26. Baltian maat
Luvun sisällys
26.1 Idästä länteen26.2 Itämeren rannikolla
26.3 Luonnoltaan yhtenäinen
26.4 Kuvagalleria Baltian maista
26.5 Lisätieto: yksilö- ja joukkueurheilijoita
26.1 Idästä länteen
Neuvostoliiton hajotessa Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua itsenäistyivät elokuussa vuonna 1991. Kaikki kolme valtiota ovat pieniä, Viro vain 45 226 neliökilometriä, Latvia vajaat ja Liettua vähän yli 65 000 neliökilometriä. Myös väkiluku on Virolla pienin (1,3 milj. as.), Latvialla noin 2,3 miljoonaa ja Liettualla 3,6 miljoonaa asukasta.Baltian maat ovat nopeasti kääntäneet katseensa äiti Venäjän huomasta teollistuneeseen länteen. Jokainen on nykyisin NATO:n ja EU:n jäsenvaltio. Virossa (v. 2011), Latviassa (v. 2014) ja Liettuassa (v. 2015) käytetään rahana euroa, ja kaikki kolme maata ovat kuuluneet vuodesta 2007 Schengen-alueeseen.
Viron kartta
26.2 Itämeren rannikolla
Kaikilla Baltian mailla on rantaviivaa Itämereen. Liettualla sitä on vain noin sata kilometriä, koska sen lounaispuolelle jäi pieni Kaliningradin alue, joka kuuluu Venäjälle. Liettuan kapealla rantakaistaleella sijaitsee sen ainoa suuri satamakaupunki, Klaipeda.Pohjoiseen mentäessä Latvialla on pitkä rantaviiva, joka kaartuu sisämaahan Riianlahdeksi. Nimensä mukaisesti lahdella sijaitsee maan pääkaupunki Riika (vajaat 700 000 as.), joka on Baltian maiden suurin kaupunki.
Maiden tunnetuin joki, Väinäjoki, virtaa Riian läpi. Riika on koko Latvian liikenteen solmukohta, oli sitten kyseessä lento-, laiva- tai maaliikenne.
Riianlahden pohjoisosa on jo Viron puolella, ja siellä on maalle hyvin tärkeää matkailukohde Pärnu. Pikkukaupungin hiekkarannat ja pienet laadukkaat ravintolat vetävät vertoja monelle Välimeren matkakohteelle. Pärnu on tunnettu myös monista kylpylöistään.
Riianlahden suulla ja edelleen siitä pohjoiseen sijaitsevat Viron suurimmat saaret Saarenmaa ja Hiidenmaa.
Saarenmaa on Itämeren toiseksi suurin saari heti Gotlannin jälkeen. Saarella on noin 40 000 asukasta ja sen ainoa kaupunki on Kuressaari. Saaren matkailuvalttina ovat monet harvinaiset kasvi- ja eläinlajit.
Pohjoisrannikolla, lähes suoraan Helsingistä etelään, on Viron pääkaupunki Tallinna. Helsingistä ajetaan Tallinnaan päivittäin useita autolauttavuoroja ja myös vain henkilöliikenteeseen tarkoitettuja nopeampia aluksia.
Tallinnan suosituimpia kohteita on vanha kaupunki, jonka idylliset pienet kadut laadukkaine ravintoloineen ja pikkuputiikkeineen houkuttelevat monia suomalaisturisteja.
26.3 Luonnoltaan yhtenäinen
Baltian maat ovat kumpuilevaa alankoa. Parhaiten asiaa kuvaa maiden korkeimpien paikkojen korkeudet, jotka ovat vain kolmensadan metrin tienoilla (Viro, Munamägi 318 m, Latvia, Gaizinkalns 311 m ja Liettua, Aukstojas 293 m).
Virossa on huomattavan paljon soita, jopa yli viidennes pinta-alasta. Myös Liettuassa on paljon soita, mutta Latviassa vähemmän, noin 10 % pinta-alasta. Jokia on huomattavan paljon, eniten Liettuassa. Tunnetuin joki on kuitenkin Latvian Väinäjoki. Järvistä selvästi suurin on Viron Peipsijärvi (3 555 neliökilometriä), joka on Euroopan viidenneksi suurin.
Koko alueella on runsaasti metsiä (Viro yli 20 %, Latvia 25 % ja Liettua yli 30 %). Vaikka alue luokitellaan lehtimetsävyöhykkeelle, valtapuina ovat havupuut kuusi ja mänty. Havumetsien puustossa on joukossa paljon enemmän lehtipuita kuin Suomessa. Jalot lehtipuut, kuten vaahtera ja tammi, ovat yleisempiä kuin meillä.
Eläimistössä on paljon samoja lajeja kuin Fennoskandiassa. Pedoista tutuimpia ovat sudet, karhut ja ilvekset. Niiden saaliita ovat esimerkiksi rusakot ja metsäjänikset. Matkaillessasi Baltiassa havaitset kuitenkin helpoimmin savupiipun nokassa risukasan, josta saattaa kurkistaa pitkäkaulainen otus, kattohaikara.
Ilmasto on kunkin maan rannikolla lauha mereisen vaikutuksen vuoksi. Kokonaisuutena maat kuuluvat väli-ilmastoalueelle, jossa etenkin itäosissa Siperian kylmät talvituulet voivat tuntua ajoittain. Sademäärä alueella vaihtelee yleensä 600–800 mm:n välissä, lännessä sateisempaa kuin idässä.
Paikoin Baltian maiden maisemat muistuttavat suomalaisia maisemia.
Virossa on huomattavan paljon soita, jopa yli viidennes pinta-alasta. Myös Liettuassa on paljon soita, mutta Latviassa vähemmän, noin 10 % pinta-alasta. Jokia on huomattavan paljon, eniten Liettuassa. Tunnetuin joki on kuitenkin Latvian Väinäjoki. Järvistä selvästi suurin on Viron Peipsijärvi (3 555 neliökilometriä), joka on Euroopan viidenneksi suurin.
Koko alueella on runsaasti metsiä (Viro yli 20 %, Latvia 25 % ja Liettua yli 30 %). Vaikka alue luokitellaan lehtimetsävyöhykkeelle, valtapuina ovat havupuut kuusi ja mänty. Havumetsien puustossa on joukossa paljon enemmän lehtipuita kuin Suomessa. Jalot lehtipuut, kuten vaahtera ja tammi, ovat yleisempiä kuin meillä.
Eläimistössä on paljon samoja lajeja kuin Fennoskandiassa. Pedoista tutuimpia ovat sudet, karhut ja ilvekset. Niiden saaliita ovat esimerkiksi rusakot ja metsäjänikset. Matkaillessasi Baltiassa havaitset kuitenkin helpoimmin savupiipun nokassa risukasan, josta saattaa kurkistaa pitkäkaulainen otus, kattohaikara.
Ilmasto on kunkin maan rannikolla lauha mereisen vaikutuksen vuoksi. Kokonaisuutena maat kuuluvat väli-ilmastoalueelle, jossa etenkin itäosissa Siperian kylmät talvituulet voivat tuntua ajoittain. Sademäärä alueella vaihtelee yleensä 600–800 mm:n välissä, lännessä sateisempaa kuin idässä.
Paikoin Baltian maiden maisemat muistuttavat suomalaisia maisemia.
26.4 Kuvagalleria Baltian maista
26.5 Lisätieto: yksilö- ja joukkueurheilijoita
Viron tunnetuimmat urheilijat ainakin meille suomalaisille ovat hiihtäjät Kristina Smigun-Vähi ja Andrus Veerpalu. Kun Viro tunnetaan yksilöistään, niin useimmille Latviasta puhuttaessa tulee mieleen jääkiekko ja Liettuasta koripallo. Maiden itsenäistyttyä Liettua on yltänyt jopa kolmeen Euroopan mestaruuteen ja kolmeen olympiapronssiin. Kuuluisin liettualainen koripalloilija on aikoinaan pitkään NBA:ssa pelannut Arvydas Sabonis.
Yleisurheilussa on Virossa ja Liettuassa muutamia kestomenestyjiä, kuten Viron Erki Nool miesten 10-ottelussa ja Gerd Kanter kiekossa sekä Liettuan Virgilijus Alekna kiekossa.
Latviassa koripallo on hyvin suosittua.
Yleisurheilussa on Virossa ja Liettuassa muutamia kestomenestyjiä, kuten Viron Erki Nool miesten 10-ottelussa ja Gerd Kanter kiekossa sekä Liettuan Virgilijus Alekna kiekossa.
Latviassa koripallo on hyvin suosittua.
