Kemia 1, 1 op (KEOJ1)

Opintojakson moduulit
• Kemia ja minä, 1 op (KE1), Pakollinen

Tavoitteet
Kemia ja minä
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua
kohtaan, ja tutustuu kemian alan ammatteihin ja jatko-opintomahdollisuuksiin
• saa valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja osaa
arvioida tietolähteiden luotettavuutta
• oppii käyttämään jaksollista järjestelmää kemiallisen päättelyn apuna
• osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista ja niiden turvallisuudesta arjen
valinnoissa
• osaa tutkia kokeellisesti seoksen koostumusta ja pitoisuutta sekä ottaa huomioon
työturvallisuusnäkökohdat.
• Oppilas tutkii ja kokeilee arjen teknologisia sovelluksia, niiden käyttöä, merkitystä ja
toimintaperiaatteita.

Paikallinen lisäys
• oppii turvallisen laboratoriotyöskentelyn perusteet
• ymmärtää havainnon ja johtopäätöksen välisen eron

Keskeiset sisällöt
Kemia ja minä
Keskeiset sisällöt
• arjen aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys omassa elämässä
• kemian merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa
• jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne elektronikuorimallin avulla
• puhtaat aineet, seokset ja erotusmenetelmät
• ainemäärä ja konsentraatio

Paikallinen lisäys
• turvallisen kokeellisen työskentelyn ja jätteenkäsittelyn perusasiat
• havaintojen tekemisen harjoittelu
• kokeellisen työskentelyn raportoinnin perusteet

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen
Opiskelija saa käsityksen kemian merkityksestä arkielämässä terveyden ja turvallisuuden osalta.
Opiskelija oppii arvioimaan yleisesti erilaisten aineiden turvallista käyttöä ja käsittelyä tutkittuun
tietoon perustuen esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteeseen tutustumalla. Hän saa eväitä
valintojen tekemiseen, jotka ovat suotuisia hänen oman henkilökohtaisen terveytensä, ympäristön
ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointiosaamiseen kuuluu turvallisuus, joka ilmenee
kokeellisten töiden suunnittelussa ja toteutuksessa työturvallisuusnäkökulmien huomioimisessa.

Vuorovaikutusosaaminen
Kokeellinen ja opiskelijan oma tutkimuksellinen työskentely kehittävät työskentelyn ja yhteistyön
taitoja sekä kriittistä ajattelua ja innostavat opiskelijaa kemian opiskeluun. Ryhmässä tai
parin kanssa työskentely kehittää yhteistyön ja kommunikoinnin taitoja. Havaintojen ja
työskentelyn raportointi harjaannuttaa täsmälliseen ilmaisuun. Kemian käsitteiden käyttöä
ilmiöiden selittämisessä harjoitellaan.

Monitieteinen ja luova osaaminen
Monilukutaitoa kehitetään tulkitsemalla ja tuottamalla esimerkiksi kuvia, videoita, malleja,
simulaatioita, taulukoita tai kemian merkkikieltä. Harjoitellaan taitoa tulkita ja esittää symbolisia
malleja ja submikroskooppisia kuvallisia malleja samoista ilmiöistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa
voidaan käyttää mm. laskujen ratkaisemiseen, tiedon etsimiseen ja tutkimustulosten esittämiseen
esimerkiksi taulukkojen ja kuvien avulla. Aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti,
tutkimuksen suunnittelu ja tutkitun tiedon käyttäminen edistävät luovan ajattelun kehittymistä.

Opintojakson arviointi

Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta tavoitteiden
saavuttamisessa. Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä
arvioidaan jakson aikana. Käytettävät arviointimenetelmät riippuvat
siitä, miten jakso kulloinkin toteutetaan. Jakso arvioidaan
numeroarvosteluna arvosanoin 4-10.

Kemia 2, 1 op (KEOJ2)

Opintojakson moduulit

• Kemia ja kestävä tulevaisuus, 1 op (KE2), Pakollinen

Tavoitteet

Kemia ja kestävä tulevaisuus
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua
kohtaan, ja tutustuu kemian merkitykseen kestävän elämäntavan edistämisessä
• tutustuu luonnontieteellisen tiedon luonteeseen ja sen kehittymiseen sekä tieteellisiin
tapoihin tuottaa tietoa
• osaa tutkia aineen ominaisuuksia kokeellisesti
• osaa soveltaa aineen rakenteen malleja aineen ominaisuuksien vertailussa
• ymmärtää kemian merkityksen ympäristölle ja yhteiskunnalle ratkaisujen tarjoajana
yhdessä muiden luonnontieteiden kanssa.
Paikallinen lisäys
• oppii turvallisen laboratoriotyöskentelyn perusteet
• ymmärtää havainnon ja johtopäätöksen välisen eron

Keskeiset sisällöt

Kemia ja kestävä tulevaisuus
Keskeiset sisällöt
• tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisessä
luonnontieteissä
• aineen rakenteen mallien ja yhdisteen kaavan esittäminen
• alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus
• aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti ja selittäminen aineen rakenteen avulla
Paikallinen lisäys
• turvallisen kokeellisen työskentelyn ja jätteenkäsittelyn perusasiat
• havaintojen tekemisen harjoittelu
• kokeellisen työskentelyn raportoinnin perusteet

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen
Opiskelija saa käsityksen kemian merkityksestä arkielämässä terveyden ja turvallisuuden osalta.
Opiskelija oppii arvioimaan yleisesti erilaisten aineiden turvallista käyttöä ja käsittelyä tutkittuun
tietoon perustuen esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteeseen tutustumalla. Hän saa eväitä
valintojen tekemiseen, jotka ovat suotuisia hänen oman henkilökohtaisen terveytensä, ympäristön
ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointiosaamiseen kuuluu turvallisuus, joka ilmenee
kokeellisten töiden suunnittelussa ja toteutuksessa työturvallisuusnäkökulmien huomioimisessa.

Vuorovaikutusosaaminen
Kokeellinen ja opiskelijan oma tutkimuksellinen työskentely kehittävät työskentelyn ja yhteistyön
taitoja sekä kriittistä ajattelua ja innostavat opiskelijaa kemian opiskeluun. Ryhmässä tai
parin kanssa työskentely kehittää yhteistyön ja kommunikoinnin taitoja. Havaintojen ja
työskentelyn raportointi harjaannuttaa täsmälliseen ilmaisuun. Kemian käsitteiden käyttöä
ilmiöiden selittämisessä harjoitellaan.

Monitieteinen ja luova osaaminen
Monilukutaitoa kehitetään tulkitsemalla ja tuottamalla esimerkiksi kuvia, videoita, malleja,
simulaatioita, taulukoita tai kemian merkkikieltä. Harjoitellaan taitoa tulkita ja esittää symbolisia
malleja ja submikroskooppisia kuvallisia malleja samoista ilmiöistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa
voidaan käyttää mm. laskujen ratkaisemiseen, tiedon etsimiseen ja tutkimustulosten esittämiseen
esimerkiksi taulukkojen ja kuvien avulla. Aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti,
tutkimuksen suunnittelu ja tutkitun tiedon käyttäminen edistävät luovan ajattelun kehittymistä.

Opintojakson arviointi

Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta tavoitteiden
saavuttamisessa. Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittymistä
arvioidaan jakson aikana. Käytettävät arviointimenetelmät riippuvat
siitä, miten jakso kulloinkin toteutetaan. Jakso arvioidaan
numeroarvosteluna arvosanoin 4-10.


Kemia 3, 2 op (KEOJ3)
Opintojakson moduulit
• Molekyylit ja mallit, 2 op (KE3), valinnainen

Tavoitteet
Molekyylit ja mallit
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa käyttää ja soveltaa tietoa hiilen yhdisteistä jokapäiväisen elämän ilmiöissä
• osaa soveltaa ainemäärän ja konsentraation käsitteitä
• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen hiilen yhdisteitä
• ymmärtää, kuinka tieto hiiliyhdisteistä rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän
mallintamisen kautta
• osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa mallintamisen välineenä.
Keskeiset sisällöt
Molekyylit ja mallit

Keskeiset sisällöt
• liuoksen valmistus ja laimentaminen sekä standardisuoran sovittaminen pitoisuuden
määrittämiseksi
• hiilivetyjen sekä hiilen happi- ja typpiyhdisteiden funktionaaliset ryhmät ja nimeämisen
perusteet
• hapettuminen ja pelkistyminen hiilen happiyhdisteissä
• hiilen yhdisteiden rakenteiden mallintaminen ja ominaisuuksien selittäminen rakenteen
avulla
• suhdekaavan ja molekyylikaavan selvittäminen laskennallisesti sekä rakenneisomeria
• kvanttimekaaninen atomimalli, hybridisaatio ja stereoisomeria hiiliyhdisteissä
• tutustuminen spektrien antamaan informaatioon aineen rakenteesta
Paikallinen lisäys
• sähköisen molekyylimallinnusohjelman peruskäyttö
• mittaustarkkuuden merkitys ja tarkan mittaamisen välineistöön tutustuminen

Laaja-alainen osaaminen

Vuorovaikutusosaaminen
Opintojakson opinnoissa vaaditaan pitkäjänteisyyttä sekä vastuunottamista omasta
työskentelystä. Jatketaan kielitietoisuuden ja kielitaidon harjoittelua omien päätelmien selkeässä
ja johdonmukaisessa perustelemisessa opittujen kemian käsitteiden avulla.

Monitieteinen ja luova osaaminen
Syvennetään mallien käytön osaamista orgaanisen kemian parissa ja harjoitellaan rakenteiden
mallintamiseen soveltuvan ohjelman käyttöä. Tieto- ja viestintäteknologiaosaaminen kehittyy
myös kokeellisten havaintojen keräämisen, mittaustulosten käsittelyn ja tulkitsemisen, tuotosten
laatimisen ja esittämisen kautta. Opintojaksossa luova ajattelu kehittyy, kun harjoitellaan kykyä
muodostaa kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä soveltaa, arvioida, yhdistellä ja analysoida
hankittuja tietoja. Havaintoja ja laskennallista tietoa yhdistelevä ongelmanratkaisu edellyttää
luovaa lähestymistapaa.

Yhteiskunnallinen osaaminen
Opintojakson aikana perehdytään keskeisiin sisältöihin kuuluvien yhdisteryhmien sekä isomerian
merkitykseen ja käyttöön yhteiskunnassa, esimerkkeinä tunnettuja lääkeaineita ja fysiologisesti
vaikuttavia aineita, esimerkkeinä lääkeaineita ja vitamiineja.

Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Luonnontieteellisen tiedon historiallisen kehityksen hahmottaminen avaa opiskelijalle näkymän
sekä tieteellisen maailmankuvan kehitykseen että kemian merkitykseen yhteiskunnallisissa
muutoksissa. Kemian kielen ja merkityksen ymmärtäminen on osa globaalia ja kulttuuriosaamista.
Kemiallisten yhdisteiden ja reaktioiden kirjoitusasu on samanlainen ympäri maailman, samoin
yhdisteiden käyttö ja kemiallisten prosessien ympäristövaikutukset.

Kemia 4, 2 op (KEOJ4)

Opintojakson moduulit
• Kemiallinen reaktio, 2 op (KE4), valinnainen

Tavoitteet
Kemiallinen reaktio
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• saa kokonaiskuvan kemiallisten reaktioiden moninaisuudesta ja merkityksestä
elinympäristössämme
• osaa käyttää ja soveltaa reaktioihin liittyviä käsitteitä jokapäiväisen elämän, ympäristön ja
yhteiskunnan ilmiöissä sekä nykyteknologian sovelluksissa
• osaa tutkia kemiallisia reaktioita kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen
• ymmärtää aineen häviämättömyyden merkityksen kemiassa.

Keskeiset sisällöt
Kemiallinen reaktio
• reaktioiden tutkiminen kokeellisesti sekä tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja
esittäminen
• kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen, reaktiotuotteiden kaavat ja
nimet
• saanto ja rajoittava tekijä kemiallisessa reaktiossa
• ideaalikaasun tilanyhtälö ja ainemäärä
• saostumis- ja hajoamisreaktio, palamisreaktio
• protolyysi, neutraloituminen ja titraus analyysimenetelmänä
• additio, eliminaatio, substituutio, kondensaatio ja hydrolyysi hiiliyhdisteissä sekä
yleisimpien biomolekyylien muodostuminen
• polymeroitumisreaktiot, polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari

Laaja-alainen osaaminen

Monitieteinen ja luova osaaminen
Kemiallisten reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, havaintojen tekeminen, mittaustulosten käsittely
ja tulkinta sekä tulosten esittäminen tukevat luovan ajattelun kehittymistä. Syvennetään tvt-taitojen
hallintaa harjoittelemalla esimerkiksi laskinohjelmien käyttöä ja kokeellisten töiden raportointia
sähköisesti. Harjoitellaan laskujen ja reaktioyhtälöiden esittämistä osana kemian alan tieteellistä
tekstiä.
Vuorovaikutusosaaminen
Työskentely pareittain ja pienryhmissä kehittää ja vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Tuotosten
(esim. laskutehtävän ratkaisu, tutkimustulos, johtopäätös, esitelmä) esittäminen tukee kriittisen
ajattelun taitojen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Jatketaan omien päätelmien selkeän ja
johdonmukaisen perustelemisen sekä täsmällisen ilmaisun harjoittelua.
Hyvinvointiosaaminen
Monipuoliset työtavat johdattavat järkevän ajankäytön hahmottamiseen ja suunnitteluun. Kemian
opiskelumenetelmät tukevat työskentelyä, jossa opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa ja asettaa
itselleen tavoitteita. Suunnitelmallinen opiskelu on tärkeä arjen taito, joka vahvistaa opiskelijan
jaksamista ja kehittää kykyä työskennellä myös muuttuvissa olosuhteissa.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Reaktioissa muodostuvien tuotteiden ja jätteen vaarallisuuden arviointi laajentaa opiskelijan
käsitystä erilaisten kemiallisten prosessien ympäristövaikutuksista.

Kemia 5, 2 op (KEOJ5)

Opintojakson moduulit
• Kemiallinen energia ja kiertotalous, 2 op (KE5), valinnainen
Tavoitteet
Kemiallinen energia ja kiertotalous
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää kemiallisen energian varastoinnin ja hyödyntämisen periaatteita ja osaa
perustella mielipiteitään keskustelussa energiaratkaisuista
Oppiaineet
123
Oppiaineet
• ymmärtää energian häviämättömyyden ja energianmuutokset kemiallisissa reaktioissa
• tuntee merkittävien metallien ominaisuuksia sekä valmistus- ja jalostusprosesseja
ympäristövaikutuksineen
• osaa tutkia sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja kuvata niitä malleja käyttäen
• tuntee yhteiskunnassa merkittävien metallien kierrätyksen ja kiertotalouden periaatteet
sekä niihin liittyviä ratkaisuja.
Keskeiset sisällöt
Kemiallinen energia ja kiertotalous
Keskeiset sisällöt
• reaktiossa sitoutuva tai vapautuva energia muodostumisentalpioiden, sidosenergioiden ja
Hessin lain avulla
• reaktiosarja- ja seoslaskujen periaatteet
• hapetusluvut ja hapettumis-pelkistymisreaktiot
• metallien ominaisuuksia ja käyttökohteita, valmistus- ja jalostusprosesseja sekä riittävyys
ja kierrätettävyys
• sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari,
elektrolyysi ja kemiallisen energian varastointi
• luonnontieteelliseen tutkimukseen tutustuminen tai tutkimuksen tai ongelmanratkaisun
ideointi ja suunnittelu
Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Eettisyyden ja ympäristöosaamisen vahvistamiseksi tarkastellaan kemian merkitystä
eettisesti kestävämpien ratkaisujen tuottajana erilaisissa teollisuusprosesseissa, kierrätyksen
tehostamisessa sekä uusiutuvan energian tuotannossa ja varastoinnissa. Huomataan kemian
rooli kiertotaloudessa antamassa mahdollisuuksia kierrättää ja hyödyntää tuotantoprosessien
jätteitä ja sivuvirtoja. Kemiallisten prosessien ympäristövaikutusten arviointi myös esimerkiksi
vesi- ja energiatalouden näkökulmasta laajentaa käsitystä alan mahdollisuuksista
ympäristövaikutuksiin vaikuttajana. Ympäristöosaamista vahvistetaan tarkastelemalla katalyyttien
käyttöä kemiallisissa reaktioissa.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Opetus ohjaa opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä osana
yhteiskuntaa, käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä
arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja kiertotalouden kannalta.
Opetus kehittää opiskelijan valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja yhteiseen
päätöksentekoon syventämällä opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua ja ymmärrystä tiedon
luotettavuudesta, merkityksestä ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Luonnontieteellisen tiedon historiallinen kehitys avaa opiskelijalle näkymän sekä tieteellisen
maailmankuvan kehitykseen että kemian merkitykseen yhteiskunnallisissa muutoksissa. Kemian
innovaatioiden ja modernien sovellusten kautta opiskelija ymmärtää myös kemian merkityksen
nyky-yhteiskunnassa, teknologiassa ja työelämässä. Kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen
kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa niin paikallisesti,
kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
124
Hyvinvointiosaaminen
Opintojakson opiskelu tukee opiskelijan kykyä tehdä arkielämässään valintoja, jotka ovat
suotuisia hänen oman henkilökohtaisen terveytensä, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin
kannalta. Jatketaan tavoitteiden asettamisen, suunnitelmallisen opiskelun ja monipuolisten
opiskelumenetelmien harjoittelua. Kyseiset taidot edistävät arjessa pärjäämistä ja opinnoissa
jaksamista.
Vuorovaikutusosaaminen
Erilaisten kemiaan liittyvien energiaratkaisujen pohtiminen ja perusteleminen vahvistaa
vuorovaikutusosaamista. Opintojakson aikana harjoitellaan erilaisten tekstien kirjoittamista,
kriittistä tulkitsemista, argumentointia ja analysointia. Monilukutaitoa voidaan kehittää
tulkitsemalla ja tuottamalla kaavioita ja muita opintojaksossa käsiteltäviä ilmiöitä kuvaavia malleja.

Kemia 6, 2 op (KEOJ6)

Opintojakson moduulit
• Kemiallinen tasapaino, 2 op (KE6), valinnainen
Tavoitteet
Kemiallinen tasapaino
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• tunnistaa kemian merkityksen terveyteen ja ympäristöön liittyvien ongelmien
ratkaisemisessa
• osaa tutkia kokeellisesti reaktionopeuteen ja kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä
• osaa käyttää laskennallisia ja graafisia malleja reaktionopeuden ja kemiallisen tasapainon
kuvaamisessa, selittämisessä ja ennusteiden tekemisessä
• osaa esittää tutkimustuloksia graafisesti ja arvioida tutkimustuloksia ja -prosessia
• tutustuu teollisuuden prosesseissa ja luonnossa tapahtuviin tasapainoreaktioihin ja niiden
merkitykseen.
Keskeiset sisällöt
Kemiallinen tasapaino
Keskeiset sisällöt
• kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavat tekijät
• homogeenisen tasapainon kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen käsittely konsentraatioilla,
tasapainotilaan vaikuttaminen
• hapot ja emäkset ja niihin liittyvät käsitteet sekä palamistuotteiden reaktiot vedessä
• happo-emästasapainon laskennallinen käsittely
• puskuriliuosten toimintaperiaate sekä elimistön ja luonnon puskurisysteemejä
kvalitatiivisella tasolla
• reaktionopeuteen ja tasapainoreaktioihin liittyvien ilmiöiden tutkiminen kokeellisesti sekä
ilmiöiden mallintaminen ja analysointi graafisesti tietokonesovelluksella
• tutustuminen kemian tarjoamiin mahdollisuuksiin jonkin terveyteen tai ympäristöön liittyvän
ongelman ratkaisemisessa

Laaja-alainen osaaminen

Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Opintojaksossa voidaan tarkastella happamoitumisen syitä ja seurauksia, luonnon
puskurisysteemejä sekä happamoitumisen vähentämistä (esim. typen ja rikin oksidit).
Syventävällä ymmärryksellä kemiallisesta tasapainosta ja kestävillä ympäristöteoilla voidaan
vaikuttaa ekosysteemin hyvinvointiin.

Monitieteinen ja luova osaaminen
Tasapainoreaktioita sisältävän synteesin tai prosessin tarkastelua voidaan käyttää
esimerkkinä monitahoisesta, monitieteisestä prosessista (tasapaino, nopeus, lämpötila, paine,
prosessiolosuhteet jne.). Tieto- ja viestintäteknologisia taitoja harjoitetaan reaktionopeuden ja
titrauskäyrien kuvaajien piirtämisessä ja tulkitsemisessa.

Kemian täydennysjakso, 2 op (KEOJ7)

Tavoitteet
Paikallinen lisäys
• Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa kemian kokeellisia tutkimuksia turvallisesti ja
yhteistyössä muiden kanssa
• Opiskelija osaa käsitellä, tulkita ja esittää tutkimusten tuloksia sekä arvioida niitä ja koko
tutkimusprosessia
• Opiskelija osaa käyttää, muodostaa, tulkita ja arvioida erilaisia malleja sekä käyttää niitä
ilmiöiden kuvaamiseen ja ennusteiden tekemiseen
• Opiskelija kehittää omalla kohdallaan ajattelun taitoja ja tieteellistä lukutaitoa
• Opiskelija syventää käsitystään kemian roolista osana yhteiskuntaa
Keskeiset sisällöt
Paikallinen lisäys
• keskeisiä kemian tutkimusmenetelmiä ja kokeellisia töitä
• mittaaminen, tulosten käsittely, tulkinta ja esittäminen
• erilaiset kemian alan tekstit ja materiaalit
• kemian alan opintoihin ja työpaikkoihin tutustuminen
• voidaan myös sisällyttää muuta kemian opintoja tukevaa toimintaa, kuten kilpailuihin
osallistuminen
Paikallinen lisäys
Laaja-alainen osaaminen
Yhteiskunnallinen osaaminen
Opintojakso syventää ymmärrystä kemian merkityksestä osana hyvinvointiyhteiskuntaa.
Vuorovaikutusosaaminen
Vuorovaikutusosaamista kehittää töiden suunnittelu ja toteutus pienryhmissä. Töiden tulosten
käsittely ja raportointi kehittää tieteellisen viestinnän taitoja.
Opintojakson arviointi
Paikallinen lisäys
126
Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä, hyväksytty / hylätty. Kurssiarvioinnin pohjana on
kokeelliset työt ja niistä kirjoitettavat raportit sekä muut kurssitehtävät.
Opintojakson vapaa kuvaus

Kemia 1-2, 2 op (KEOJ1-2)

Opintojakson moduulit
• Kemia ja minä, 1 op (KE1), Pakollinen
• Kemia ja kestävä tulevaisuus, 1 op (KE2), Pakollinen
Tavoitteet
Kemia ja minä
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua
kohtaan, ja tutustuu kemian alan ammatteihin ja jatko-opintomahdollisuuksiin
• saa valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja osaa
arvioida tietolähteiden luotettavuutta
• oppii käyttämään jaksollista järjestelmää kemiallisen päättelyn apuna
• osaa käyttää ja soveltaa tietoa aineiden ominaisuuksista ja niiden turvallisuudesta arjen
valinnoissa
• osaa tutkia kokeellisesti seoksen koostumusta ja pitoisuutta sekä ottaa huomioon
työturvallisuusnäkökohdat.
• Oppilas tutkii ja kokeilee arjen teknologisia sovelluksia, niiden käyttöä, merkitystä ja
toimintaperiaatteita.
Kemia ja kestävä tulevaisuus
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua
kohtaan, ja tutustuu kemian merkitykseen kestävän elämäntavan edistämisessä
• tutustuu luonnontieteellisen tiedon luonteeseen ja sen kehittymiseen sekä tieteellisiin
tapoihin tuottaa tietoa
• osaa tutkia aineen ominaisuuksia kokeellisesti
• osaa soveltaa aineen rakenteen malleja aineen ominaisuuksien vertailussa
• ymmärtää kemian merkityksen ympäristölle ja yhteiskunnalle ratkaisujen tarjoajana
yhdessä muiden luonnontieteiden kanssa.
Paikallinen lisäys
• oppii turvallisen laboratoriotyöskentelyn perusteet
• ymmärtää havainnon ja johtopäätöksen välisen eron
Keskeiset sisällöt
Kemia ja minä
Keskeiset sisällöt
• arjen aineiden turvallisuuden arviointi ja kemian merkitys omassa elämässä
• kemian merkitys työelämässä ja jatko-opinnoissa
• jaksollinen järjestelmä ja atomin rakenne elektronikuorimallin avulla
• puhtaat aineet, seokset ja erotusmenetelmät
• ainemäärä ja konsentraatio
Kemia ja kestävä tulevaisuus
Keskeiset sisällöt
• tutustuminen joihinkin esimerkkeihin kestävän elämäntavan edistämisessä
luonnontieteissä
• aineen rakenteen mallien ja yhdisteen kaavan esittäminen
• alkuaineiden ja yhdisteiden vahvat ja heikot sidokset sekä poolisuus
• aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti ja selittäminen aineen rakenteen avulla
Paikallinen lisäys
• turvallisen kokeellisen työskentelyn ja jätteenkäsittelyn perusasiat
• havaintojen tekemisen harjoittelu
• kokeellisen työskentelyn raportoinnin perusteet

Laaja-alainen osaaminen

Hyvinvointiosaaminen
Opiskelija saa käsityksen kemian merkityksestä arkielämässä terveyden ja turvallisuuden osalta.
Opiskelija oppii arvioimaan yleisesti erilaisten aineiden turvallista käyttöä ja käsittelyä tutkittuun
tietoon perustuen esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteeseen tutustumalla. Hän saa eväitä
valintojen tekemiseen, jotka ovat suotuisia hänen oman henkilökohtaisen terveytensä, ympäristön
ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointiosaamiseen kuuluu turvallisuus, joka ilmenee
kokeellisten töiden suunnittelussa ja toteutuksessa työturvallisuusnäkökulmien huomioimisessa.

Vuorovaikutusosaaminen
Kokeellinen ja opiskelijan oma tutkimuksellinen työskentely kehittävät työskentelyn ja yhteistyön
taitoja sekä kriittistä ajattelua ja innostavat opiskelijaa kemian opiskeluun. Ryhmässä tai
parin kanssa työskentely kehittää yhteistyön ja kommunikoinnin taitoja. Havaintojen ja
työskentelyn raportointi harjaannuttaa täsmälliseen ilmaisuun. Kemian käsitteiden käyttöä
ilmiöiden selittämisessä harjoitellaan.

Monitieteinen ja luova osaaminen
Monilukutaitoa kehitetään tulkitsemalla ja tuottamalla esimerkiksi kuvia, videoita, malleja,
simulaatioita, taulukoita tai kemian merkkikieltä. Harjoitellaan taitoa tulkita ja esittää symbolisia
malleja ja submikroskooppisia kuvallisia malleja samoista ilmiöistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa
voidaan käyttää mm. laskujen ratkaisemiseen, tiedon etsimiseen ja tutkimustulosten esittämiseen
esimerkiksi taulukkojen ja kuvien avulla. Aineiden ominaisuuksien tutkiminen kokeellisesti,
tutkimuksen suunnittelu ja tutkitun tiedon käyttäminen edistävät luovan ajattelun kehittymistä.

Opintojakson arviointi
Kemia 1-2, 2 op (KEOJ1-2)