13. Suomen järvet ja joet
Luvun sisällys
13.1 Veden kierto13.2 Runsasjärvisyyden syyt ja järvien synty
13.3 Vesistöt
13.4 Pohjavesi
13.5 Vesistöjen käyttö
13.6 Kuvagalleria jokien käytöstä
13.7 Ihminen uhkaa veden laatua
13.8 Jätevesien puhdistaminen
13.9 Termejä
13.1 Veden kierto
Veden kiertokulku muodostuu veden jatkuvasta kierrosta merien, ilmakehän ja maan välillä. Merillä on tässä kiertokulussa keskeinen osa, sillä suurin osa vedestä haihtuu meristä ja sataa niihin.
Ilmakehän vesihöyryä kulkeutuu myös maan ylle, josta se sataa alas joko vetenä tai lumena. Suuri osa vedestä palaa meriin pintavetenä.
Vettä imeytyy myös maahan. Osa vedestä haihtuu joko suoraan tai kasvien kautta takaisin ilmakehään, osa vajoaa pohjavedeksi.
13.2 Runsasjärvisyyden syyt ja järvien synty
Suomessa on 190 000 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 500 neliömetriä. Runsasjärvisyys johtuu viileästä ja kosteasta ilmastosta sekä maa- ja kallioperän ominaisuuksista.
Ehjä kallioperä tai tiivis maaperä estävät vettä vajoamasta alaspäin, jolloin se jää seisomaan laaksoihin ja painanteisiin.
Järvialtaat ovat syntyneet mm. kallioperän murroslaaksoihin, kuten Päijänne tai kalliolohkojen vajoamaan, kuten Inarinjärvi.
Iältään vanhimpia järvialtaita ovat meteoriittien tekemät kraatterit, kuten Lappajärvi ja Sääksjärvi. Myös jääkauden jää muovasi maahan uurteisia järvialtaita.
Nuorimpia järviä ovat maankohoamisrannikon järvet sekä tulvien suojelua ja sähköntuotantoa varten rakennetut tekoaltaat, kuten Pohjois-Suomen Lokka ja Porttipahta.
Suurin osa Suomen järvistä on loivarantaisia, matalia ja vähävetisiä. Vesi on yleensä saven tai metsistä ja soilta tulevan humuksen tummaksi värjäämää.
Järvien keskisyvyys on vain seitsemän metriä. Syvimmät järvet ovat Päijänne (95 m) ja Inarinjärvi (92 m).
13.3 Vesistöt
Vesistö on järvien ja niitä yhdistävien jokien muodostama kokonaisuus, josta vedet laskevat yhtä laskujokea pitkin mereen. Vesistöillä on omat valuma-alueensa, jolta vedet valuvat vesistöön. Vedenjakajat ovat kahden tai useamman valuma-alueen rajalla, josta vedet virtaavat eri suuntiin. Ne ovat tasaisia ja soistuneita alueita, jotka sijaitsevat ympäristöään korkeammalla.
Päävedenjakajat ovat Maanselkä ja Suomenselkä. Maanselkä jakaa Suomen alueelle sataneet vedet virtaamaan Itämereen tai pohjoiseen Jäämereen. Suomenselkä jakaa vesien laskusuunnan joko Pohjanlahteen ja Suomenlahteen.
Vesistöalueet on nimetty laskujokiensa mukaan:
- Paatsjoen (Jäämereen),
- Kemijoen, Kokemäenjoen,
- Oulujoen (Pohjanlahteen),
- Vuoksen (Laatokan kautta Suomenlahteen) ja
- Kymijoen (Suomenlahteen) vesistöalueiksi.
Laskujoet ovat vesimäärältään suurempia kuin muut joet. Suomen pisin joki on Kemijoki (550 km). Suomen suurin järvi on Vuoksen vesistöön kuuluva Saimaa.
Saimaan kanava (pituus 43 km) yhdistää Saimaan Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen.
13.4 Pohjavesi
Pohjavesi on maanpinnan alapuolella olevaa vettä, joka muodostuu maan sisään huonosti vettä läpäisevien kerrosten päälle. Se on laadullisesti parempaa kuin pintavesi, koska se suodattuu valuessaan maakerrosten läpi. Pohjavettä on Suomessa viisi kertaa enemmän kuin sisävesien pintavettä, mutta vain 10 % pohjavedestä on käytössä. Pohjavettä käytetään juoma- ja talousvetenä. Laadultaan ja määrältään parhaat pohjavedet esiintyvät hiekasta ja sorasta muodostuneissa harjuissa ja reunamuodostumissa (mm. Salpausselät). Näiden alueiden pohjavesi on niin puhdasta, että se kelpaa juotavaksi sellaisenaan.
Pohjaveden laatua voivat paikoin heikentää muun muassa harjujen soran ja hiekan kaivaminen sekä lannoitteiden ja tiesuolan liiallinen käyttö.
13.5 Vesistöjen käyttö
Vesistöjä on hyödynnetty monin tavoin. Aikoinaan maamme asuttaminen eteni vesireittejä pitkin rannikolta sisämaahan. Myöhemmin vesistöjä käytettiin puutavaran uittoreitteinä. Vesivoimalla tuotettiin energiaa kasvavan väestön ja teollisuuden tarpeisiin. 1950- ja 1960-luvuilla vesivoiman osuus oli 90 % sähköntuotannosta. Nykyisin sen osuus on enää 10–20 % riippuen vesitilanteesta.
Järvien ja jokien vedellä on suuri merkitys juoma- ja talousvetenä. Esimerkiksi Päijänteen (kuvassa) vettä johdetaan pääkaupunkiseudun asukkaiden ja teollisuuden käyttöön Päijännetunnelia pitkin.
Järvien ja jokien rannat tarjoavat monipuolisia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Siellä voi nauttia vaihtelevista luontoympäristöistä ja maisemista sekä uida, kalastaa, veneillä ja mökkeillä.
13.6 Kuvagalleria jokien käytöstä
13.7 Ihminen uhkaa veden laatua
Ihminen uhkaa monin eri tavoin veden laatua.
Rehevöitymisen torjunnassa on tärkeintä vähentää vesistöihin päätyvien ravinteiden, fosforin ja typen, määrää.
Hajakuormituksen (esimerkiksi yhdestä talosta, navetasta tai yhdeltä pellolta) torjuminen on hankalampaa kuin pistekuormituksen (esimerkiksi yhdestä taajamasta), koska hajakuormituksen päästölähteet ovat peräisin laajalta alueelta.
Jos ja kun ravinteita päätyy vesistöön, ne lisäävät kasvien tuotantoa ja kasvua. Tämä lopulta johtaa hajottajien toiminnan lisääntymiseen ja siten hapen kulutuksen lisääntyiseen.
Rehevöityneen järven kasvillisuus ja eläimistö muuttuvat. Mm. monet kelluslehtiset kasvit yleistyvät.
Rehevöitymisen torjunnassa on tärkeintä vähentää vesistöihin päätyvien ravinteiden, fosforin ja typen, määrää.
Hajakuormituksen (esimerkiksi yhdestä talosta, navetasta tai yhdeltä pellolta) torjuminen on hankalampaa kuin pistekuormituksen (esimerkiksi yhdestä taajamasta), koska hajakuormituksen päästölähteet ovat peräisin laajalta alueelta.
Jos ja kun ravinteita päätyy vesistöön, ne lisäävät kasvien tuotantoa ja kasvua. Tämä lopulta johtaa hajottajien toiminnan lisääntymiseen ja siten hapen kulutuksen lisääntyiseen.
Rehevöityneen järven kasvillisuus ja eläimistö muuttuvat. Mm. monet kelluslehtiset kasvit yleistyvät.
Ihminen ja rehevöityminen
13.8 Jätevesien puhdistaminen
Ihminen tuottaa jätevesiä, joiden sisältämät ravinteet aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Suomessa asukasta kohti muodostuu jätevettä yli 200 litraa vuorokaudessa.
Asumisen jätevesiä ovat vesikäymälöiden jätevedet (wc-vedet) ja niin sanotut harmaat vedet eli keittiössä ja kylpyhuoneessa syntyvät pesuvedet.
Jätevesiä puhdistetaan jätevedenpuhdistamoilla, joihin jätevedet johdetaan viemäriverkostoa pitkin. Puhdistuksen jälkeen vesi lasketaan vesistöön.
13.9 Termejä
- Laskujoki
Joki, jota pitkin vesistöalueen vedet virtaavat mereen. - Pintavesi
Vesialueilla, kuten joissa, lammissa, järvissä ja merissä oleva maanpäällinen vesi. - Pohjavesi
Maaperän huokosissa oleva vesi, joka on kerrostunut vettä huonosti läpäisevien maakerrosten päälle. Sadevesi suodattuu maakerrosen läpi pohjavedeksi. - Päijännetunneli
120 km pituinen raakavesitunneli, joka alkaa Päijänteen eteläosasta ja päättyy Helsingin seudulle. Tunneli otettiin käyttöön v. 1982. Se on maailman 2. pisin tunneli. - Rehevöityminen
Ravinteiden, lähinnä fosforin ja typen aiheuttama perustuotannon kasvu. - Valuma-alue Alue, jolta vesistöön tulee vettä.
- Vedenjakaja
Yleensä ympäristöään korkeammalla olevia suoalueita, joilta vesi voi virrata useampaan suuntaan. - Vesistö Mereen laskeva joki ja siihen virtaavat järvet ja joet.
- Vesistöalue Vesialue ja siihen kuuluva valuma-alue. Esim. Kokemäenjoen vesistöön kuuluvat Kokemäenjoki, siihen laskevat joet ja niiden valuma-alue.
- Vesistöreitti
Järvien ja jokien yhdistämä reitti.
