Se, onko jokin toimintatapa kestävä pitkällä aikavälillä ja maailmanlaajuisesti tarkasteltuna, sisältää suuren joukon erilaisia osatekijöitä. Tämän tarkastelun selventämiseksi kestävä kehitys voidaan jakaa erilaisiin osa-alueisiin.

Ekologinen kestävyys merkitsee sitä, että ihmistoiminta ei saa heikentää luonnonympäristöä. Luonnonvarojen käyttö ja jätteiden tuottaminen on sellaista, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja ekosysteemit toimivat. Esimerkiksi metsiä voidaan hakata enintään sen verran kuin metsä ehtii uusiutua. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta kestävä toiminta on sellaista, jossa kasvihuonekaasuja ei vapauteta ilmakehään enempää kuin niitä ehtii poistua.

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa talouden kehittämistä siten, että hyvinvointi säilyy ja lisääntyy pitkälläkin aikavälillä. Kestävä talous ei voi perustua kasvavaan materiaalin kulutukseen eikä velkaantumiseen. Talous on suunniteltava pitkäjänteisesti niin, että yhteiskunnan hyvinvointiin tarvittava tuottavuus säilyy huolimatta esimerkiksi väestön ikääntymisestä.

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys voi tuskin toteutua, jos ihmiset ovat tyytymättömiä. Nälästä, köyhyydestä, epäoikeudenmukaisuudesta ja epätasa-arvosta kärsivä ihminen on tuskin järin kiinnostunut vaalimaan luonnon monimuotoisuutta tai poliittista vakautta. Yhteiskuntaa on kehitettävä siten, että hyvinvointi lisääntyy kaikilla kansalaisilla. Tätä kutsutaan sosiaaliseksi ja kulttuuriseksi kestävyydeksi.

YLE: kestävä kehitys