Tehtävien vastaukset
Tehtävien vastaukset
Luvut 2-5
Luku 2
P3.
a) Määrittele kivilaji. Kivilaji on muodostunut yhdestä tai useammasta mineraalista.
b) Mihin kolmeen ryhmään ne syntytapansa mukaan jaetaan? Ne jaetaan syntytapansa mukaan magmakivilajeihin, kerrostuneisiin kivilajeihin ja muuttuneisiin kivilajeihin.
c) Miten on selitettävissä, että erinimisissä kivissä on samat mineraalit? Kun mineraalit ovat joutuneet suureen paineeseen ja lämpötilaan, ne ovat järjestäytyneet uudelleen ja on syntynyt uusi kivilaji.
d) Selvitä internetin avulla kotikuntasi maakuntakivi. Lapin maakuntakivi on kulta ja omasi vastaavasti….
S5. Selvitä muodostumien synty
Selvitä luvun tekstin avulla, miten ovat saaneet alkunsa seuraavat kallioperämme muodostumat.
a) Vuokatti on jäänne Karelidien vuoristosta ja jäänyt ympäristöään korkeammaksi kestävien kivilajiensa vuoksi.
b) Inarijärvi on syntynyt kalliolohkojen siirtymisen ja ruhjoutumisen seurauksena.
c) Kevojoen kanjoni on syntynyt kallioperän repeämisestä ja on maamme komein sekä tunnetuin murroslaakso.
d) Saariselkä. Kallioperän muiden lohkojen vajotessa, Saariselän kalliolohko on vastaavasti kohonnut ylöspäin monen muun tunturin kanssa.
---------------------------
Luku 3.
Ei avoimia tehtäviä.
---------------------------
Luku 4.
P2. Maankohoaminen
c) Mitä hyötyä maankohoamisesta voi tulevaisuudessa olla Suomelle? Saadaan uutta viljely- ja rakennusmaata.
d) Mitä syitä maankohoamiselle on esitetty? Jääkauden painon vapautumisen jälkeen kuoren laatta on alkanut kohota.
S3. Merenpinnan nousun vaikutukset maassamme
b) Tutki diagrammia merenpinnan nousuennusteista Vaasassa ja Helsingissä. Kummalla paikkakunnalla todennäköisemmin merenpinta tulee nousemaan enemmän. Helsingissä.
c) Miksi sekä Suomenlahden rannikko että Pohjalahden rannikko tulevat kärsimään merenpinnan noususta? Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Itämeren merenpinnan korkeusvaihteluihin. Lisääntyvät sateet ja myrskyt voivat nostaa Itämeren pintaa. Myös muuttuneet tuuliolot vaikuttavat veden virtauksiin Itämerelle. Lisäksi napa-alueiden sulamisvedet vaikuttavat globaalisti merenpintaa nostavasti. Maankohoaminen Suomenlahdella on jo niin vähäistä, että se ei enää juurikaan hidasta merenpinnan nousua.
d) Miksi Pohjanmaalla jokien tulviminen lisääntyy tulevaisuudessa? Pohjanmaalla tulvariski kasvaa, kun vesien virtausnopeus hidastuu maankohoamisen seurauksena. Lisäksi varsinkin talvisin suurten järvien vedenpinnat tulevat nousemaan ja niistä lähtevät joet tulvivat säännöllisesti. Talvisten hyydetulvien määrä tulee myös kasvamaan.
e) Millä tavalla Suomessa varaudutaan meriveden nousuun ja tulvimiseen rannikoilla? Suomessa varaudutaan rannikoiden tulviin mm. säännöstelemällä järvien ja jokien vedenpinnan korkeutta, pengerryksin ja perkaamalla vesistöjä. Lisäksi tehokkaalla maankäytön suunnittelulla voidaan estää tulvien tuhoja. Tulva-alueille voidaan suunnitella riittävästi virtausreittejä, joihin tulvavesiä voidaan ohjata. Tulvaennusteilla ja varoitusjärjestelmillä pyritään myös minimoimaan tulvien aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi ohjataan rakentamista turvallisille alueille ja opastetaan asukkaita toimimaan oikein riskitilanteissa.
YT4. Kaupunkien etäisyys mereen
a) Mittaa Tampereen ja Hämeenlinnan etäisyydet nykyisen Itämeren rantaan. Paljonko rantaviiva on liikkunut tuhansien vuosien aikana? Tampere noin 110 km Pohjanlahden rannikosta. Hämeenlinna: Pohjanlahteen noin 160 km, Suomenlahteen 100 km. Jos lasketaan 100 km 7 0000 vuodessa: rantaviiva on siirtynyt 1 km 70 vuodessa.
b) Mistä tämä "liikkuminen" johtuu? Maankohoamisesta.
c) Mitkä nykykaupungit olisivat veden peitossa, jos Itämeren rantaviiva olisi sama kuin Litorinameren aikoihin? Esimerkiksi Turku, Oulu, Helsinki.
-------------
Luku 5.
ei avoimia tehtäviä, joissa yksiä oikeita vastauksia
P3.
a) Määrittele kivilaji. Kivilaji on muodostunut yhdestä tai useammasta mineraalista.
b) Mihin kolmeen ryhmään ne syntytapansa mukaan jaetaan? Ne jaetaan syntytapansa mukaan magmakivilajeihin, kerrostuneisiin kivilajeihin ja muuttuneisiin kivilajeihin.
c) Miten on selitettävissä, että erinimisissä kivissä on samat mineraalit? Kun mineraalit ovat joutuneet suureen paineeseen ja lämpötilaan, ne ovat järjestäytyneet uudelleen ja on syntynyt uusi kivilaji.
d) Selvitä internetin avulla kotikuntasi maakuntakivi. Lapin maakuntakivi on kulta ja omasi vastaavasti….
S5. Selvitä muodostumien synty
Selvitä luvun tekstin avulla, miten ovat saaneet alkunsa seuraavat kallioperämme muodostumat.
a) Vuokatti on jäänne Karelidien vuoristosta ja jäänyt ympäristöään korkeammaksi kestävien kivilajiensa vuoksi.
b) Inarijärvi on syntynyt kalliolohkojen siirtymisen ja ruhjoutumisen seurauksena.
c) Kevojoen kanjoni on syntynyt kallioperän repeämisestä ja on maamme komein sekä tunnetuin murroslaakso.
d) Saariselkä. Kallioperän muiden lohkojen vajotessa, Saariselän kalliolohko on vastaavasti kohonnut ylöspäin monen muun tunturin kanssa.
---------------------------
Luku 3.
Ei avoimia tehtäviä.
---------------------------
Luku 4.
P2. Maankohoaminen
c) Mitä hyötyä maankohoamisesta voi tulevaisuudessa olla Suomelle? Saadaan uutta viljely- ja rakennusmaata.
d) Mitä syitä maankohoamiselle on esitetty? Jääkauden painon vapautumisen jälkeen kuoren laatta on alkanut kohota.
S3. Merenpinnan nousun vaikutukset maassamme
b) Tutki diagrammia merenpinnan nousuennusteista Vaasassa ja Helsingissä. Kummalla paikkakunnalla todennäköisemmin merenpinta tulee nousemaan enemmän. Helsingissä.
c) Miksi sekä Suomenlahden rannikko että Pohjalahden rannikko tulevat kärsimään merenpinnan noususta? Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Itämeren merenpinnan korkeusvaihteluihin. Lisääntyvät sateet ja myrskyt voivat nostaa Itämeren pintaa. Myös muuttuneet tuuliolot vaikuttavat veden virtauksiin Itämerelle. Lisäksi napa-alueiden sulamisvedet vaikuttavat globaalisti merenpintaa nostavasti. Maankohoaminen Suomenlahdella on jo niin vähäistä, että se ei enää juurikaan hidasta merenpinnan nousua.
d) Miksi Pohjanmaalla jokien tulviminen lisääntyy tulevaisuudessa? Pohjanmaalla tulvariski kasvaa, kun vesien virtausnopeus hidastuu maankohoamisen seurauksena. Lisäksi varsinkin talvisin suurten järvien vedenpinnat tulevat nousemaan ja niistä lähtevät joet tulvivat säännöllisesti. Talvisten hyydetulvien määrä tulee myös kasvamaan.
e) Millä tavalla Suomessa varaudutaan meriveden nousuun ja tulvimiseen rannikoilla? Suomessa varaudutaan rannikoiden tulviin mm. säännöstelemällä järvien ja jokien vedenpinnan korkeutta, pengerryksin ja perkaamalla vesistöjä. Lisäksi tehokkaalla maankäytön suunnittelulla voidaan estää tulvien tuhoja. Tulva-alueille voidaan suunnitella riittävästi virtausreittejä, joihin tulvavesiä voidaan ohjata. Tulvaennusteilla ja varoitusjärjestelmillä pyritään myös minimoimaan tulvien aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi ohjataan rakentamista turvallisille alueille ja opastetaan asukkaita toimimaan oikein riskitilanteissa.
YT4. Kaupunkien etäisyys mereen
a) Mittaa Tampereen ja Hämeenlinnan etäisyydet nykyisen Itämeren rantaan. Paljonko rantaviiva on liikkunut tuhansien vuosien aikana? Tampere noin 110 km Pohjanlahden rannikosta. Hämeenlinna: Pohjanlahteen noin 160 km, Suomenlahteen 100 km. Jos lasketaan 100 km 7 0000 vuodessa: rantaviiva on siirtynyt 1 km 70 vuodessa.
b) Mistä tämä "liikkuminen" johtuu? Maankohoamisesta.
c) Mitkä nykykaupungit olisivat veden peitossa, jos Itämeren rantaviiva olisi sama kuin Litorinameren aikoihin? Esimerkiksi Turku, Oulu, Helsinki.
-------------
Luku 5.
ei avoimia tehtäviä, joissa yksiä oikeita vastauksia
Luvut 6-13
Luku 6
---------------------------------
Luku 7.
P2. Soiden osuus maan eri osissa
a) Luettele seikkoja, jotka vaikuttavat soiden määrään. Sateisuus, maan kaltevuus ja veden läpäisykyky, haihdunta.
b) Missä osissa Suomea soita on eniten? Voit katsoa tietoja esimerkiksi Luonnontila-sivustolta. Soita on eniten Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, jossa niiden osuus maapinta-alasta on lähes puolet.
c) Pohdi, miksi juuri näillä alueilla soita on eniten. Sataa paljon, haihtuu vähän, maa tasaista, soita ei ole kuivattu pelloiksi.
d) Missä osissa Suomea soita on vähiten?
e) Pohdi syitä soiden vähyyteen näillä alueilla. Eteläisimmässä Suomessa soita on ollut alunperinkin vähiten, mutta siellä myös soiden ojittaminen pelloiksi ja metsätalouskäyttöön on ollut yleisintä.
---------------------------------
Luku 8.
P2. Suomen ilmasto
a) Määrittele sää ja ilmasto. Sää on ilmakehän hetkellinen tila ja ilmasto on säätilojen pitkäaikainen keskiarvo. Ilmastodiagrammit tehdään 30 vuoden keskiarvojen perusteella.
b) Mitkä tekijät vaikuttavat jonkin alueen ilmastoon? Alueen ilmastoon vaikuttavat sijainti päiväntasaajaan nähden eli leveyspiiri, korkeus merenpinnasta, etäisyys mereen sekä merivirrat.
c) Helsinki ja Grönlannin eteläkärki sijaitsevat samalla leveyspiirillä mutta ilmastot ovat aivan erilaiset meidän onneksemme. Miksi näin? Golfvirta tuo Suomeen lämmintä ilmaa synnyinseudultaan Floridasta asti ja nostaa maamme vuoden keskilämpötilaa jopa 6 asteella. Vaikutus on sama kuin Suomi siirtyisi 10 leveysastetta lähemmäs päiväntasaajaa.
d) Mitkä kolme tekijää vaikuttavat eniten Suomen ilmastoon? Suomen ilmastoon vaikuttavat eniten sijaintimme 60 ja 70 pohjoisen leveyspiirien välissä, Atlantin valtameri ja etenkin sen Golfvirta sekä Aasian manner.
e) Minkä niminen ilmastomme on ja millainen se on edellisistä syistä johtuen? Ilmastomme on nimeltään väli-ilmasto ja siinä on piirteitä kosteammasta meri-ilmastosta sekä kuivemmasta mannerilmastosta.
S5. Kasvihuoneilmiö ja Suomi
Lue luvun teksti ja vastaa.
a) Mitä tarkoittaa termi kasvihuoneilmiö? Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan sitä, kun ilmakehässämme olevat kaasut (metaani, hiilidioksidi ja vesihöyry) päästävät lävitseen auringon säteilyn mutta estävät heijastuvaa lämpösäteilyä pääsemästä avaruuteen planeettamme pinnalta.
b) Miten ilmiö liittyy ihmisen toimintaan? Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, polttaminen ovat lisänneet teollistumisen alkuajoista alkaen ilmakehässämme olevaa hiilidioksidin määrää kiihtyvällä vauhdilla. Viime vuosina etenkin teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöihin on pyritty saamaan huomattavia vähennyksiä.
c) Miten Suomen ilmasto tullee muuttumaan ja mitä hyvää sekä huonoa siitä seuraa? Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän vuoteen 2050 mennessä 2-3 astetta ja sen vaikutus tulee näkymään etenkin talvisin. Etelä- ja länsiosissa maata sateet tulevat enimmäkseen vetenä ja lumipeitepäivien määrä vähenee. Itä- ja pohjoisosien pakkaspäivien lukumäärä ei juurikaan muutu mutta pakkaslukemat tulevat pienenemään. Tämä saattaa puolestaan nostaa lumisateiden määrää. Kasvillisuuden puolella lehtimetsien osuus tulee kasvamaan ja havumetsät siirtyvät pohjoisemmaksi. Etelästä saattaa tulla meille uusia kasvi- ja eläinlajeja ja maataloudessa sadot suurenevat sekä uusia lajikkeita voidaan ottaa käyttöön, koska kasvukausi tulee pitenemään.
---------------------------------
Luku 9.
S4. Revontulet
a) Mistä revontulet johtuvat?
b) Miten revontulia nähdään eniten?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Revontulet
---------------------------------
Luku 10.
S2. Karttapaikkaharjoituksia
Tutustu Maanmittauslaitoksen tarjoamaan kansalaisen karttapaikka -palveluun.
Käytä hakua paikannimen perusteella ja etsi Korvatunturi (Savukoskella).
a) Mikä on Korvatunturin korkeus merenpinnasta? 490 metriä (paksu viiva on aina 20 metrin välein, 400 metrin viivan jälkeen on neljä paksua viivaa ja kaksi ohuempaa viivaa, Wikipedia kertoo korkeudeksi 486 m).
b) Mihin ilmansuuntaan on Korvatunturin jyrkin rinne? Viivat tiheimmin - jyrkin. Lounaaseen.
c) Mitkä ovat paikan koordinaatit? Mikä on nimeltään kartassa käytetty koordinaattijärjestelmä? N=7552959.490, E=596452.321 (ETRS-TM35FIN). https://fi.wikipedia.org/wiki/ETRS-TM35FIN
Mitkä ovat paikan koordinaatit toisella tavalla ilmoitettuna? Hätäpuheluissa käytettäväksi suositellut koordinaatit ovat P 68° 4,470' ja I 29° 18,751' (Vihje: oikealta XY-nappi).
Muuta kartan suurennustasoa siten, että Korvatunturin lounaispuolella näkyy Kemihaara.
d) Mittaa kartan oikealla puolella olevan mittauspainikkeen avulla etäisyys Korvatunturilta Kemihaaraan. N. 18 km.
Hae ETRS89 maantieteellinen koordinaatiston avulla paikka N 61,5, E 25,0 (astemerkkejä ei tarvita).
e) Minkä niminen järvi on kyseisessä pisteessä? Lummenne.
f) Mikä on kyseisen järven suurin syvyys? 8,2 m.
---------------------------------
Luku 11.
---------------------------------
Luku 12.
P4. Itämeren merkitys.
Kerro miksi Itämeri on Suomelle ja suomalaisille tärkeä meri. Kalastus, liikenne, virkistys, lajien suojelu.
S5. Plankton ja ravinteet
a) Mitä tapahtuu ravinteiden määrälle talvella? Miksi? Lisääntyy valunnan takia, levät ja kasvit eivät käytä ravinteita.
b) Mitä tapahtuu kasviplanktonin määrälle maalis-huhtikuussa? Miksi? Valon määrä lisääntyy, jäät ovat sulaneet.
c) Miksi eläinplanktonin määrä kasvaa toukokuussa? On tarjolla ravinnoksi kasviplanktonia.
d) Tee muita havaintoja kaaviosta. Esimerkiksi: ravinteita vähiten kesällä, silloin valoa eniten.
---------------------------------
Luku 13.
---------------------------------
Luku 7.
P2. Soiden osuus maan eri osissa
a) Luettele seikkoja, jotka vaikuttavat soiden määrään. Sateisuus, maan kaltevuus ja veden läpäisykyky, haihdunta.
b) Missä osissa Suomea soita on eniten? Voit katsoa tietoja esimerkiksi Luonnontila-sivustolta. Soita on eniten Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa, jossa niiden osuus maapinta-alasta on lähes puolet.
c) Pohdi, miksi juuri näillä alueilla soita on eniten. Sataa paljon, haihtuu vähän, maa tasaista, soita ei ole kuivattu pelloiksi.
d) Missä osissa Suomea soita on vähiten?
e) Pohdi syitä soiden vähyyteen näillä alueilla. Eteläisimmässä Suomessa soita on ollut alunperinkin vähiten, mutta siellä myös soiden ojittaminen pelloiksi ja metsätalouskäyttöön on ollut yleisintä.
S3. Paikkatietotehtävä soista
Tutki soiden esiintymistä Paikkatietoikkuna-palvelusta. Toimi seuraavasti:
- Valitse karttasivun vasemman reunan valikoista "Karttatasot" ja sieltä "Tiedontuottajittain."
- Valitse tiedontuottajista "Luonnonvarakeskus"
- Rastita karttataso "Kasvupaikan päätyyppi 2015" Sulje karttatason valintaruutu.
- Muuta kartan mittakaavaa siten, että näet suurimman osan Suomen pinta-alasta.
- Katso vasemman reunan valikosta "Karttaselitteet", mitä kukin väri merkitsee.
a) Missä osassa Suomea on eniten rämeitä? Pohjanmaalla (ruskea väri)
b) Missä on eniten avosoita? Lapissa (punainen)
c) Suurenna kartan mittakaavaa ja tarkastele kotiseutuasi. Millaisia soita kotiseudullasi on?
- Valitse karttasivun vasemman reunan valikoista "Karttatasot" ja sieltä "Tiedontuottajittain."
- Valitse tiedontuottajista "Luonnonvarakeskus"
- Rastita karttataso "Kasvupaikan päätyyppi 2015" Sulje karttatason valintaruutu.
- Muuta kartan mittakaavaa siten, että näet suurimman osan Suomen pinta-alasta.
- Katso vasemman reunan valikosta "Karttaselitteet", mitä kukin väri merkitsee.
a) Missä osassa Suomea on eniten rämeitä? Pohjanmaalla (ruskea väri)
b) Missä on eniten avosoita? Lapissa (punainen)
c) Suurenna kartan mittakaavaa ja tarkastele kotiseutuasi. Millaisia soita kotiseudullasi on?
---------------------------------
Luku 8.
P2. Suomen ilmasto
a) Määrittele sää ja ilmasto. Sää on ilmakehän hetkellinen tila ja ilmasto on säätilojen pitkäaikainen keskiarvo. Ilmastodiagrammit tehdään 30 vuoden keskiarvojen perusteella.
b) Mitkä tekijät vaikuttavat jonkin alueen ilmastoon? Alueen ilmastoon vaikuttavat sijainti päiväntasaajaan nähden eli leveyspiiri, korkeus merenpinnasta, etäisyys mereen sekä merivirrat.
c) Helsinki ja Grönlannin eteläkärki sijaitsevat samalla leveyspiirillä mutta ilmastot ovat aivan erilaiset meidän onneksemme. Miksi näin? Golfvirta tuo Suomeen lämmintä ilmaa synnyinseudultaan Floridasta asti ja nostaa maamme vuoden keskilämpötilaa jopa 6 asteella. Vaikutus on sama kuin Suomi siirtyisi 10 leveysastetta lähemmäs päiväntasaajaa.
d) Mitkä kolme tekijää vaikuttavat eniten Suomen ilmastoon? Suomen ilmastoon vaikuttavat eniten sijaintimme 60 ja 70 pohjoisen leveyspiirien välissä, Atlantin valtameri ja etenkin sen Golfvirta sekä Aasian manner.
e) Minkä niminen ilmastomme on ja millainen se on edellisistä syistä johtuen? Ilmastomme on nimeltään väli-ilmasto ja siinä on piirteitä kosteammasta meri-ilmastosta sekä kuivemmasta mannerilmastosta.
S5. Kasvihuoneilmiö ja Suomi
Lue luvun teksti ja vastaa.
a) Mitä tarkoittaa termi kasvihuoneilmiö? Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan sitä, kun ilmakehässämme olevat kaasut (metaani, hiilidioksidi ja vesihöyry) päästävät lävitseen auringon säteilyn mutta estävät heijastuvaa lämpösäteilyä pääsemästä avaruuteen planeettamme pinnalta.
b) Miten ilmiö liittyy ihmisen toimintaan? Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, polttaminen ovat lisänneet teollistumisen alkuajoista alkaen ilmakehässämme olevaa hiilidioksidin määrää kiihtyvällä vauhdilla. Viime vuosina etenkin teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöihin on pyritty saamaan huomattavia vähennyksiä.
c) Miten Suomen ilmasto tullee muuttumaan ja mitä hyvää sekä huonoa siitä seuraa? Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän vuoteen 2050 mennessä 2-3 astetta ja sen vaikutus tulee näkymään etenkin talvisin. Etelä- ja länsiosissa maata sateet tulevat enimmäkseen vetenä ja lumipeitepäivien määrä vähenee. Itä- ja pohjoisosien pakkaspäivien lukumäärä ei juurikaan muutu mutta pakkaslukemat tulevat pienenemään. Tämä saattaa puolestaan nostaa lumisateiden määrää. Kasvillisuuden puolella lehtimetsien osuus tulee kasvamaan ja havumetsät siirtyvät pohjoisemmaksi. Etelästä saattaa tulla meille uusia kasvi- ja eläinlajeja ja maataloudessa sadot suurenevat sekä uusia lajikkeita voidaan ottaa käyttöön, koska kasvukausi tulee pitenemään.
---------------------------------
Luku 9.
S4. Revontulet
a) Mistä revontulet johtuvat?
b) Miten revontulia nähdään eniten?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Revontulet
---------------------------------
Luku 10.
S2. Karttapaikkaharjoituksia
Tutustu Maanmittauslaitoksen tarjoamaan kansalaisen karttapaikka -palveluun.
Käytä hakua paikannimen perusteella ja etsi Korvatunturi (Savukoskella).
a) Mikä on Korvatunturin korkeus merenpinnasta? 490 metriä (paksu viiva on aina 20 metrin välein, 400 metrin viivan jälkeen on neljä paksua viivaa ja kaksi ohuempaa viivaa, Wikipedia kertoo korkeudeksi 486 m).
b) Mihin ilmansuuntaan on Korvatunturin jyrkin rinne? Viivat tiheimmin - jyrkin. Lounaaseen.
c) Mitkä ovat paikan koordinaatit? Mikä on nimeltään kartassa käytetty koordinaattijärjestelmä? N=7552959.490, E=596452.321 (ETRS-TM35FIN). https://fi.wikipedia.org/wiki/ETRS-TM35FIN
Mitkä ovat paikan koordinaatit toisella tavalla ilmoitettuna? Hätäpuheluissa käytettäväksi suositellut koordinaatit ovat P 68° 4,470' ja I 29° 18,751' (Vihje: oikealta XY-nappi).
Muuta kartan suurennustasoa siten, että Korvatunturin lounaispuolella näkyy Kemihaara.
d) Mittaa kartan oikealla puolella olevan mittauspainikkeen avulla etäisyys Korvatunturilta Kemihaaraan. N. 18 km.
Hae ETRS89 maantieteellinen koordinaatiston avulla paikka N 61,5, E 25,0 (astemerkkejä ei tarvita).
e) Minkä niminen järvi on kyseisessä pisteessä? Lummenne.
f) Mikä on kyseisen järven suurin syvyys? 8,2 m.
---------------------------------
Luku 11.
---------------------------------
Luku 12.
P4. Itämeren merkitys.
Kerro miksi Itämeri on Suomelle ja suomalaisille tärkeä meri. Kalastus, liikenne, virkistys, lajien suojelu.
S5. Plankton ja ravinteet
a) Mitä tapahtuu ravinteiden määrälle talvella? Miksi? Lisääntyy valunnan takia, levät ja kasvit eivät käytä ravinteita.
b) Mitä tapahtuu kasviplanktonin määrälle maalis-huhtikuussa? Miksi? Valon määrä lisääntyy, jäät ovat sulaneet.
c) Miksi eläinplanktonin määrä kasvaa toukokuussa? On tarjolla ravinnoksi kasviplanktonia.
d) Tee muita havaintoja kaaviosta. Esimerkiksi: ravinteita vähiten kesällä, silloin valoa eniten.
---------------------------------
Luku 13.
S4. Vesistöjen merkitys
a) Mihin eri tarkoituksiin vesistöreittejä on käytetty? Asutus on levittäytynyt vesistöreittejä pitkin sisämaahan (kulkuväylä), vesistöistä saatiin/saadaan edelleen energiaa, kalastus, tukinuitto.
b) Miksi kaupunkeja on perustettu järvien tai jokien rannoille? Vesistö tarjoaa kulkureittejä, energiaa teollisuuden tarpeisiin ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.
c) Nimeä yksi kaupunki jokaisen vesistön alueelta. Kemijoen vesistö: Kemi, Rovaniemi /Oulujoen vesistö: Oulu ja Kajaani /Vuoksen vesistö: Kuopio, Iisalmi, Savonlinna, Lappeenranta, Imatra, Joensuu / Kymijoen vesistö: Jyväskylä, Lahti Kokemäenjoen vesistö: Tampere, Pori. Paatsjoen vesistön alueella ei ole kaupunkeja.
d) Kerro miten voit käyttää vesistöjä virkistystarkoitukseen? Kalastus, veneily, maiseman merkítys, uinti, lintujen tarkkailu.
a) Mihin eri tarkoituksiin vesistöreittejä on käytetty? Asutus on levittäytynyt vesistöreittejä pitkin sisämaahan (kulkuväylä), vesistöistä saatiin/saadaan edelleen energiaa, kalastus, tukinuitto.
b) Miksi kaupunkeja on perustettu järvien tai jokien rannoille? Vesistö tarjoaa kulkureittejä, energiaa teollisuuden tarpeisiin ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.
c) Nimeä yksi kaupunki jokaisen vesistön alueelta. Kemijoen vesistö: Kemi, Rovaniemi /Oulujoen vesistö: Oulu ja Kajaani /Vuoksen vesistö: Kuopio, Iisalmi, Savonlinna, Lappeenranta, Imatra, Joensuu / Kymijoen vesistö: Jyväskylä, Lahti Kokemäenjoen vesistö: Tampere, Pori. Paatsjoen vesistön alueella ei ole kaupunkeja.
d) Kerro miten voit käyttää vesistöjä virkistystarkoitukseen? Kalastus, veneily, maiseman merkítys, uinti, lintujen tarkkailu.
Luvut 14-27
Luku 14
P1. Termit.
Etsi luvun tekstistä 10 tärkeintä termiä ja selitä ne.
Luonnollisella väestönkasvulla tarkoitetaan syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta.
Syntyvyys: Alueella vuodessa syntyneiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Kuolleisuus: Alueella vuodessa kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Valtaväestö: Väestöryhmä, joita on alueella eniten. Esimerkiksi Suomessa suomenkieliset.
Vähemmistöryhmä: Väestöryhmä, joita on vähemmän kuin valtaväestöä. Esimerkiksi Suomessa suomenruotsalaiset.
Muuttoliike: Muutto joko alueelle (tulomuutto) tai alueelta pois (lähtömuutto).
Maassamuutto: Muuttoliike valtion sisällä.
Maastamuutto: Muuttoliike valtiosta toiseen valtioon.
Pakolainen: Ihminen, joka on vasten omaa tahtoaan muuttamaan kotimaastaan henkilökohtaisen vainon takia. Maassa, johon hän saapuu, hän on turvapaikanhakija.
Ympäristöpakolainen: Ihminen, joka joutuu muuttamaan pois asuinalueiltaan jonkin ympäristökatastrofin tai nälänhädän takia.
P3.
b) Historiallista tietoa
Ruotsissa alettiin kerätä säännöllisesti väestötietoja jo vuonna 1749. Koska Suomi kuului tuohon aikaan Ruotsiin, samoja tilastoja kerättiin myös Suomessa. Tuolloin perustettua väestötietojärjestelmää pidetään maailman vanhimpana. Ruotsin vuonna 1749 eli noin kolme sataa vuotta sitten keräämän väestötiedon pohjalta laskettiin, että Suomen väkiluku oli tuolloin 410 400 asukasta. Kuinka paljon väkiluku on kasvanut suunnilleen noin 300 vuodessa? Yli viisi miljoonaa.
S4. Suomen väestö (Tilastokoulu)
a) Laske kuinka kauan kunkin täyden miljoonan saavuttaminen kesti. Ensimmäinen miljoona meni Suomessa rikki vuonna 1811. Seuraavan täyden miljoonan täyttymiseen meni 68 vuotta. Kolmas miljoona meni rikki vuonna 1912. Aikaa tähän kului 33 vuotta. Seuraavan miljoonan saavuttamiseen meni jo 38 vuotta. Viiden miljoonan rajan ylittämiseen kului 41 vuotta.
b) Minkä miljoonan saavuttamisessa meni vähiten aikaa? Kolmannen miljoonan saavuttamiseen meni vähiten aikaa.
c) Onko Suomen väestönkasvu mielestäsi kiihtymässä vai hidastumassa? Hidastumassa.
d) Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet väkiluvun laskuun tarkasteltavana ajanjaksona? V:Sodat, katovuodet, tautiepidemiat ja maastamuutto.
g) Mitä tarkoitetaan suurilla ikäluokilla? Heti sodan jälkeen syntyi paljon lapsia (ennätysvuodet 1947 ja 1948). Näitä ikäluokkia kutsutaan suuriksi ikäluokiksi.
h) Mikä vuosi on ollut Suomen synkin vuosi kuolevuuden kannalta? Miksi kuolevuus oli tuolloin suuri? Kuolevuuden kannalta Suomen synkin vuosi oli 1868, jolloin suomalaiset kärsivät huonojen satojen vuoksi nälkää.
i) Miksi pyramidi on hieman harhaanjohtava sana kuvaamaan Suomen nykyistä väestörakennetta? Suomen väestöä kuvaava diagrammi ei ole aivan pyramidin muotoinen. Alhaalta kapeneva ja ylhäältä levenevä.
j) Milloin ovat syntyneet suurimmat ikäluokat? 1940-luvun lopulla.
k) Vertaile naisten ja miesten osuuksia eri ikäluokissa. Mitä huomaat? Poikia syntyy hieman enemmän, mutta vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus on suurempi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät pitempään kuin miehet.
l) Miten pyramidin muoto on muuttunut ja tulee muuttumaan vuosikymmenten kuluessa? Suuret ikäluokat siirtyvät yhä ylemmäksi diagrammissa ja muoto muuttuu yhä enemmän päältä pulleammaksi ja lopulta aika tasapaksuksi.
---------------------------
Luku 15.
P1. Miksi ja miten suunnitellaan?
a) Maankäytön suunnittelun yleinen ohjaus perustuu lakiin. Mitä tapahtuisi, jos ei olisi mitään maankäyttöön liittyviä määräyksiä? OAlueista tulisi epäviihtyisiä ja toimimattomia (esimerkiksi tehdas keskellä asuinaluetta).
b) Valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Miksi on tärkeä, että valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat kaikkea muuta suunnittelua? Olisi vaikea suunnitella suuria ja pieniä hankkeita, kuten rautateitä tai sähkölinjoja.
c) Maankäytön suunnitelmia kutsutaan kaavoiksi. Niitä on maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Missä kaavassa ilmoitetaan mm. rakennusten sallittu kerrosmäärä? Asemakaava.
---------------
Luku 16.
----------------
Luku 17.
P2. Suomen maatalous
a) Mitä ravintokasveja Suomessa kasvatetaan eniten? Ohra, vehnä, kaura, ruis.
b) Mitä tuotantoeläimiä Suomessa kasvatetaan? Mm. sika, nauta, kana.
c) Miten maatalouden tuotantosuuntaukset näkyvät suomalaisessa ruokapöydässä? Suomalaisessa ruokapöydässä on usein sikaa ja paljon maitotuotteita.
-------------
Luku 18.
-------------
Luku 19.
P3. Kysymyksiä ydinvoimasta
a) Mitä hyviä puolia on ydinvoimassa? Ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, tuotanto on tasaista.
b) Mitä huonoja puolia on ydinvoimassa? Kallis rakentaa, ydinjätteet, onnettomuusriski.
S4. Suomen energianlähteet
a) Mitkä olivat kaksi tärkeintä energianlähdettä Suomessa vuonna 1970? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili) ja uusiutuvat (puu)
b) Mitkä ovat kolme tärkeintä energianlähdettä nykyisin? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili sekä maakaasu) ja uusiutuvat (puu, aurinko ja tuuli) ja ydinenergia.
c) Minkä energianlähteiden kulutus on kasvanut voimakkaimmin vuoden 1980 jälkeen? Uusiutuvan energian ja ydinenergian.
d) Pohdi, mistä johtuvat energiankulutuksen vaihtelut 2000-luvulla. Teollisuuden tuotannon vaihteluista.
e) Tulkitse diagrammi: Kerro mikä on suurin päästöjen aiheuttaja ja miten päästöjen määrä on muuttunut viime aikoina.
Energiasektori. On vähentynyt.
--------------
Luku 20.
P2. Kestävän kehityksen indikaattorit
Tutki Findikaattori-palvelusta> kestävän kehityksen indikaattoreita. Miltä kehitys Suomessa näyttää (positiivinen - negatiivinen - ei muutosta) kuvaajien perusteella seuraavilla yhteiskunnan osa-alueilla?
1. Koulutukseen hakeutuminen. Positiivinen.
2. Työllisyysaste. Positiivinen.
3. Energian kulutus. Negatiivinen.
4. Puun kasvu ja poistuma. Kasvu positiivinen, poistuma ei ole kasvanut nopeampaa kuin kasvu.
5. Uhanalaisuus. Uhanalaisuus lisääntynyt (kehitys negatiivista).
--------------
Luku 21.
P1. Liikennemuodot.
a) Luettele liikennemuodot. Maa-, vesi- ja ilmaliikenne.
b) Luettele tavaran kuljetustavat. Tie, vesi, juna, putki, ilma.
S2. Ajoneuvoliikenne
Avaa oheinen Liikenneviraston linkki ja vastaa kysymyksiin.
a) Missä osissa Suomea liikennetiheys on suurinta? Etelä-Suomessa.
b) Missä osissa maatamme puolestaan liikennemäärät ovat pieniä? Itä- ja Pohjois-Suomessa.
c) Tutki Helsingin, Tampereen ja Turun vilkkaimmin liikennöityjä väyliä. Mitä suuria kaupunkeja nuo tiet yhdistävät? Pohdi miksi juuri tietyt väylät ovat liikennemääriltään suuria. Yhdistävät näitä em. kaupunkeja sekä Lahtea ja Jyväskylää.
S3. Suomen kuntien autoistuminen
Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnat, joissa on eniten ja vähiten autoja per asukas.
Kunta Autoja per asukas
Eckerö 1,07
Sund 1,02
Finström 0,99
Hammarland 0,98
..
Turku 0,46
Oulu 0,46
Tampere 0,45
Kauniainen 0,45
Helsinki 0,39
a) Missä osassa Suomea sijaitsevat kunnat, joissa on eniten autoja per asukas? Ahvenanmaalla.
b) Mikä yhdistää kuntia, joissa on vähiten autoja per asukas? Ne ovat suuria kaupunkeja.
c) Pohdi miksi juuri näiden kuntien luvut ovat suuria tai pieniä. Ahvenanmaalla ei ole, mutta suurissa kaupungeissa on hyvät julkiset liikenneyhteydet.
--------------
Luku 22
S6. Matkailu tilastoina
Matkailun edistämiskeskus MEK tilastoi suomalaisiin liittyvää matkailutietoa yrittäjien käyttöön.
Tutustu sivustoon http://www.visitfinland.fi/ ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä maasta on kotoisin suurinosa Suomeen matkustavista? Venäjä, Ruotsi ja Saksa.
b) Onko matkailu kasvava vai hiipuva tulonlähde Suomessa? Kasvava.
c) Missä päin Suomea matkailulla on erityisen suuri osuus elinkeinoelämästä? Lapissa.
--------------
Luku 23
--------------
Luku 24
S3. Föhntuuli
Norjassa vaikuttaa föhntuuli, mutta sen vaikutus ulottuu myös Suomeen.
http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
a) Mikä on föhntuuli? Lämmin ja kuiva laskutuuli.
b) Missä osassa Suomea föhnin vaikutus on suurin? Länsi-Suomessa.
c) Mitä tarkoitetaan föhn-kaudella? Marras-maaliskuu.
d) Tutki Pellon ilmastodiagrammia. Kuinka monta astetta ilman lämpötila nousi föhnin ansiosta 19.2. -20.2.2004 välisenä aikana? - 17 asteesta lämpeni +8 asteeseen: 25 astetta.
--------------
Luku 25
S3. Merentakaiset alueet
a) Mitä hyötyä Tanskalle on niin sanotuista merentaikaisista alueista eli Grönlannista ja Färsaarista? Luonnonvarat.
b) Pohdi, mitä ongelmia nämä alueet Tanskalle tuovat. Pitää tukea taloudellisesti. Hallinnointi ja huolto hankalaa pitkien matkojen takia.
--------------
Luku 26
--------------
Luku 27
P5. Suuruus
Lue huolella kappale ja listaa asioita, jotka kuvaavat Venäjän suuruutta. Huom! Älä tyydy Venäjän suuruus -kappaleen tietoihin, vaan lue muutkin osat ajatuksella.
Monia kasvillisuusalueita, ulottuu monille merille, monia miljoonakaupunkeja, suuret luonnonvarat, monia kansoja, monia naapurimaita, monia aikavyöhykkeitä.
P1. Termit.
Etsi luvun tekstistä 10 tärkeintä termiä ja selitä ne.
Luonnollisella väestönkasvulla tarkoitetaan syntyvyyden ja kuolleisuuden erotusta.
Syntyvyys: Alueella vuodessa syntyneiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Kuolleisuus: Alueella vuodessa kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden.
Valtaväestö: Väestöryhmä, joita on alueella eniten. Esimerkiksi Suomessa suomenkieliset.
Vähemmistöryhmä: Väestöryhmä, joita on vähemmän kuin valtaväestöä. Esimerkiksi Suomessa suomenruotsalaiset.
Muuttoliike: Muutto joko alueelle (tulomuutto) tai alueelta pois (lähtömuutto).
Maassamuutto: Muuttoliike valtion sisällä.
Maastamuutto: Muuttoliike valtiosta toiseen valtioon.
Pakolainen: Ihminen, joka on vasten omaa tahtoaan muuttamaan kotimaastaan henkilökohtaisen vainon takia. Maassa, johon hän saapuu, hän on turvapaikanhakija.
Ympäristöpakolainen: Ihminen, joka joutuu muuttamaan pois asuinalueiltaan jonkin ympäristökatastrofin tai nälänhädän takia.
P3.
b) Historiallista tietoa
Ruotsissa alettiin kerätä säännöllisesti väestötietoja jo vuonna 1749. Koska Suomi kuului tuohon aikaan Ruotsiin, samoja tilastoja kerättiin myös Suomessa. Tuolloin perustettua väestötietojärjestelmää pidetään maailman vanhimpana. Ruotsin vuonna 1749 eli noin kolme sataa vuotta sitten keräämän väestötiedon pohjalta laskettiin, että Suomen väkiluku oli tuolloin 410 400 asukasta. Kuinka paljon väkiluku on kasvanut suunnilleen noin 300 vuodessa? Yli viisi miljoonaa.
S4. Suomen väestö (Tilastokoulu)
a) Laske kuinka kauan kunkin täyden miljoonan saavuttaminen kesti. Ensimmäinen miljoona meni Suomessa rikki vuonna 1811. Seuraavan täyden miljoonan täyttymiseen meni 68 vuotta. Kolmas miljoona meni rikki vuonna 1912. Aikaa tähän kului 33 vuotta. Seuraavan miljoonan saavuttamiseen meni jo 38 vuotta. Viiden miljoonan rajan ylittämiseen kului 41 vuotta.
b) Minkä miljoonan saavuttamisessa meni vähiten aikaa? Kolmannen miljoonan saavuttamiseen meni vähiten aikaa.
c) Onko Suomen väestönkasvu mielestäsi kiihtymässä vai hidastumassa? Hidastumassa.
d) Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet väkiluvun laskuun tarkasteltavana ajanjaksona? V:Sodat, katovuodet, tautiepidemiat ja maastamuutto.
g) Mitä tarkoitetaan suurilla ikäluokilla? Heti sodan jälkeen syntyi paljon lapsia (ennätysvuodet 1947 ja 1948). Näitä ikäluokkia kutsutaan suuriksi ikäluokiksi.
h) Mikä vuosi on ollut Suomen synkin vuosi kuolevuuden kannalta? Miksi kuolevuus oli tuolloin suuri? Kuolevuuden kannalta Suomen synkin vuosi oli 1868, jolloin suomalaiset kärsivät huonojen satojen vuoksi nälkää.
i) Miksi pyramidi on hieman harhaanjohtava sana kuvaamaan Suomen nykyistä väestörakennetta? Suomen väestöä kuvaava diagrammi ei ole aivan pyramidin muotoinen. Alhaalta kapeneva ja ylhäältä levenevä.
j) Milloin ovat syntyneet suurimmat ikäluokat? 1940-luvun lopulla.
k) Vertaile naisten ja miesten osuuksia eri ikäluokissa. Mitä huomaat? Poikia syntyy hieman enemmän, mutta vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus on suurempi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että naiset elävät pitempään kuin miehet.
l) Miten pyramidin muoto on muuttunut ja tulee muuttumaan vuosikymmenten kuluessa? Suuret ikäluokat siirtyvät yhä ylemmäksi diagrammissa ja muoto muuttuu yhä enemmän päältä pulleammaksi ja lopulta aika tasapaksuksi.
---------------------------
Luku 15.
P1. Miksi ja miten suunnitellaan?
a) Maankäytön suunnittelun yleinen ohjaus perustuu lakiin. Mitä tapahtuisi, jos ei olisi mitään maankäyttöön liittyviä määräyksiä? OAlueista tulisi epäviihtyisiä ja toimimattomia (esimerkiksi tehdas keskellä asuinaluetta).
b) Valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Miksi on tärkeä, että valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat kaikkea muuta suunnittelua? Olisi vaikea suunnitella suuria ja pieniä hankkeita, kuten rautateitä tai sähkölinjoja.
c) Maankäytön suunnitelmia kutsutaan kaavoiksi. Niitä on maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Missä kaavassa ilmoitetaan mm. rakennusten sallittu kerrosmäärä? Asemakaava.
---------------
Luku 16.
----------------
Luku 17.
P2. Suomen maatalous
a) Mitä ravintokasveja Suomessa kasvatetaan eniten? Ohra, vehnä, kaura, ruis.
b) Mitä tuotantoeläimiä Suomessa kasvatetaan? Mm. sika, nauta, kana.
c) Miten maatalouden tuotantosuuntaukset näkyvät suomalaisessa ruokapöydässä? Suomalaisessa ruokapöydässä on usein sikaa ja paljon maitotuotteita.
-------------
Luku 18.
-------------
Luku 19.
P3. Kysymyksiä ydinvoimasta
a) Mitä hyviä puolia on ydinvoimassa? Ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä, tuotanto on tasaista.
b) Mitä huonoja puolia on ydinvoimassa? Kallis rakentaa, ydinjätteet, onnettomuusriski.
S4. Suomen energianlähteet
a) Mitkä olivat kaksi tärkeintä energianlähdettä Suomessa vuonna 1970? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili) ja uusiutuvat (puu)
b) Mitkä ovat kolme tärkeintä energianlähdettä nykyisin? Fosiiliset polttoaineet (öljy ja kivihiili sekä maakaasu) ja uusiutuvat (puu, aurinko ja tuuli) ja ydinenergia.
c) Minkä energianlähteiden kulutus on kasvanut voimakkaimmin vuoden 1980 jälkeen? Uusiutuvan energian ja ydinenergian.
d) Pohdi, mistä johtuvat energiankulutuksen vaihtelut 2000-luvulla. Teollisuuden tuotannon vaihteluista.
e) Tulkitse diagrammi: Kerro mikä on suurin päästöjen aiheuttaja ja miten päästöjen määrä on muuttunut viime aikoina.
Energiasektori. On vähentynyt.
--------------
Luku 20.
P2. Kestävän kehityksen indikaattorit
Tutki Findikaattori-palvelusta> kestävän kehityksen indikaattoreita. Miltä kehitys Suomessa näyttää (positiivinen - negatiivinen - ei muutosta) kuvaajien perusteella seuraavilla yhteiskunnan osa-alueilla?
1. Koulutukseen hakeutuminen. Positiivinen.
2. Työllisyysaste. Positiivinen.
3. Energian kulutus. Negatiivinen.
4. Puun kasvu ja poistuma. Kasvu positiivinen, poistuma ei ole kasvanut nopeampaa kuin kasvu.
5. Uhanalaisuus. Uhanalaisuus lisääntynyt (kehitys negatiivista).
--------------
Luku 21.
P1. Liikennemuodot.
a) Luettele liikennemuodot. Maa-, vesi- ja ilmaliikenne.
b) Luettele tavaran kuljetustavat. Tie, vesi, juna, putki, ilma.
S2. Ajoneuvoliikenne
Avaa oheinen Liikenneviraston linkki ja vastaa kysymyksiin.
a) Missä osissa Suomea liikennetiheys on suurinta? Etelä-Suomessa.
b) Missä osissa maatamme puolestaan liikennemäärät ovat pieniä? Itä- ja Pohjois-Suomessa.
c) Tutki Helsingin, Tampereen ja Turun vilkkaimmin liikennöityjä väyliä. Mitä suuria kaupunkeja nuo tiet yhdistävät? Pohdi miksi juuri tietyt väylät ovat liikennemääriltään suuria. Yhdistävät näitä em. kaupunkeja sekä Lahtea ja Jyväskylää.
S3. Suomen kuntien autoistuminen
Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnat, joissa on eniten ja vähiten autoja per asukas.
Kunta Autoja per asukas
Eckerö 1,07
Sund 1,02
Finström 0,99
Hammarland 0,98
..
Turku 0,46
Oulu 0,46
Tampere 0,45
Kauniainen 0,45
Helsinki 0,39
a) Missä osassa Suomea sijaitsevat kunnat, joissa on eniten autoja per asukas? Ahvenanmaalla.
b) Mikä yhdistää kuntia, joissa on vähiten autoja per asukas? Ne ovat suuria kaupunkeja.
c) Pohdi miksi juuri näiden kuntien luvut ovat suuria tai pieniä. Ahvenanmaalla ei ole, mutta suurissa kaupungeissa on hyvät julkiset liikenneyhteydet.
--------------
Luku 22
S6. Matkailu tilastoina
Matkailun edistämiskeskus MEK tilastoi suomalaisiin liittyvää matkailutietoa yrittäjien käyttöön.
Tutustu sivustoon http://www.visitfinland.fi/ ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä maasta on kotoisin suurinosa Suomeen matkustavista? Venäjä, Ruotsi ja Saksa.
b) Onko matkailu kasvava vai hiipuva tulonlähde Suomessa? Kasvava.
c) Missä päin Suomea matkailulla on erityisen suuri osuus elinkeinoelämästä? Lapissa.
--------------
Luku 23
--------------
Luku 24
S3. Föhntuuli
Norjassa vaikuttaa föhntuuli, mutta sen vaikutus ulottuu myös Suomeen.
http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
a) Mikä on föhntuuli? Lämmin ja kuiva laskutuuli.
b) Missä osassa Suomea föhnin vaikutus on suurin? Länsi-Suomessa.
c) Mitä tarkoitetaan föhn-kaudella? Marras-maaliskuu.
d) Tutki Pellon ilmastodiagrammia. Kuinka monta astetta ilman lämpötila nousi föhnin ansiosta 19.2. -20.2.2004 välisenä aikana? - 17 asteesta lämpeni +8 asteeseen: 25 astetta.
--------------
Luku 25
S3. Merentakaiset alueet
a) Mitä hyötyä Tanskalle on niin sanotuista merentaikaisista alueista eli Grönlannista ja Färsaarista? Luonnonvarat.
b) Pohdi, mitä ongelmia nämä alueet Tanskalle tuovat. Pitää tukea taloudellisesti. Hallinnointi ja huolto hankalaa pitkien matkojen takia.
--------------
Luku 26
--------------
Luku 27
P5. Suuruus
Lue huolella kappale ja listaa asioita, jotka kuvaavat Venäjän suuruutta. Huom! Älä tyydy Venäjän suuruus -kappaleen tietoihin, vaan lue muutkin osat ajatuksella.
Monia kasvillisuusalueita, ulottuu monille merille, monia miljoonakaupunkeja, suuret luonnonvarat, monia kansoja, monia naapurimaita, monia aikavyöhykkeitä.