Maapallon kasvillisuusalueet myötäilevät jonkin verran lämpövyöhykkeiden ja ilmastoalueiden rajoja. Eniten kunkin alueen kasvillisuuteen vaikuttavat alueen lämpötila, sademäärä ja maaperä.

Sademäärään vaikuttavia tekijöitä ovat alueella vallitsevat tuulet, vuoristot ja merivirrat.

Etelä- ja Pohjois-Amerikka ovat kasvillisuudeltaan monipuolisia alueita. Oheisessa kartassa on kuvattu maapallon tärkeimpiä kasvillisuusalueita. Ihminen on monin paikoin kaatanut metsiä, joten kartta osoittaakin erityisesti sen, millaista kasvillisuutta alueella olisi luonnonolojen perusteella ilman ihmisen vaikutusta.

Kasvillisuusalueet muodostavat maapallolle suurekosysteemejä eli biomeja. Suurekosysteemissä on tietty vallitseva kasvillisuustyyppi, mutta siellä on luonnollisesti muitakin luonnon piirteitä. Esimerkiksi savannin suurekosysteemissä on laajoja ruohostoja, mutta siellä on myös jokia, metsiä ja kallioita. Niinpä Afrikan esimerkiksi savannin biomialueella elää heinikolla viihtyviä norsuja ja antilooppeja, mutta myös joissa eläviä virtahepoja.

​​
Biomien muodostumisen selittää erityisesti vuoden keskilämpötila ja sademäärä.

​
Maapallon tärkeimmät kasvillisuusaluuet.

​