Psykologia 1 Psykologia tieteenä ja oppimisen psykologia, 2 op

(PSOJ1)

Opintojakson moduulit
• Toimiva ja oppiva ihminen, 2 op (PS1), Pakollinen

Tavoitteet
Toimiva ja oppiva ihminen
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää, millainen tiede psykologia on ja että psykologinen tieto perustuu tutkimuksiin
• osaa kuvailla tieteellisen ajattelun peruspiirteitä psykologian näkökulmasta
• osaa selittää tietoisen ja ei-tietoisen toiminnan luonnetta ja eroja
• osaa eritellä ihmisen toimintaan liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia
tekijöitä
• tutustuu johonkin hyvinvoinnin ilmiöön psyykkisestä, biologisesta, sosiaalisesta ja
kulttuurisesta näkökulmasta
• osaa eritellä oppimiseen liittyviä psyykkisiä, biologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä
sekä arvioida ja kehittää tämän tiedon pohjalta omaa oppimistaan ja opiskeluaan.

Paikallinen lisäys
• ymmärtää elinikäisen oppimisen merkityksen ja on valmis toteuttamaan sitä myös
omassa elämässään

Keskeiset sisällöt
Toimiva ja oppiva ihminen
Ihmisen toiminnan tarkastelu psykologian näkökulmista
• psyykkinen näkökulma: perustietoa tiedonkäsittelystä, motiiveista ja tunteista
• biologinen näkökulma: perustietoa hermoston toiminnasta ja evoluutiopsykologian
lähestymistavasta
• sosiaalinen näkökulma: perustietoa sosialisaatiosta ja tilannetekijöistä
• kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä kulttuurien eroista ja yhtäläisyyksistä
• tietoinen ja ei-tietoinen toiminta
Oppiminen ja opiskelu psykologian näkökulmista
• psyykkinen näkökulma: ehdollistuminen, perustietoa työmuistin ja säilömuistin toiminnasta,
sisäiset mallit, oppimisstrategiat, metakognitio, tavoiteorientaatiot ja pystyvyysuskomukset
• biologinen näkökulma: aivojen plastisuus ja unen vaikutus oppimiseen
• sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma: esimerkkejä oppimisen sosiaalisuudesta ja
erilaisista oppimiskulttuureista
Psykologinen tutkimus
• tieteellinen tieto ja arkitieto
• tieteellisen tutkimuksen prosessi
• otoksen ja perusjoukon merkitys tutkimuksen arvioinnissa
• psykologisen tutkimuksen eettiset periaatteet
• esimerkkejä laadullisista ja määrällisistä psykologian tutkimuksista
Paikallinen lisäys
• psyykkisen hyvinvoinnin merkitys ihmisen toiminnalle

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen
Opintojakson välittämä ihmiskäsitys korostaa ihmisen koostuvan psyykkisistä, fyysistä ja
sosiaalisista osa-alueista. Niiden merkityksen ymmärtäminen lisää sekä itsetuntemusta että
auttaa ymmärtämään muiden ihmisten käyttäytymistä. Opintojaksolla opiskelija valitsee
tarkemman tarkastelun kohteeksi jonkin hyvinvoinnin ilmiön psyykkisestä/biologisesta/
sosiaalisesta/kulttuurisesta näkökulmasta. Hyvinvointiosaamista voi vahvistaa esimerkiksi
tarkastelemalla sitä, miten uni vaikuttaa oppimiseen. Oppimisen yhteydessä hyvinvointia voi
käsitellä esimerkiksi tavoiteorientaatioiden ja pystyvyysuskomusten avulla.

Vuorovaikutusosaaminen
Psyykkistä, biologista, sosiaalista ja kulttuurista näkökulmaa käsitellään vuorovaikutuksellisesti
erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia esille tuoden.
Opintojakson keskeisistä sisällöistä esimerkiksi tunteiden käsittely sekä oppimisen sosiaalisuus
ja erilaisten oppimiskulttuurien tarkastelu edesauttavat vuorovaikutusosaamisen tavoitteiden
saavuttamista

Monitieteinen ja luova osaaminen
Opintojakson keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, millainen tiede psykologia
on, sekä sen, että psykologinen tieto perustuu tutkimuksiin. Psykologiatieteeseen tutustutaan
mm. tarkastelemalla tieteellisen tutkimuksen prosessia yleensä sekä tunnistetaan psykologialle
tyypillisiä tieteellisiä tutkimusmenetelmiä.
Oppimisen psykologiaan liittyvät sisällöt, kuten oppimisstrategiat, metakognitio ja erilaiset
oppimiskulttuurit, auttavat saavuttamaan monitieteisen ja luovan osaamisen tavoitteita.

Yhteiskunnallinen osaaminen
Yhteiskunnallisen osaamisen kannalta oleellisia opintojakson keskeisiä sisältöjä ovat esimerkiksi
metakognition, tavoiteorientaatioiden ja pystyvyysuskomusten tarkastelu. Opiskelija osaa arvioida
ja kehittää niiden tietämisen pohjalta omaa oppimistaan ja opiskeluaan ja rakentaa itselleen
yritteliästä asennetta yhteiskunnassa toimimisen tueksi.

Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Eettistä osaamista voidaan vahvistaa esimerkiksi tarkastelemalla psykologisen tutkimuksen
eettisiä periaatteita sekä lisätä ymmärrystä maailmakuvan merkityksestä ihmisen ajattelulle ja
toiminnalle.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Globaali- ja kulttuuriosaamisen kannalta tärkeitä näkökulmia nousee esiin tarkasteltaessa
esimerkkejä kulttuurien eroista ja yhtäläisyyksistä esimerkiksi tunteiden ilmaisemiseen, kieleen ja
sosiaaliseen identiteettiin liittyen.

Opintojakson arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4-10 monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön
perustuen.

Opintojakson vapaa kuvaus
Psykologian ensimmäinen ja kaikille pakollinen opintojakso tutustuttaa sinut psykologiaan
tieteenä ja sen tapaan tarkastella tutkimuskohdettaan eli ihmistä. Opintojakson jälkeen tiedät,
millaisin tutkimusmenetelmin ihmistä tutkitaan ja ymmärrät, mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen
käyttäytymiseen. Saat myös eväitä muiden ihmisten ymmärtämiseen sekä oman oppimisen
ohjaamiseen.

Psykologia 2 Kehityspsykologia, 2 op (PSOJ2)

Opintojakson moduulit
• Kehittyvä ihminen, 2 op (PS2), valinnainen

Tavoitteet
Kehittyvä ihminen
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa eritellä ihmisen yksilölliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäistä
vuorovaikutusta
• osaa selittää, miten hermoston kypsyminen ja muovautuminen heijastuvat psyykkiseen
kehitykseen sikiökaudelta läpi elämänkulun
• osaa kuvailla lapsuus- ja nuoruusiän sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä sekä
soveltaa niihin liittyvää teoria- ja tutkimustietoa
• osaa antaa esimerkkejä sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisen kehitykseen
• ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta
• perehtyy nuoruusiän psykologiaan ja pohtii aikuisuuteen siirtymiseen liittyviä tekijöitä
• osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja
vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
• osaa kuvailla, miten ihmisen kehitystä tutkitaan.

Keskeiset sisällöt
Kehittyvä ihminen
Hermoston kehitys psyykkisten toimintojen näkökulmasta elämänkulun aikana
• perimän merkitys
• kypsyminen ja oppiminen
• herkkyyskaudet
• plastisuuden merkitys kehityksessä
Tunne-elämän ja vuorovaikutuksen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa
• varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet
• temperamentti
• minuus ja minäkäsitys
• tunteet, tunnetaidot ja tunteiden säätely
• vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot
Kognitiivinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa
• kieli ja ajattelu
• toiminnanohjaus
Identiteetin muuttuvuus elämänkulun aikana
• henkilökohtainen identiteetti
• sosiaalinen identiteetti
• kulttuuri-identiteetti ja etninen identiteetti
• sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen
moninaisuus
Kehityksen yksilöllisyys ja jatkuvuus
• erilaisia kehityspolkuja varhaislapsuudesta aikuisuuteen
• vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitys
Psykologinen tutkimus
• kaksos- ja adoptiotutkimus
• pitkittäis- ja poikittaistutkimus
• esimerkkejä havainnointia hyödyntävistä tutkimuksista

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen
Hyvinvointiosaamista vahvistetaan esimerkiksi tarkastelemalla minuutta ja minäkäsitykstä sekä
tunteiden, tunnetaitojen ja tunteiden säätelyä. Hyvinvointiosaamista tukee lisäksi esimerkiksi
sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden tarkastelu.

Vuorovaikutusosaaminen
Vuorovaikutusosaamista tukee moduulin eri aiheisiin liittyvien tutkimus- ja teoriatietojen osalta
esimerkiksi tunnetaitojen, tunteiden säätelyn ja toiminnanohjauksen tarkastelu.

Monitieteinen ja luova osaaminen
Monitieteistä osaamista tukee esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteiden sekä
temperamentin käsitteen tarkastelu.
Monitieteiseen osaamiseen liittyviä näkökulmia voi tuoda esiin esimerkiksi tarkasteltaessa
hermoston kehitystä psyykkisten toimintojen näkökulmasta elämänkulun aikana.

Yhteiskunnallinen osaaminen
Opiskelijan kyky eritellä ihmisen yksilölliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden
keskinäistä vuorovaikutusta liittyy yhteiskunnalliseen osaamiseen esimerkiksi vanhemmuuden ja
kasvuympäristön merkityksen käsittelyssä.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Globaali- ja kulttuurisaamista vahvistetaan käsittelemällä esimerkiksi henkilökohtaisen
identiteetin, sosiaalisen identiteetin, kulttuuri-identiteetin ja etnisen identiteetin teemoja.

Opintojakson arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4-10 monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön
perustuen.

Psykologia 3 Biologinen ja kognitiivinen psykologia, 2 op

(PSOJ3)

Opintojakson moduulit
• Tietoa käsittelevä ihminen, 2 op (PS3), valinnainen

Tavoitteet
Tietoa käsittelevä ihminen
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä
kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen
• osaa selittää, miten havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat yhteydessä ihmisen
muuhun tiedonkäsittelyyn
• ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle
• ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa
• tunnistaa joitakin yleisimpiä kognitiivisen toiminnan häiriöitä
• ymmärtää plastisuuden merkityksen ja hermoverkkojen toiminnan pääperiaatteet
psyykkisen toiminnan perustana
• osaa kuvailla havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin liittyvää
aivotoimintaa
• osaa suunnitella ja esitellä yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen ja arvioida menetelmään
liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.

Keskeiset sisällöt
Tietoa käsittelevä ihminen
Tiedonkäsittelyn yleisiä periaatteita
• ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely
• tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely
Havaitseminen ja tarkkaavaisuus
• sisäiset mallit ja havaintokehä
• havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen
hermostollisesta perustasta
• tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus
• perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta
• esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä
Muisti
• työmuistin ja säilömuistin toiminta
• muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen
• perustietoa muistin hermostollisesta perustasta
• esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä
Kieli
• kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä
• perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta
• esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä
Päätöksenteko
• nopea ja hidas ajattelu
• esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista
Aivojen rakenne ja hermostollinen toiminta
• hermoston ja aivojen päärakenteet
• hermosolun ja synapsin toiminta
• tiedon kulku hermoverkoissa
• plastisuus
• esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta
Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimusmenetelmät
• kokeellisen tutkimuksen periaatteet
• esimerkkejä tapaustutkimuksista
• esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
• kokeellisen tutkimuksen suunnittelu

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen
Aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista nostetut esimerkit samoin kuin
neuropsykologisen kuntoutuksen esitteleminen edistävät opiskelijan hyvinvointiosaamista ja
valmiutta mielenterveysongelmien kohtaamiseen.

Vuorovaikutusosaaminen
Vuorovaikutusosaamisen kannalta moduulin sisällöistä keskeisimpiä ovat kieleen liittyvät sisällöt,
kuten kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä ja esimerkit aivoperäisistä kielellisistä
häiriöistä.

Monitieteinen ja luova osaaminen
Kokeellisen tutkimuksen periaatteiden käsittely, soveltaminen ja arviointi tukevat monitieteistä ja
luovaa osaamista. Monitieteiseen ja luovaan osaamiseen liittyviä näkökohtia voi tässä yhteydessä
nostaa esiin esimerkiksi tarkasteltaessa esimerkkejä neuorpsykologisista häiriöistä ja niiden
kuntoutuksesta.

Yhteiskunnallinen osaaminen
Aihealueista mm. päätöksenteon kognitiivinen perusta kytkeytyy yhteiskunnallisen osaamiseen
esimerkiksi tarkasteltaessa nopean ja hitaan ajattelun sisältöjä ja kognitiivisia vinoumia.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Kokeellisen tutkimuksen suunnitteluun ja tutkimussuunnitelman arvioimiseen kuuluu eettisten
näkökohtien huomioon ottaminen, mikä tukee eettistä osaamista.
Opintojakson arviointi
Paikallinen lisäys
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4-10 monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön
perustuen.

Psykologia 4 Tunne- ja motivaatiopsykologia, 2 op (PSOJ4)

Opintojakson moduulit
• Tunteet ja mielenterveys, 2 op (PS4), valinnainen

Tavoitteet
Tunteet ja mielenterveys
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta
• ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen kognitiiviseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja
psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja
vuorovaikutuksen välineenä
• osaa selittää mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä
soveltaa tätä tietoa oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen
• tunnistaa yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä
• osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja
yhteiskunnallisia ulottuvuuksia
• osaa kuvailla biologisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä
mielenterveyshäiriöiden taustalla ja hoidossa
• syventyy yhden mielenterveyshäiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.
Paikallinen lisäys
• tutustuu oman paikkakunnan mielenterveyttä vahvistaviin ja mielenhäiriöissä auttaviin
tahoihin

Keskeiset sisällöt
Tunteet ja mielenterveys
Tunteiden psykologia
• tunteiden muodostuminen: tunnereaktio ja tunnekokemus
• perustietoa tunteiden ja niiden säätelyn hermostollisesta perustasta
• tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus
• tunteiden merkitys kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä
• tunteiden säätely hyvinvoinnin osatekijänä
Psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen
• hallintakeinojen ja defenssien merkitys
• resilienssin merkitys hyvinvoinnille
• nukkumisen ja vuorokausirytmin merkitys psyykkiselle toiminnalle
• keskeiset unen laatuun vaikuttavat tekijät
• stressin aiheuttajia, vaikutuksia ja säätelykeinoja
• kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen
Mielenterveys
• mielenterveys käsitteenä
• yleisimpien mielenterveyshäiriöiden luokittelu ja tietoa niiden tyypillisistä oireista
• esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja -häiriöiden syntyä selittävistä biologisista,
psyykkisistä ja sosiaalisista sekä kulttuurisista taustatekijöistä
• esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden biologisista ja psykososiaalisista
hoitomuodoista sekä erilaisista psykoterapian toteutustavoista
• esimerkkejä ajankohtaisesta mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta
keskustelusta
Psykologinen tutkimus
• ei-kokeellinen tutkimus: korrelatiivinen ja kuvaileva tutkimus
• esimerkkejä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista
Paikallinen lisäys
• Mielenterveyden häiriöissä auttaviin tahoihin tutustuminen

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen
Hyvinvointiosaamista tukee esimerkiksi ymmärrys resiliensseistä ja tunteiden säätelystä sekä
kriisien ja niistä selviytymisen käsittely.

Vuorovaikutusosaaminen
Tunteiden psykologiaan liittyvät sisällöt tukevat monipuolisesti vuorovaikutusosaamisen
kehittymistä.

Monitieteinen ja luova osaaminen
Mielenterveysongelmien ja -häiriöiden syntyyn ja hoitomuotoihin liittyvien biologisten,
psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen näkökulmien tarkastelu kehittää opiskelijan monitieteistä
ja luovaa osaamista.

Yhteiskunnallinen osaaminen
Mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta nostettujen esimerkkien
tarkastelu sekä mielenterveys-käsitteen pohdinta tukevat opiskelijan yhteiskunnallista osaamista.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Ajankohtaiseen mielenterveyshäiriöihin liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyy myös
eettisiä näkökohtia, joita pohtimalla voidaan vahvistaa opiskelijan eettistä osaamista.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista voidaan kehittää tarkastelemalla esimerkiksi tunteiden
universaaliutta ja kulttuurisidonnaisuutta sekä tunteiden merkitystä kognitiivista toimintaa ja
sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä.

Opintojakson arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4-10 monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön
perustuen.

Psykologia 5 Persoonallisuus- ja sosiaalipsykologia, 2 op

(PSOJ5)

Opintojakson moduulit
• Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen, 2 op (PS5), valinnainen

Tavoitteet
Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa kuvailla yksilöllisten ominaisuuksien eroja ja niiden geneettistä perustaa
• osaa tarkastella persoonallisuutta kokonaisuutena eri näkökulmista ja soveltaa tätä tietoa
omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa
• osaa kuvailla yksilöllisiä eroja älykkyydessä ja luovuudessa
• osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön toimintaan
• ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin
vuorovaikutuksen näkökulmasta
• osaa soveltaa psykologian tietoja erilaisuuden ymmärtämiseen ja kestävän tulevaisuuden
rakentamiseen
• osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä.

Keskeiset sisällöt
Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen
Perimän, kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön merkitys persoonallisuuden kehittymiseen
• persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus
• perustietoa käyttäytymisgenetiikasta
Persoonallisuuden tarkastelu eri näkökulmista
• temperamentti
• piirreteoreettinen näkökulma
• motivaatio
• yksilölliset tulkinta- ja toimintatyylit
• identiteetin ja persoonallisuuden narratiivinen tarkastelu
Älykkyys ja luovuus osana ihmisen toimintaa
• älykkyyden määritelmiä
• älykkyyden mittaaminen ja siihen liittyvät haasteet
• perimän ja ympäristön vuorovaikutus älykkyydessä
• luovuuden määritelmiä ja luovuuteen liittyviä tekijöitä
Kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan
• tiedonkäsittely sosiaalisissa tilanteissa: stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja
ennakkoluulojen muodostuminen
• esimerkkejä sosiaalisuuden hermostollisesta perustasta
• ryhmän merkitys yksilölle ja ryhmien väliset suhteet
• tilannetekijöiden vaikutus yksilöön ja ryhmään
• kulttuurien eri ulottuvuuksia
• esimerkkejä kulttuurin vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen
• esimerkkejä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnasta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
Psykologinen tutkimus
• yksilöllisten erojen tutkiminen
• persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmät
• reliabiliteetti ja validiteetti
• esimerkkejä kyselyjä, haastatteluja ja testejä hyödyntävistä tutkimuksista
• esimerkkejä sosiaalipsykologian tutkimuksista

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen
Opiskelijan hyvinvointiosaamista voidaan vahvistaa tarkasteltaessa esimerkiksi piirreteoreettista
näkökulmaa, motivaatiota ja yksilöllisiä tulkinta- ja toimintatyylejä sekä älykkyyden ja luovuuden
määritelmiä.

Vuorovaikutusosaaminen
Vuorovaikutusosaamista voidaan tukea tarkasteltaessa esimerkiksi sosiaalipsykologian
tutkimusesimerkkejä sekä esimerkkiejä, jotka liittyvät kulttuurien vaikutukseen ajatteluun ja
käyttäytymiseen.

Monitieteinen ja luova osaaminen
Monitieteisen ja luovan osaamisen tavoitteita voidaan tukea tarkasteltaessa älykkyyteen
ja luovuuteen vaikuttavia yksilöllisiä eroja esimerkiksi persoonallisuuden pysyvyyden ja
muuttuvuuden sekä käyttäytymisgenetiikan perustiedon avulla. Luovuuden määritelmien ja
luovuuteen liittyvien tekijöiden käsitteleminen syventää opiskelijan käsitystä luovuudesta.

Yhteiskunnallinen osaaminen
Yhteiskunnalliseen osaamiseen liittyvät tavoitteet kytkeytyvät moduulissa erityisesti seuraaviin
sisältöihin: yksilöllisten erojen tutkiminen, persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmät
sekä esimerkit kyselyjä, haastatteluja ja testejä hyödyntävistä tutkimuksista.

Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Eettisyyden ja ympäristöosaamisen kannalta hyödyllisiä sisältöjä ovat esimerkit kulttuurin
vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen sekä esimerkit yksilöiden ja yhteisöjen toiminnasta
kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Globaali- ja kulttuuriosaamista vahvistetaan käsiteltäessä esimerkiksi kulttuurin ja sosiaalisen
ympäristön vaikutusta ihmisen toimintaan, kuten stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja
ennakkoluulojen muodostumista.

Opintojakson arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4-10 monipuoliseen ja jatkuvaan näyttöön
perustuen.

Psykologia 6 Soveltavaa psykologiaa, 2 op (PSOJ6)

Tavoitteet
• Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• oppii tuntemaan erilaisia soveltavan psykologian osa-alueita
• osaa selittää, miten erilaiset soveltavan psykologian osa-alueet tarkastelevat ihmisen
toimintaa
• ymmärtää soveltavan psykologian roolin psykologian historiassa
• perehtyy soveltavan psykologian eri osa-alueiden käyttömahdollisuuksiin

Keskeiset sisällöt
• Positiivinen psykologia
• Evoluutiopsykologia
• Kriminaali- ja oikeuspsykologia
• Kriisipsykologia
• jokin muu ajankohtainen sovellusalue

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen
Muun muassa positiivinen psykologia tukee opiskelijan identiteetin rakentumista nostamalla
esiin opiskelijan vahvuuksia. Myös kriisipsykologia tarjoaa välineitä mm. tunteiden säätelyn ja
resilienssin ymmärtämiseen ihmisen hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä.

Vuorovaikutusosaaminen
Kriminaali- ja oikeuspsykologia sekä kriisipsykologia auttavat ymmärtämään empatian merkitystä
sosiaalisissa suhteissa.

Monitieteinen ja luova osaaminen
Psykologian eri sovellusalueiden osaaminen tukee laajasti opiskelijan monitieteistä ja luovaa
osaamista mm. erilaisten tutkimusesimerkkien kautta.

Yhteiskunnallinen osaaminen
Positiivisen psykologian tarjoama tieto omista vahvuuksista mm. vahvistaa opiskelijan yritteliästä
asennetta ja tukee työelämävalmiuksia sekä helpottaa urasuunnittelua.

Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Kriminaali- ja oikeuspsykologia antavat välineitä mm. ihmisten arvojen ymmärtämiseen ja eettisten
valintojen merkityksen oivaltamiseen.

Opintojakson arviointi
Opintojakso arvioidaan suoritetuksi tai hylätyksi monipuoliseen näyttöön (mm. erilaisin
oppimistehtävin) ja läsnäoloon perustuen.

Opintojakson vapaa kuvaus
Soveltavaa psykologiaa- opintojakso tarjoaa kurkistuksen nykypsykologiassa esiintyviin
psykologian osa-alueisiin, joiden tarjoamaa tutkittua tietoa hyödynnetään monilla eri aloilla
yhteiskunnassamme. Käsittelyn kohteeksi valikoituneet osa-alueet kuvaavat ihmisen toimintaa
hyvin monipuolisesti ja kukin omasta näkökulmastaan. Tämä opintojakso auttaa sinua
ymmärtämään sekä omaa toimintaasi, että muiden ihmisten toimintaa syvällisesti, aiempien
psykologian kurssien tietoa yhdistellen! Suositellaan opiskeltavaksi kolmannen lukiovuoden
aikana.

Opiskelutaitojen sparrausta, 2 op (PSOJ7)

Tavoitteet
• Moduulin tarkoituksena on, että opiskelija
• oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja haasteitaan opiskeluun liittyen
• tietää oman lähtötilanteensa mm. lukemisen ja kirjoittamisen suhteen
• ymmärtää erilaisten opiskelutekniikoiden merkityksen ja osaa soveltaa niitä
monipuolisesti
• ymmärtää psyykkisen hyvinvoinnin merkityksen oppimiselle
• tietää ja osaa soveltaa erilaisia stressin hallinnan keinoja
• tietää, millaisia oppimisvaikeudet ovat ja miten niitä voidaan kuntouttaa

Keskeiset sisällöt
• opiskelijan oma käsitys itsestä oppijana - omien vahvuuksien ja haasteiden tunnistaminen
• motivaation tärkeys oppimisessa
• ajankäytön suunnittelu - aikavarkaiden tunnistamisesta ajanhallinnan mestariksi
• keskittyminen ja tarkkaavaisuus kuntoon - ADT:n ja aivomyrskyn itsehoito
• lukutekniikan vahvistaminen
• kirjoittamisen taito haltuun
• muistiinpanojen tekeminen
• eri oppiaineiden opiskelu: vieraat kielet ja matematiikka
• hyvinvointi ja stressin hallinta
• oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen

Opintojakson arviointi
Opintojakso arvioidaan suoritetuksi tai hylätyksi monipuoliseen näyttöön (mm. erilaisin
oppimistehtävin) ja läsnäoloon perustuen.

Opintojakson vapaa kuvaus
Lukiossa opiskelijan vastuu omasta oppimisestaan kasvaa aiempaan verrattuna huomattavasti.
Motivaatio-ongelmat, harjaantumattomuus itsenäiseen opiskeluun ja erilaiset oppimisvaikeudet
voivat olla todellinen haaste varsinaisen oppimisen tiellä.
Opiskelutaitojen sparraus -moduuli toimii tukenasi lukion alkaessa vahvistaaksesi opiskelutaitojasi
monipuolisesti!

Psykologian kertausta, 2 op (PSYOOJ)

Tavoitteet
• valmentautuu psykologian ainereaalin kirjoittamiseen
• ymmärtää psykologian eri opintojaksojen muodostaman kokonaisuuden ja osaa soveltaa
niiden tietoja monipuolisesti
• osaa tunnistaa ja analysoida erilaisia psykologisia ilmiöitä, sekä selittää niitä
psykologisten teorioiden avulla
• syventää ymmärrystään psykologiasta tieteenä, ja sen tavasta selittää erilaisia ihmiseen
liittyviä ilmiöitä
• tunnistaa psykologian osaamisensa heikkoudet ja vahvuudet, sekä asettaa omat
tavoitteet ylioppilaskokeeseen
• osaa suunnitella omaa opiskeluaan ja ottaa vastuun omasta oppimisestaan
• osaa hyödyntää psykologista tietoa oppiainerajat ylittävien aiheiden ja ilmiöiden erittelyyn

Keskeiset sisällöt
• oppianeen olennaisen sisällön kertaaminen siten, että siitä muodostuu yhtenäinen
kokonaisuus
• psykologian yo- kokeen tehtävätyyppeihin ja niihin vastaamiseen tutustuminen
• essee- vastauksen kirjoittamisen jäsentäminen ja laatiminen, sekä arvioinnin periaatteisiin
tutustuminen
• psykologian tieteellisten tutkimusmenetelmien kertaaminen ja niiden soveltamisen
harjoittelu ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten
• tunnetuimpien psykologian teorioiden kertaaminen ja niiden soveltamisen harjoittelu
ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten

Opintojakson arviointi
Opintojakso arvioidaan suoritetuksi tai hylätyksi monipuoliseen näyttöön (mm. erilaisin
oppimistehtävin) ja läsnäoloon perustuen.

Opintojakson vapaa kuvaus
Kertauskurssi on tarkoitettu ylioppilaskirjoituksiin valmistavaksi opintojaksoksi, jonka
suorittaminen perustuu vahvasti omaan työntekoon. Sinun tulee sen aikana kerrata
itsenäisesti aiempien opintojaksojen kokonaisuuksia. Oppitunneilla keskitymme kertaamaan
olennaisia asioita jokaisesta aiemmasta opintojaksosta tavoitteena saada kokonaiskuva lukion
psykologiassa olennaisista asioista.