Minä ja hyvä elämä, 2 op (ETOJ1)

Opintojakson moduulit
• Minä ja hyvä elämä, 2 op (ET1), Pakollinen

Tavoitteet
Minä ja hyvä elämä
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää hyvän elämän pohtimiseen liittyvät keskeiset käsitteet ja osaa käyttää niitä oman
elämänkatsomuksensa jäsentämisessä
• tutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä, osaa arvioida niitä sekä tarkastella niitä
suhteessa omiin elämäntavoitteisiin
• osaa arvioida erilaisia hyvän elämän edellytyksiä ja identiteettivalintoja yhdenvertaisuutta
kunnioittaen
• tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä, miten ne johtavat erilaisiin hyvän elämän
ihanteisiin
• ymmärtää oman identiteettinsä osa-alueita ja osaa eritellä siihen vaikuttavia yksilöllisiä ja
yhteisöllisiä tekijöitä
• kehittää kykyään elämänkatsomukselliseen keskusteluun, vuorovaikutukseen ja
näkemystensä ilmaisemiseen vastuullisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.
Paikallinen lisäys
• ymmärtää hyvän elämän pohtimiseen liittyvät keskeiset käsitteet ja osaa käyttää niitä
oman elämänkatsomuksensa jäsentämisessä

Keskeiset sisällöt
Minä ja hyvä elämä
• minuus, elämänkatsomus, maailmankatsomus ja maailmankuva
• hyvän elämän tekijöitä ja ulottuvuuksia: tarpeet, onnellisuus, elämän merkityksellisyys,
hyvinvointi ja toimintavalmiudet, erilaisia hyvän elämän malleja
• luonnon- ja ihmistieteellisiä, filosofisia, taiteessa ja populaarikulttuurissa ilmeneviä sekä
sekulaareja ja uskonnollisia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita
• yksilöllisyys, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa
omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys
• ihmisen identiteetti ja sosiaalisuus: yksilöt yhteisöissä, yksityinen ja julkinen, sosiaaliset
suhteet, roolit ja normit, ihmisen yhteisöllisen aseman intersektionaalisuus
• ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolen ja seksuaalisen
suuntautumisen moninaisuus, opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema.

Opintojakso tukee vuorovaikutusosaamisen tavoitteiden saavuttamista. Elämänkatsomustiedolle
ominaiset työtavat ovat keskustelevia, opiskelijalähtöisiä ja vuorovaikutteisia. Opinnoissa on
olennaista oppia kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia ajattelutapoja. Toisten
kuunteleminen ja ymmärtäminen sekä toisten näkemyksiä arvostava argumentaatio edistävät
keskeisiä sosiaalisia taitoja.

Hyvinvointiosaaminen
Opintojakso kehittää eettistä ajattelua, myötätuntoa ja valmiuksia ottaa muut ihmiset sekä
heidän katsomuksensa ja tarpeensa huomioon. Oppiaine tukee oman identiteetin etsintää, auttaa
jäsentämään minäkuvaa ja vahvistaa itsetuntemusta. Se vahvistaa näin osaltaan opiskelijan
hyvinvointiosaamisen kehittymistä.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Opintojakso harjaannuttaa monipuolisesti eettisyyden taitoja. Siinä opetetaan erottamaan
perustellut väitteet perustelemattomista ja kannustetaan etsimään tieteellistä näyttöä uskomusten
tueksi. Elämänkatsomustieto auttaa opiskelijaa ymmärtämään ympäristöosaamisen tavoitteiden
mukaisesti luonnon monimuotoisuuden arvon ja opettaa pohtimaan keinoja, joilla yksilö ja
yhteiskunta voivat toimia ekologisesti kestävällä tavalla.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Opintojaksolla hyödynnetään laajasti eri tietolähteitä ja kasvattaa kykyä arvioida niiden
luotettavuutta. Kriittisen, rakentavan ja eettisen ajattelun oppiminen on keskeinen osa
elämänkatsomustiedon tavoitteistoa.
Opintojakson arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4-10
Opintojakson vapaa kuvaus
Opintojaksolla pohditaan hyvän elämän käsitettä monipuolisesti eri näkökulmista

Minä ja yhteiskunta, 2 op (ETOJ2)

Opintojakson moduulit
• Minä ja yhteiskunta, 2 op (ET2), Pakollinen

Tavoitteet
Minä ja yhteiskunta
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja omalle identiteetille
• ymmärtää, että sosiaalisia ilmiöitä ja yhteiskunnallisia rakenteita voidaan tarkastella
tieteellisesti ja niillä on suuri merkitys yksilön elämänkatsomukselle ja elämänvalinnoille
• osaa arvioida kriittisesti niin omia kuin muiden yhteiskunnallisia väitteitä ja katsomuksia
• osaa tulkita ja arvioida erilaisten medioiden ja muiden yhteiskunnallisten instituutioiden
tarjoamaa informaatiota
• osaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen osa-alueita, yhteiskunnallisia rakenteita,
ideologisia piirteitä sekä vallitsevia yhteiskunnallisia arvoja
• ymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnon- ja omantunnonvapauden,
yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja globaalin
oikeudenmukaisuuden sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen periaatteita
• osaa jäsentää omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä, kansalaisena valtiossa ja toimijana
talousjärjestelmässä
• osaa arvioida yksilön vaikutusmahdollisuuksia sekä kasvattaa valmiuttaan rakentavaan ja
vastuulliseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
Paikallinen lisäys
• Hahmottaa yhteiskuntaa yhteisöllisyyden, rakenteiden, oikeuksien talouden ja vastuun
näkökulmista
Keskeiset sisällöt
Minä ja yhteiskunta
• kriittinen ajattelu ja väitteiden järkiperäinen perustelu: ympäröivän todellisuuden
jäsentäminen ja sen erilaiset vääristymät
• median ja muiden informaationlähteiden toimintalogiikka; koulun, politiikan, tieteen, taiteen,
viihdeteollisuuden sekä kulttuuristen, mukaan lukien uskonnollisten yhteisöjen, vaikutus
maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen
• aikalaiskritiikki: yhteiskunnan ja eri alakulttuurien aatteita ja arvoja
• yhteiskunnassa toimimisen ja aktiivisen kansalaisuuden tiedollisia perusteita:
yhteiskunnalliset rakenteet, sosiaaliset tosiasiat, modernin länsimaisen yhteiskunnan
erityispiirteet, kuten individualismi ja yhteisön ja yhteiskunnan ero, sekä näiden vaikutus
yksilön elämään
• taloudellinen ja poliittinen valta Suomessa ja globaalissa markkinataloudessa, yksilön
kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset
• ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet; ihmisoikeusasiakirjat, kuten YK:n
yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan
ihmisoikeussopimus; ihmisoikeusloukkaukset, kuten holokausti
• globaali oikeudenmukaisuus, kestävä tulevaisuus, ilmastonmuutoksen torjunta sekä YK:n
kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030

Laaja-alainen osaaminen

Yhteiskunnallinen osaaminen
Elämänkatsomustiedon opetuksen perustana ovat ihmisoikeuksien, demokratian ja kestävän
tulevaisuuden periaatteet. Niiden edistämiseksi opetus rohkaisee yhteiskunnalliseen
vaikuttamiseen. Opetus kannustaa itsetutkiskeluun, omien eettisten arvojen punnitsemiseen
sekä identiteetin ja omien vakaumusten rakentamiseen. Näin elämänkatsomustieto tukee
yhteiskunnallisen osaamisen tavoitteita, kuten aktiivista kansalaisuutta, elämän valintojen
tekemistä, suuntautumista jatko-opintoihin ja mielekkäälle elämänuralle sekä hakeutumista
työelämän eri aloille.

Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Opintojaksossa opiskelija saa tilaisuuden pohtia globaalin ja ekologisen oikeudenmukaisuuden
merkitystä ajankohtaisissa ja arkielämään liittyvissä kysymyksissä.

Vuorovaikutusosaaminen
Opintojakso tukee vuorovaikutusosaamisen tavoitteiden saavuttamista.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Opintojaksossa pohditaan ihmiskunnan tulevaisuutta ja maailmaa muuttavia kehityskulkuja, jotka
lisäävät opiskelijan globaali- ja kulttuuriosaamista.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Ihmisen arvokkuus, ihisoikeudet ja kestävä kehitys ovat kuuluvat opintojakson sisältöihin.
Opintojakson arviointi
Paikallinen lisäys
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4-10
Opintojakson vapaa kuvaus
Yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutus identiteetin rkentumisen näkökulmasta

Kulttuurit, 2 op (ETOJ3)

Opintojakson moduulit
• Kulttuurit, 2 op (ET3), valinnainen

Tavoitteet
Kulttuurit
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle elämänkatsomukselleen sekä saa
välineitä myönteisen kulttuurisen identiteetin rakentamisessa
• osaa käyttää kulttuuria koskevan tutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja
koskeviin kysymyksiin oman perustellun kantansa
• osaa käyttää kulttuuria koskevan tutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja
koskeviin kysymyksiin oman perustellun kantansa
• hahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona, johon
kuuluvat niin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus ja vähemmistökulttuurit
• osaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnat sekä
maailman kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella niiden yhdenvertaisen
kohtelun
• tunnistaa vihapuheen ja osaa erottaa sen sananvapauden vastuullisesta käytöstä.

Keskeiset sisällöt
Kulttuurit
• kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin
perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta
toisiinsa, etnosentrismi ja kulttuurirelativismi
• kulttuuria koskevan tutkimuksen perusteita: tutkittavan ja tutkijan näkökulmat, kenttätyö,
etnografia, kysely, haastattelu
• kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus
yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma
• suomalaisen kulttuurin ja identiteettipolitiikan historiallinen rakentuminen, suomalaisuuden
monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit
• kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus:
monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja
yhteiskunnalliset tulkinnat ja vaikutukset
• etnisyyden, rasismin ja muun syrjinnän sekä keskinäisen kunnioituksen ja
yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa

Laaja-alainen osaaminen

Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Opintojakslla tutustutaan mm. kulttuurin tutkimukseen ja kulttuuriin maailmankuvan muokkaajana.
opintojakso vahvistaa opiskelijan kulttuuriosaamista.

Hyvinvointiosaaminen
Opintojkso tukee oman identiteetin etsintää, auttaa jäsentämään minäkuvaa ja vahvistaa
itsetuntemusta.

Opintojakson arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4-10

Katsomukset, 2 op (ETOJ4)

Opintojakson moduulit
• Katsomukset, 2 op (ET4), valinnainen

Tavoitteet
Katsomukset
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa eritellä maailman- ja elämänkatsomuksen sekä maailmankuvan käsitteitä,
arvioida niihin liittyviä perusteita sekä erottaa katsomukselliset ja arvokysymykset
mielipidekysymyksistä
• ymmärtää katsomusten, kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen jatkuvaa historiallista
muuttumista sekä osaa sen perusteella eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja
lähtökohtia
• osaa eritellä ja arvioida evoluution, universaalien eettisten järjestelmien, Euroopan
uuden ajan murroksen, valistuksen, tieteen sekä modernin markkinatalouden merkitystä
maailmankuviin ja omaan elämänkatsomukseensa
• osaa arvioida erilaisten arvojen, maailmankuvien ja tietämisen tapojen sekä yksilöllisten,
yhteisöllisten, poliittisten ja uskonnollisten ulottuvuuksien painoarvoa erilaisissa elämän- ja
maailmankatsomuksissa
• osaa eritellä oman elämänkatsomuksensa ja siihen liittyvien uskomusten perusteita ja
muotoutumista sekä ymmärtää, että elämänkatsomuksen lähtökohdat olisivat voineet
poiketa nykyisistä.

Keskeiset sisällöt
Katsomukset
• katsomuksellinen käsitteistö; katsomukset perustavina tapoina käsittää maailma ja
katsomuksellisten kysymysten luonne
• ihmiskunnan katsomuksellisuuden muotoutuminen: evoluution, kielen ja joustavan
yhteistyön merkitys ihmislajin kehityksessä; animismi, teismi, ateismi
• katsomusten historiaa: universaalien katsomusten ja moraalijärjestelmien synty, modernin
subjektin ja tieteellisen maailmankuvan synty, edistysusko ja yhteiskunnan osa-alueiden
eriytyminen uudenlaisten katsomusten taustana
• poliittisia maailmankatsomuksia, kuten liberalismi, sosialismi ja nationalismi; katsomusten
ilmeneminen elämäntavassa, taiteessa, urheilussa sekä suhteessa luontoon ja
ympäristöön
• elämänkatsomuksen jäsentäminen katsomushistorian näkökulmasta; oman
elämänkatsomuksen taustalla olevat satunnaiset historialliset seikat

Laaja-alainen osaaminen

Vuorovaikutusosaaminen
Opintojksossa on olennaista oppia kohtaamaan, ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia
ajattelutapoja.

Hyvinvointiosaaminen
Opintojakso antaa mahdollisuuden vahvistaa omaa minäkuvaa ja lisätä ymmärrystä erilaisista
ajattelutavoista

Monitieteinen ja luova osaaminen
Opintojakso avartaa maailmankatsomusta ja opettaa ymmärtämään kulttuurisen moninaisuuden
arvon. Se ohjaa toimimaan eettisesti ja kunnioittavasti niin oman kuin muidenkin kulttuurien ja
yhteisöjen piirissä.

Opintojakson arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4-10

Uskonnot ja uskonnotomuus, 2 op (ETOJ5)

Opintojakson moduulit
• Uskonnot ja uskonnottomuus, 2 op (ET5), valinnainen

Tavoitteet
Uskonnot ja uskonnottomuus
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• kehittää kykyä lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomia
maailmankatsomuksia sekä kykyä verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa omaan
elämänkatsomukseensa
• tutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseen tutkimukseen,
määrittelyyn ja selittämiseen sekä uskontokritiikkiin
• hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida
maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin ja uskontoihin,
liittyviä kysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellun kantansa
• perehtyy suuriin maailmanuskontoihin ja hahmottaa niiden keskeisiä piirteitä, sisäistä
monimuotoisuutta sekä vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan
• perehtyy ateismin, agnostismin ja humanismin historiaan
• ymmärtää, että uskonnottomuus ja uskonnollisuus ovat historiallisesti rakentuneita,
monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla on vahva kulttuurinen ja yhteiskunnallinen
merkitys.

Keskeiset sisällöt
Uskonnot ja uskonnottomuus
• keskeisiä uskonnollisten ilmiöiden ymmärtämiseen liittyviä käsitteitä, kuten myytti, pyhä,
riitti, symboli ja jumala
• kristinuskon ja islamin sekä buddhalaisuuden ja hindulaisuuden historiallinen
ja maantieteellinen levinneisyys, jakautuminen ja peruspiirteet; Itä-Aasian
katsomusperinteiden yleiset piirteet
• ateismi, agnostismi, uskonnottomuus ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset
perusteet
• uskonnon ja uskonnottomuuden näkyminen ja vaikutus arkielämässä, politiikassa ja
oikeudenkäytössä: liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, tapauskonnollisuus,
uudet uskonnolliset liikkeet, sekularisaatio ja julkisen vallan tunnustuksettomuuden periaate

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen
Opintojakso kehittää kykyä lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomia
maailmankatsomuksia sekä kykyä verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa omaan
elämänkatsomukseensa

Opintojakson arviointi
Opintojakso arvioidaan arvosana-asteikolla 4-10

Tulevaisuus, 2 op (ETOJ6)

Opintojakson moduulit
• Tulevaisuus, 2 op (ET6), valinnainen

Tavoitteet
Tulevaisuus
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• tutustuu tulevaisuuden tutkimisen keinoihin ja tehtäviin sekä ymmärtää, että vaikka
tulevaisuutta on vaikea ennustaa, siihen voidaan vaikuttaa arvoilla, teoilla ja valinnoilla
• hahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologian kehitykseen ja osaa arvioida, miten
tekninen muutos vaikuttaa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja ympäristöön
• omaksuu valmiuksia, niin asenteita, tietoja kuin tunnetaitojakin, kestävän tulevaisuuden
rakentamiseen ja ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä sen torjumisen keinoja
ja niiden esteitä
• osaa arvioida tieteellis-teknologisen vallankumouksen vaikutusta nykyaikaisiin
yhteiskuntiin, maailmankatsomuksiin ja omaan elämänkatsomukseensa
• ymmärtää utopioiden ja dystopioiden merkityksen historiallisten, ajankohtaisten ja
tulevaisuuden kysymysten heijastajina.

Keskeiset sisällöt
Tulevaisuus
• tulevaisuuden tutkimus, heikot ja vahvat signaalit, tulevaisuustyö; mahdollisia,
todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuden skenaarioita
• tieteellis-teknologinen vallankumous ja teknologian kehittyminen, erityisesti digitalisaatio,
koneoppiminen, tekoäly ja robotiikka, sekä niiden vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin
• tieteellis-teknologinen vallankumous ja teknologian kehittyminen, erityisesti digitalisaatio,
koneoppiminen, tekoäly ja robotiikka, sekä niiden vaikutus yhteiskuntaan ja kulttuuriin
• yhteiskunnan, talouden rakenteiden ja työn muutos: esimerkiksi robotiikka,
eriarvoistuminen, muutokset työn ja varallisuuden jaossa
• globaalisti vaikuttavat ekologiset muutokset: ilmastonmuutos, massasukupuutot,
diversiteetin heikkeneminen, kansainvaellukset
• yksilön valinnat ja yhteistyö paremman tulevaisuuden puolesta; tekninen kehitys hyvän
elämän mahdollistajana
• erilaisia fiktiivisiä tulevaisuuden kertomuksia ja niiden kritiikkejä, dystopiat ja utopiat


Opintojakson arviointi
Numeerinen arviointi