Varhaiskasvatuksen arki sisältää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevia sekä mahdollisia vaikeuksia ennaltaehkäiseviä pedagogisia järjestelyjä ja työtapoja. Esimerkiksi henkilökunta suunnitelmallisesti eriyttää toimintaa vastaamaan lapsen tarpeita, muuntaa joustavasti ryhmien kokoonpanoja ja muokkaa oppimisympäristöjä. Päiväjärjestyksen selkeys, ennakoitavuus ja toimintojen rytmittäminen tukevat kaikkia lapsia. Kuvat, kuvittaminen ja tukiviittomat tarjoavat visuaalisen kanavan puheen rinnalle. Ne innostavat lähes kaikkia lapsia ja palvelevat useita lapsia puheen ymmärtämisessä sekä tuottamisessa. Vuorovaikutuksellinen pienryhmäpedagogiikka vahvistaa aikuisen läsnäoloa, jolloin hänellä on mahdollisuus lähes välittömästi havaita lasten tarpeet ja vastata niihin. Lapsiryhmän henkilöstö käy ammatillista keskustelua tekemistään havainnoista. Varhaiskasvatuksen opettaja ohjaa havainnot päätelmiksi ja tiimin pedagogiseen käyttöön. Mikäli laadukas pedagogiikka ei vastaa riittävästi lapsen yksilöllisiin tarpeisiin, lapsille määritellään sopivin tuen taso ja tuen muoto. 

Huoltajan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön jaettu tieto lapsesta ja hänen tarpeistaan on lähtökohta varhaiseen ja riittävään tukeen. Tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti osana varhaiskasvatuksen arkea ja siinä hyödynnetään, huoltajien luvalla, lapselle tehtyjen terveystarkastusten sekä mahdollisten muiden kartoitusten tuloksia. Arviointia toteutetaan yhdessä huoltajien kanssa, sillä he ovat oman lapsen asioissa asiantuntijoita. Yhteistyössä arvioidaan tuen tarvetta, tukitoimenpiteitä sekä tuen toteuttamista. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu tuen arviointiin. Aloite lapsen tuen vahvistamiseksi voi siis tulla ryhmän henkilöstöltä, huoltajalta tai muilta asiantuntijoilta.

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset havainnoivat ja tekevät arviointia etenkin

• lasten leikkitilanteissa,
• vuorovaikutustilanteissa sekä
• toiminnanohjauksen osalta kaikissa arjen toistuvissa tilanteissa.

Havainnointia toteutetaan laajasti kehityksen eri osa-alueiden kautta.

• liikkuminen, karkea- ja hienomotoriikka
• arjen omatoimisuustaidot ja toiminnanohjailu
• leikki ja sosiaaliset taidot
• kommunikaatio ja vuorovaikutustaidot
• tarkkaavuus ja keskittyminen 
• oppimiseen liittyvät taidot havaitseminen ja muisti

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veo) erityispedagogista osaamista hyödynnetään lapsen tuen tarpeen arvioinnissa. Arviointikäytännöt, seurannan toteuttaminen ja työntekijöiden vastuut ohjeistetaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeen yhteydessä. Lapsen tuen tarvetta, tuen riittävyyttä ja sen toteutumista arvioidaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa lapsen vasun tarkastamisen yhteydessä. Lisäksi muutokset tuen tarpeissa tai oppimisympäristössä edellyttävät arviointia. Arvioinnissa tarkastellaan, mitkä ratkaisut parhaiten toteuttavat lapsen etua. Lapsen mielipide ja toiveet otetaan huomioon. 

Tuen toteutumisen seuranta ja arviointi on kuvattu Varhaiserityiskasvatuksen käsikirjassa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaohjeistus on henkilökunnan käytettävissä varhaiskasvatuksen verkkoasemalla.