9. Sää
Luvun sisällys
9.1 "Kuu kiurusta kesään..."9.2 Meteorologia
9.3 Matala- ja korkeapaineet
9.4 Polaaririntama ja syklonit
9.5 Kuka pelkää ukonilmaa?
9.1 "Kuu kiurusta kesään..."
"Pihlaja ei kahta taakkaa kanna."- "Pohjosesta polosen tuulet". "
- "Uusi lumi on vanhan surma."
- " Jos helle helluntaina, niin pakkanen Paavalina." (helluntai on touko-kesäkuun vaihteessa, Paavalin päivä on 25. tammikuuta)
Silloin kun säätilojen ennustaminen oli täysin maatalouden harjoittajien kokemuksesta kiinni, siirrettiin tietoa sään ennustamisesta tuleville sukupolville kyseisillä sanonnoilla.
Yhä tänäkin päivänä käytämme monia säähän liittyviä kuvailevia termejä: koiranilma, akkainkeli, puhuri, tulipalopakkanen, tuisku ja iljanne.
Kun istut puolituttujen seurassa, jossa vallitsee painostava hiljaisuus, niin kannattaa aloittaa keskustelu vaikkapa: "Onpa säitä pidellyt." Jokaiselta löytyy mielipide aivan varmasti ja hyvin harvoin säähän todennäköisesti on oltu tyytyväisiä.
Maatalous, laiva- ja lentoliikenne ja miksei yksityinen autoliikennekin hyödyntävät sääennustuksia ja monet tarkistavat jo etukäteen, millaista säätä on luvattu heidän lomansa ajaksi.
Vaikka sääennusteiden tarkkuus onkin kehittynyt huimasti, niin ainoa sää, joka voidaan ennustaa 100 prosentin varmuudella, taitaa olla eilinen sää.
Kuinka monta edellisistä sanonnoista pystyt selittämään?
9.2 Meteorologia
Sana meteorologia eli ilmatiede mainitaan ensimmäisen kerran Aristoteleen kirjassa Meteorologica n. 340 eaa. Kirjassa pohdiskeltiin sääilmiöiden alkuperää ja selityksiä niihin etsittiin luonnon ennusmerkeistä. Tieteellinen meteorologia kehittyi vasta 1600-luvulla lämpömittarin, ilmapuntarin sekä tuuli- ja kosteusmittarien keksimisen myötä. Vaikka nykyään on käytössä sääsatelliitit ja -tietokoneet, säähavainnot ovat yhä edelleen tärkeitä ennustuksia laadittaessa. Ennuste pariksi tunniksi voidaan tehdä pelkästään näiden havaintojen perusteella ja niitä saadaan mm. havaintoasemilta, sääluotausasemilta ja säätutkista.
Mikäli halutaan pidemmälle ulottuvia ennusteita, niin tarvitaan sääennustemalleja. Tällöin tehokkaat supertietokoneet määrittelevät ensin ilmakehän alkutilanteen ja arvioivat sitä kolmiulotteisesti ajassa eteenpäin.
Meteorologi päättelee sen jälkeen, onko ennuste luotettava. Uusien havaintojen syöttämisellä ohjelmaan voidaan välillä tarkistaa, miten ennuste on muuttunut. Mitä lyhyemmästä ennusteesta on kyse ajallisesti, sitä luotettavampi se on. Tästä syystä ennuste yleensä laaditaan korkeintaan 5 vuorokaudelle, koska niiden luotettavuus heikkenee nopeasti pidemmällä aikajaksolla.
Meteorologi tekee hyvin harvoin ennusteita alusta loppuun asti, tällaisia ovat kuitenkin Radio Suomen ja Radio Vegan maa- ja meriennusteet. Jos olet joskus ihmetellyt, miten on mahdollista, että Suomen jokaiselle paikkakunnalle löytyy oma paikallissää, niin selitys löytyy säätietokannoista. Sinne syötetään havainnot laajoilta alueilta ja sääennusteohjelma valmistaa ennusteen. Meteorologin merkitys on erittäin suuri tilanteissa, joissa sääennustemallit eivät toimi riittävän hyvin. Tällaisia ovat esimerkiksi vaarallisen sään, voimakkaiden sääilmiöiden tai nopeasti muuttuvien säätilojen ennustaminen.
Sääennusteita:
9.3 Matala- ja korkeapaineet
"Matalapaineen keskus liikkuu Suomen yli ja sää on epävakaista..."
Korkeapaine ja matalapaine ovat sään ennustamiseen liittyviä käsitteitä ja ne ilmoittavat ilmakehän painosta pinta-alayksikköä kohden. Sään arvioinnissa ilmanpaineen muutokset ovat tärkeämpiä kuin itse painelukemat.
Yleensä matalapaineen lähestyessä sää "huononee", jolloin pilvisyys lisääntyy ja alkaa kenties sataa.
Kun alueella alkaa vallita korkeapaine, sää "paranee" eli pilvet kaikkoavat ja aurinko alkaa paistaa.
Matalapaine syntyy, kun maanpinta lämpenee ja ilma kohoaa ylöspäin ja korkeapaineessa ilma virtaa vastaavasti alaspäin. Korkeapaineen alueelta ilma virtaa maanpinnalla kohti matalan keskustaa ja näin syntyy tuuli.
Tuuli on sitä voimakkaampaa, mitä suurempi ilmanpaine-ero on. Matalapaineen keskustan ympärillä tuulet kiertävät pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään ja etelässä vastaavasti myötäpäivään. Sääkartalla näiden tuulien suunta ilmaistaan nuolilla.
Kesäinen korkeapaineen päivä Suomessa.
Kesällä matalapaineet ovat yleensä heikompia kuin talvella ja tuovat melko varmasti mukanaan jopa pitkäaikaisiakin sateita. Talvinen matalapaine tuo mukanaan harmaan ja lauhan ulkoilusään. Kesäinen korkeapainesää on yleensä aurinkoinen ja lämmin, siinä saattaa esiintyä myös ns. lämpöukkosia iltapäivisin.
Kaikkein kylmin sää on talvisessa korkeapaineessa johtuen pilvettömyydestä, jolloin lämpö pääsee karkaamaan avaruuteen. Usein tällainen sää on peräisin Siperiasta, jolloin ilma on napayön aikana ehtinyt jäähtymään perusteellisesti ja aiheuttaa meilläkin melko vilpoiset koulumatkat.
Maapallon tuulet nyt!
Säähän liittyviä Suomen ennätyksiä voit tutkia täältä.
Korkeapaine ja matalapaine ovat sään ennustamiseen liittyviä käsitteitä ja ne ilmoittavat ilmakehän painosta pinta-alayksikköä kohden. Sään arvioinnissa ilmanpaineen muutokset ovat tärkeämpiä kuin itse painelukemat.
Yleensä matalapaineen lähestyessä sää "huononee", jolloin pilvisyys lisääntyy ja alkaa kenties sataa.
Kun alueella alkaa vallita korkeapaine, sää "paranee" eli pilvet kaikkoavat ja aurinko alkaa paistaa.
Matalapaine syntyy, kun maanpinta lämpenee ja ilma kohoaa ylöspäin ja korkeapaineessa ilma virtaa vastaavasti alaspäin. Korkeapaineen alueelta ilma virtaa maanpinnalla kohti matalan keskustaa ja näin syntyy tuuli.
Tuuli on sitä voimakkaampaa, mitä suurempi ilmanpaine-ero on. Matalapaineen keskustan ympärillä tuulet kiertävät pohjoisella pallonpuoliskolla vastapäivään ja etelässä vastaavasti myötäpäivään. Sääkartalla näiden tuulien suunta ilmaistaan nuolilla.
Kesäinen korkeapaineen päivä Suomessa.
Kesällä matalapaineet ovat yleensä heikompia kuin talvella ja tuovat melko varmasti mukanaan jopa pitkäaikaisiakin sateita. Talvinen matalapaine tuo mukanaan harmaan ja lauhan ulkoilusään. Kesäinen korkeapainesää on yleensä aurinkoinen ja lämmin, siinä saattaa esiintyä myös ns. lämpöukkosia iltapäivisin.
Kaikkein kylmin sää on talvisessa korkeapaineessa johtuen pilvettömyydestä, jolloin lämpö pääsee karkaamaan avaruuteen. Usein tällainen sää on peräisin Siperiasta, jolloin ilma on napayön aikana ehtinyt jäähtymään perusteellisesti ja aiheuttaa meilläkin melko vilpoiset koulumatkat.
Maapallon tuulet nyt! Säähän liittyviä Suomen ennätyksiä voit tutkia täältä.
9.4 Polaaririntama ja syklonit
Päiväntasaajan lähettyvillä ilma lämpenee ja kohoaa ylöspäin aiheuttaen pysyvän matalapaineen. Kohotessaan ylöspäin tämä ilma jäähtyy ja kääntyy yläilmakehässä kohti etelää ja pohjoista.
Napa-alueilla ilma puolestaan jäähtyy ja laskeutuu napa-alueille muodostaen korkeapaineen. Koska nämä ilman paine-erot pyrkivät tasaantumaan, ilmavirtaus suuntautuu navoilta poispäin.
Lämmin ja kylmä ilmavirtaus kohtaavat toisensa 60. leveyspiirien tienoilla, jolloin kylmä ilmamassa työntyy lämpimän alle synnyttäen sinne matalapaineen. Näin syntyy polaari- eli naparintama.
Kun lämmin ilma tunkeutuu kylmän ilmamassan alueelle, naparintamaan syntyy mutkia, jotka suurenevat kielekkeiksi. Näin saavat alkunsa liikkuvat matalapaineen keskukset eli syklonit. Rintamaan kehittyy yleensä useita näitä matalapaineen keskuksia, jotka jatkavat matkaansa Suomen tapauksessa Atlantilta kohti itää tai koillista ja kulkevat usein maamme ylitse. Sääkartalla nämä syklonit näyttävät rintamassa olevilta haineviltä.
Kun nämä "hainevät" kulkevat jonkin alueen yli, säätilat muuttuvat nopeastikin. Syklonit tuovat Atlantilta Suomeen lämmintä ja kosteaa ilmaa, joka kesäisin pilaa lomanvieton ja syksyisin aiheuttaa ongelmia sadolle. Liikkuvassa matalapaineessa on kaksi rintamaa: edessä eli idempänä lämmin rintama ja evän takaosassa kylmä rintama.
Pohjois-Euroopan sääkartta. Länsituulet tuovat Suomeen Atlantilta sateita. M-kirjain tarkoittaa matalapainetta. Silloin yleensä sataa. K tarkoittaa korkeapainetta. Silloin on yleensä kaunis sää.
Lämpimän rintaman lähestyessä tuulet voimistuvat ja taivaanrantaan ilmestyy pilviä, jotka kehittyvät yhä isommiksi ja isommiksi. Nämä pilvet ulottuvat laajalle alueella ja jos niissä on riittävästi kosteutta, niin saderintama on myös leveä.
Sade on siis laaja-alaista, pitkäaikaista ja tasaista. Rintaman mentyä ohi sen kielekkeen takana tuuli heikkenee ja taivas selkenee pilvistä.
Kylmän rintaman lähestyessä tuuli voimistuu uudelleen repiväksi ja taivaalle ilmaantuu kuuropilviä. Jos sataa, sade on rankkaa, paikallista ja lyhytaikaista. Tämä on juuri se säätila, joka paiskoo mahdollisesti muovisia puutarhakalusteita pihassa ja tukkii rännit sekä viemärit.
Rintaman mentyä ohi, taivas selkenee siihen asti kunnes uusi sykloni saapuu paikalle. Tämän saapuminen on helppo laskea, kun tiedetään liikkuvan matalapaineen keskuksen nopeuden olevan n. 50 kilometriä tunnissa.
Kun syklonien reitti muuttuu eivätkä ne enää kulje maamme yli, luvassa on parempaa korkeapainesäätä. Kesällä tämä tarkoittaa yleensä auringonpaisteista ja helteistä rannallelähtemissäätä, talvella taas aurinkoista ja kirkasta ulkoilusäätä.
Sykloni. Edessä kulkee lämmin rintama, perässä seuraa kylmä rintama.
Napa-alueilla ilma puolestaan jäähtyy ja laskeutuu napa-alueille muodostaen korkeapaineen. Koska nämä ilman paine-erot pyrkivät tasaantumaan, ilmavirtaus suuntautuu navoilta poispäin.
Lämmin ja kylmä ilmavirtaus kohtaavat toisensa 60. leveyspiirien tienoilla, jolloin kylmä ilmamassa työntyy lämpimän alle synnyttäen sinne matalapaineen. Näin syntyy polaari- eli naparintama.
Kun lämmin ilma tunkeutuu kylmän ilmamassan alueelle, naparintamaan syntyy mutkia, jotka suurenevat kielekkeiksi. Näin saavat alkunsa liikkuvat matalapaineen keskukset eli syklonit. Rintamaan kehittyy yleensä useita näitä matalapaineen keskuksia, jotka jatkavat matkaansa Suomen tapauksessa Atlantilta kohti itää tai koillista ja kulkevat usein maamme ylitse. Sääkartalla nämä syklonit näyttävät rintamassa olevilta haineviltä.
Kun nämä "hainevät" kulkevat jonkin alueen yli, säätilat muuttuvat nopeastikin. Syklonit tuovat Atlantilta Suomeen lämmintä ja kosteaa ilmaa, joka kesäisin pilaa lomanvieton ja syksyisin aiheuttaa ongelmia sadolle. Liikkuvassa matalapaineessa on kaksi rintamaa: edessä eli idempänä lämmin rintama ja evän takaosassa kylmä rintama.
Pohjois-Euroopan sääkartta. Länsituulet tuovat Suomeen Atlantilta sateita. M-kirjain tarkoittaa matalapainetta. Silloin yleensä sataa. K tarkoittaa korkeapainetta. Silloin on yleensä kaunis sää.
Lämpimän rintaman lähestyessä tuulet voimistuvat ja taivaanrantaan ilmestyy pilviä, jotka kehittyvät yhä isommiksi ja isommiksi. Nämä pilvet ulottuvat laajalle alueella ja jos niissä on riittävästi kosteutta, niin saderintama on myös leveä. Sade on siis laaja-alaista, pitkäaikaista ja tasaista. Rintaman mentyä ohi sen kielekkeen takana tuuli heikkenee ja taivas selkenee pilvistä.
Kylmän rintaman lähestyessä tuuli voimistuu uudelleen repiväksi ja taivaalle ilmaantuu kuuropilviä. Jos sataa, sade on rankkaa, paikallista ja lyhytaikaista. Tämä on juuri se säätila, joka paiskoo mahdollisesti muovisia puutarhakalusteita pihassa ja tukkii rännit sekä viemärit.
Rintaman mentyä ohi, taivas selkenee siihen asti kunnes uusi sykloni saapuu paikalle. Tämän saapuminen on helppo laskea, kun tiedetään liikkuvan matalapaineen keskuksen nopeuden olevan n. 50 kilometriä tunnissa.
Kun syklonien reitti muuttuu eivätkä ne enää kulje maamme yli, luvassa on parempaa korkeapainesäätä. Kesällä tämä tarkoittaa yleensä auringonpaisteista ja helteistä rannallelähtemissäätä, talvella taas aurinkoista ja kirkasta ulkoilusäätä.
Sykloni. Edessä kulkee lämmin rintama, perässä seuraa kylmä rintama.
9.5 Kuka pelkää ukonilmaa?
Pilviä tarkkailemalla voidaan myös seurata säätilan muutoksia. Pumpulimaiset kumpupilvet ovat tyypillisiä kesäisenä poutapäivänä, kun taas untuvaiset jalaspilvet ovat merkki säätilan muutoksesta. Kun ukonilma lähestyy, taivaanrannassa alkaa näkyä korkea tornimainen pilvi, jonka yläosa on leveä ja valkea.
Ukkonen vaatii syntyäkseen kilometrien korkuisen ukkospilven, jonka sisällä on erikokoisia rakeita ja jääneulasia. Nämä liikkuvat pilven sisällä kulkevissa virtauksissa ja törmäävät toisiinsa aiheuttaen hankaussähköä. Tämä hankaussähkö saa ne varautumaan sähköisesti eri tavalla. Kun rakeet sekä neulaset asettuvat pilven sisällä eri korkeuksille, pilven sisälle, pilvien välille sekä maan ja pilven välille, syntyy suuria sähkövarauksia, jotka purkautuvat salamoina.
Ensimmäiset salamat ovat yleensä pilven sisällä lyöviä pilvisalamoita ja vasta muutamien minuuttien kuluttua pilvi alkaa tuottaa maasalamoita. Tällöin maan ja pilven välisen purkauskanavan lämpötila kohoaa nopeasti jopa 30 000 asteeseen ja ilma laajenee rähähdysmäisesti tuottaen paineaallon. Tämän me kuulemme ukkosena.
Samaa purkauskanavaa pitkin lyö yleensä monia salamoita sekunnin murto-osassa mutta silmämme ei pysty niitä havaitsemaan. Salamasta kuuluu yleensä vain lyhyt paukahdus mutta mikäli pilvisalama on useiden kilometrien mittainen, sen eri osien tuottama paineaalto tulee korviimme pidempänä jylinänä. Mitä enemmän ns. ukkossoluja pilvessä on, sitä pidempään ukonilma kestää. Suomessa ei juuri esiinny Yhdysvallan Keskilännessä esiintyviä, tornadoja synnyttäviä, supersolu-ukkosia.
Ukkoset ovat hyvin erilaisia. Heikko ukkonen iskee 1–10 maasalamaa ja poikkeuksellisen raju jopa 320 maasalamaa 100 neliökilometrin kokoiseen ruutuun ja se saattaa räiskiä niistä jopa 80 alle kymmenen sekunnin välein. Ukonilmoja, jotka pystyvät tuottamaan yli 5 000 salamaniskua päivässä, esiintyy vain 1–3 kesässä. Keskimäärin Suomeen iskee vuodessa 150 000 salamaa.
Ukkosen aiheuttamat vaarat johtuvat salamaniskuista, suurista raekuuroista, syöksyvirtauksista, trombeista ja sateiden aiheuttamasta tulvimisesta. Vaikka kaikkikin näistä voivat olla tappavia tai vammauttavia, yleensä ukkosen aiheuttamat vahingot ovat aineellisia. Pelko on turhaa mutta järki täytyy kuitenkin olla mukana ukonilmalla.
Golfin pelaaminen ja metallikärkisen sateenvarjon käyttäminen aukealla paikalla eivät ehkä ole kaikkein järkevimpiä ajatuksia.
Perustietoa ukkosesta Salamalta suojautuminen 
Ilmatieteen laitos: ukkonen
Ukkonen vaatii syntyäkseen kilometrien korkuisen ukkospilven, jonka sisällä on erikokoisia rakeita ja jääneulasia. Nämä liikkuvat pilven sisällä kulkevissa virtauksissa ja törmäävät toisiinsa aiheuttaen hankaussähköä. Tämä hankaussähkö saa ne varautumaan sähköisesti eri tavalla. Kun rakeet sekä neulaset asettuvat pilven sisällä eri korkeuksille, pilven sisälle, pilvien välille sekä maan ja pilven välille, syntyy suuria sähkövarauksia, jotka purkautuvat salamoina.
Ensimmäiset salamat ovat yleensä pilven sisällä lyöviä pilvisalamoita ja vasta muutamien minuuttien kuluttua pilvi alkaa tuottaa maasalamoita. Tällöin maan ja pilven välisen purkauskanavan lämpötila kohoaa nopeasti jopa 30 000 asteeseen ja ilma laajenee rähähdysmäisesti tuottaen paineaallon. Tämän me kuulemme ukkosena.
Samaa purkauskanavaa pitkin lyö yleensä monia salamoita sekunnin murto-osassa mutta silmämme ei pysty niitä havaitsemaan. Salamasta kuuluu yleensä vain lyhyt paukahdus mutta mikäli pilvisalama on useiden kilometrien mittainen, sen eri osien tuottama paineaalto tulee korviimme pidempänä jylinänä. Mitä enemmän ns. ukkossoluja pilvessä on, sitä pidempään ukonilma kestää. Suomessa ei juuri esiinny Yhdysvallan Keskilännessä esiintyviä, tornadoja synnyttäviä, supersolu-ukkosia.
Ukkoset ovat hyvin erilaisia. Heikko ukkonen iskee 1–10 maasalamaa ja poikkeuksellisen raju jopa 320 maasalamaa 100 neliökilometrin kokoiseen ruutuun ja se saattaa räiskiä niistä jopa 80 alle kymmenen sekunnin välein. Ukonilmoja, jotka pystyvät tuottamaan yli 5 000 salamaniskua päivässä, esiintyy vain 1–3 kesässä. Keskimäärin Suomeen iskee vuodessa 150 000 salamaa.
Ukkosen aiheuttamat vaarat johtuvat salamaniskuista, suurista raekuuroista, syöksyvirtauksista, trombeista ja sateiden aiheuttamasta tulvimisesta. Vaikka kaikkikin näistä voivat olla tappavia tai vammauttavia, yleensä ukkosen aiheuttamat vahingot ovat aineellisia. Pelko on turhaa mutta järki täytyy kuitenkin olla mukana ukonilmalla.
Golfin pelaaminen ja metallikärkisen sateenvarjon käyttäminen aukealla paikalla eivät ehkä ole kaikkein järkevimpiä ajatuksia.
Perustietoa ukkosesta Salamalta suojautuminen Ilmatieteen laitos: ukkonen
