8. Ilmasto

Luvun sisällys

8.1 Ilmastoon vaikuttavat tekijät

8.2 Suomi on ilmastollinen väliinputoaja

8.3 Vuodenajat
8.4 Suomenkin ilmasto muuttuu

8.1 Ilmastoon vaikuttavat tekijät

Sää vaihtelee päivittäin ja jopa tunneittain, mutta ilmasto pysyy lähes samana lyhyellä aikavälillä.

Sää on ilmakehän hetkellinen tila, mutta ilmasto on säätilojen pitkäaikainen keskiarvo.

Kun tehdään ilmastodiagrammeja, niihin otetaan mukaan 30 vuoden jokaisen kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät, joista vielä lasketaan keskiarvo. Näin yhden poikkeuksellisen kuukauden vaikutus diagrammiin on muutaman prosentin luokkaa. Ilmaston ja sään välistä rajaa on kuitenkin joskus vaikea määrittää tarkasti. Esimerkiksi El Niño -ilmiötä voidaan pitää sekä ilmasto- että sääilmiönä.

Ilmastoon vaikuttavat eniten sijainti päiväntasaajaan nähden eli leveyspiiri, korkeus merenpinnasta, etäisyys merestä ja merivirrat.

Säämuuttujat, jotka muodostavat ilmaston ovat lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus ja sen suunta sekä ilman suhteellinen kosteus. Koska ilmakehän kiertoliike ja siihen liittyvien matalapaineiden sekä myrskyjen synty ja reitit ovat erilaisia eri vuosina, vaikuttaa se sekä ilmasto- että sääilmiöihin.



SÄÄTEKIJÄT
Tekijä Yksikkö Muuta
lämpötila °C (Fahrenheit-asteen muuttaminen celsius-asteiksi: °C = (°F − 32) / 1,8) Mitataan erityisissä mittauskopeissa, jonne Aurinko ei paista.
sademäärä mm Yhden millimetrin sademäärä tarkoittaa, että yhden neliömetrin pinta-alalle kertyy yksi litra vettä. Käytännössä 1 mm sade on siis hyvin pieni sade.
tuuli nopeus: m/s
suunta ilmoittaa tuulen tulosuunnan		 http://ilmatieteenlaitos.fi/tuulet
ilman kosteus Suhteellinen kosteus on prosenttiluku, joka ilmaisee, kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä lämpötilassa voi olla enimmillään vesihöyrynä.
Absoluuttinen kosteus kertoo, montako grammaa vesihöyryä sisältyy kuutiometriin ilmaa. Yksikkönä käytetään grammoja kuutiometrissä.		 http://ilmatieteenlaitos.fi/ilman-kosteus

Leveyspiirikään ei yksinään määrää ilmastoa. Esimerkiksi Suomi, Ruotsi ja Norja sijaitsevat lähes samoilla leveyspiireillä, mutta silti ilmastossa ja sääoloissa on suuria eroja. Lämpimän Golf-virran tuoma kosteus tiivistyy Skandien länsipuolella sadetta aiheuttaviksi pilviksi, kun taas itäpuoliset alueet saavat sateita huomattavasti vähemmän.

Iso-Britanniassa, Islannissa ja Norjassa on meri-ilmasto, jossa talvet ovat leutoja ja kesät viileitä. Tanskassa vallitsee samainen meri-ilmasto, joka siirryttäessä Fennoskandiassa itään muuttuu mantereisemmaksi.

Lontoon ilmastodiagrammi. Lontoossa on meri-ilmasto: talvi ei ole kylmä, kesä ei ole kuuma ja sadetta saadaan jokaisina kuukausina.

8.2 Suomi on ilmastollinen väliinputoaja

Ilmastomme pääpiirteisiin vaikuttaa kolme tekijää. Ensimmäinen on sijainti pohjoisilla alueilla, Suomi on kokonaan 60. ja 70. pohjoisen leveyspiirin välisellä alueella, eli auringon lämpösäteily kohdistuu vinosti maanpintaamme. Pinta-alayksikköä kohden saamme siis huomattavasti vähemmän lämpöä kuin esimerkiksi Välimeren seutu. Tämän vuoksi kuulumme pohjoiseen lauhkeaan lämpövyöhykkeeseen.

Toinen vaikuttava tekijä on Atlantin valtameri ja erityisesti sen Golf-virta (kartassa nro 4), joka tuo lämpöä meille synnyinsijoiltaan Floridansalmesta asti. Golf-virran vaikutus on huomattavan suuri, sillä monet maamme kanssa samoilla leveysasteilla sijaitsevat alueet kuuluvat kylmään lämpövyöhykkeeseen. Siperiassa ja Kanadassa samat leveysasteet ovat lähes kokonaan asumatonta tundraa ja Grönlanti on kilometrien paksuisen mannerjään peitossa.

Kun lounaistuulet puhaltavat meille Golf-virran lämpöä, ne nostavat vuoden keskilämpötilaamme 6 asteella. Tämä vastaa suunnilleen samaa kuin koko Suomi siirrettäisiin leveyspiireissä 10 astetta lähemmäs päiväntasaajaa.

Merivirrat. Punaiset nuolet kuvaavat lämpimiä ja siniset kylmiä merivirtoja.


Kolmas ilmastoomme vaikuttava tekijä on valtava Aasian manner ja sen sisäosissa vallitseva mannerilmasto. Talvella manner jäähtyy hyvin kylmäksi, jolloin idästä ja koillisesta puhaltavat tuulet saavat meillä aikaan kauniin aurinkoiset, mutta kylmät talvisäät. Kesällä manner lämpiää hitaasti, mutta varmasti. Sieltä tulee kesällä etenkin kaakkoisiin osiimme helteitä.

Koska ilmastossamme on piirteitä sekä kosteasta meri- että kuivasta mannerilmastosta, sitä kutsutaan väli-ilmastoksi.

Ilmasto ei ole kuitenkaan kaikkialla samanlainen, koska Suomi on pitkä maa. Lounaisosissa talvet ovat Itämerestä johtuen lauhemmat sekä lumipeite ohuempi ja kesät vastaavasti viileämmät kuin muualla maassamme.


Suomessa on väli-ilmasto. Talvi ei ole erityisen kylmä, mutta kesä ei ole niin lämmin kuin idempänä. Jyväskylän ilmastodiagrammi.

8.3 Vuodenajat


Vuodenajat voidaan määritellä lämpötilojen mukaan. Vuodenaika vaihtuu, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää pysyvästi sovitun raja-arvon, esimerkiksi yksittäistä kylmää päivää syksyllä ei määritellä talveksi. Usein tämä vaihtuminen voidaan todeta vasta jälkeenpäin.

Vuodenaikojen määrä riippuu alueen ilmastosta. Meillä Suomessa on neljä vuodenaikaa.

Suomen vuodenajat:

Talvi: Vuorokauden keskilämpötila pysyy nollan asteen alapuolella. Tämä on meidän pisin vuodenaikamme. Lapissa se alkaa tavallisesti lokakuussa ja kestää puoli vuotta. Etelän talvi alkaa yleensä marraskuun lopulla ja kestää noin neljä kuukautta.
Talvi on myös pohjoisessa ankarampi, sillä tammikuun keskilämpötilojen ero on noin 13 astetta. Talven ankeutta napapiirillä ja sen pohjoispuolella lisää kaamosaika eli aika, jolloin aurinko ei nouse lainkaan horisontin yläpuolelle. Pohjoisimmassa osassa se kestää yli 50 vuorokautta.

Syksy ja kevät: Lämpötila pysyttelee kummassakin 0 ja +10 asteen välillä. Valtaosassa Suomea kevät alkaa huhtikuussa, mutta aivan pohjoisessa vasta toukokuun alussa. Kevään pituus on 1,5–2 kuukautta. Syksy alkaa etelässä syyskuun puolessavälissä ja Pohjois-Lapissa jo elokuun loppupuolella. Syksyn pituus on 2–2,5 kuukautta. Ruska on monien odottama syksyinen värikäs tapahtuma lehtipuiden ja varpujen lehdissä.

Kesä: Vuorokauden keskilämpötila pysyy +10 asteen yläpuolella. Kestää etelässä neljä kuukautta, mutta Lapissa vain kaksi kuukautta, Kilpisjärvellä vain muutamia viikkoja heinäkuussa.

Kasvukausi eli se aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyttelee +5 asteen yläpuolella, on kasvien kasvulle ja tämän myötä niiden viljelylle erittäin tärkeää aikaa. Kasvukausi alkaa jo kevään puolella sekä jatkuu syksyyn asti. Pohjoisen ja etelän välistä eroa kasvien kasvun kannalta pienentää se, että Lappi saa auringonvaloa vuorokaudessa enemmän valoisien öiden ansiosta. Utsjoen leveyksillä aurinko paistaa yhtämittaisesti peräti 70 vuorokautta. Heinäkuun, joka on lämpimin kuukautemme, kuukausilämpötilojen ero pohjoisen ja etelän välillä on vain kuusi astetta.


Termiset vuodenajat on määritelty keskilämpötilojen perusteella. Tavallisesti talvikuukausiksi lasketaan joulukuu, tammikuu ja helmikuu. Maalis–toukokuu ovat kevättä, kesä–elokuu kesää ja syys–marraskuu syksyä.

8.4 Suomenkin ilmasto muuttuu

Maapallon ilmasto on vaihdellut menneinä aikoina. Pohjolassakin on ollut monenlaista ilmastoa jo pelkästään viimeisimmän jääkauden jälkeen.

Maapallon keskilämpötilan on todettu nousseen viimeisen sadan vuoden aikana puoli astetta ja kaikkein suurimpana syynä pidetään ihmisen toimintaa.

Vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani saavat aikaan kasvihuoneilmiön: ne päästävät auringon lämpösäteilyn lävitseen Maapallon pinnalle, mutta estävät Maapallon pinnalta heijastuvaa lämpösäteilyä poistumasta avaruuteen. Kaasut toimivat siis kuin kasvihuoneen lasiseinät ja -katto.

Fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, polttaminen on lisännyt ilmakehän merkittävimmän kasvihuonekaasun, hiilidioksidin, pitoisuutta teollistumisen alkuajoista alkaen. Viime vuosina etenkin suurien teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöihin on alettukin kiinnittämään huomiota. Ilmasto myös lämpenee pohjoisimmilla alueilla enemmän ja nopeammin kuin eteläisillä.

​​

Suomen ilmaston arvioidaan lämpenevän vuoteen 2050 mennessä 2–3 astetta ja sen vaikutus tulee näkymään etenkin talvikaudella. Otsikon joululaulusta saattaa siis tulevaisuudessa tulla hyvinkin paikkansa pitävä. Etelä- ja länsiosissa maatamma entistä suurempi osa sateista tulee vetenä ja lumipeitepäivien määrä vähenee ehkä jopa 40 prosenttia.

Idässä ja pohjoisessa pakkaspäivien määrä ei juuri vähene, mutta pakkasten kireys hellittää, joka saa aikaan sateiden lisääntymisen ja näin ollen lumen määrä saattaa jopa kasvaa.

Kesät lämpenevät, jolloin lehtimetsien määrä kasvaa ja havumetsät siirtyvät pohjoisemmaksi. Etelästä alkaa tulla meille uusia kasvi- ja ehkä jopa eläinlajeja, sadot todennäköisesti suurenevat sekä uusia lajikkeita voidaan ottaa käyttöön, koska kasvukausi pitenee.


 
Video ilmastonmuutoksen globaaleista riskeistä
Video ilmastonmuutoksen riskeistä Suomessa
Video Suomen talven muutoksista

Ilmastotietoja Suomesta

Kuukausien keskilämpötila (°C)
HelsinkiJyväskyläKauhavaJoensuuOuluSodankylä
tammi -4 -9 -8 -10 -11 -14
helmi -5 -9 -8 -10 -11 -12
maalis -2 -4 -4 -5 -5 -8
huhti 3 1 2 1 0 -2
touko 10 9 9 8 8 5
kesä 15 14 14 14 13 12
heinä 17 16 16 17 16 14
elo 16 14 14 14 13 11
syys 11 8 8 9 8 6
loka 6 3 4 3 2 -1
marras 1 -2 -2 -3 -4 -8
joulu -2 -6 -6 -8 -9 -12
ka. 6 3 3 3 2 -1

kuukausien sademäärä (mm)
HelsinkiJyväskyläKauhavaJoensuuOuluSodankylä
tammi 47 43 29 44 29 35
helmi 36 32 23 34 24 29
maalis 38 40 24 36 25 29
huhti 36 31 26 35 26 28
touko 32 28 33 37 38 35
kesä 49 54 50 67 61 57
heinä 62 63 71 75 67 63
elo 78 81 61 80 82 61
syys 66 67 57 62 56 47
loka 73 67 45 60 47 50
marras 68 61 43 59 42 40
joulu 58 58 32 54 35 35
ka. 54 52 41 54 44 -42
yht. 643 625 494 643 532 509