Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan (lapsen vasu) kirjataan lapsen tarvitsema tuen taso, muodot ja niiden toteuttaminen sekä niihin liittyvät vastuut ja työnjako. Lapsen vasun laadinnasta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö yhteistyössä muun henkilöstön ja lapsen huoltajan kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja kohdentaa ammattitaitoaan ja osaamistaan tuen (taso, muoto, tuen toteutus, arviointi, suunnittelu) kirjaamisessa lapsen vasuun. Henkilöstön tehtävänä on tukea huoltajan ja lapsen osallisuutta suunnitelman laatimisessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajan kanssa. Lapsen mielipide ja toiveet selvitetään sekä huomioidaan suunnitelmaa laadittaessa ja sitä arvioitaessa (Perusteiden luku 1.3.). Lapsen näkemys vahvuuksistaan ja oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tarpeistaan on arvokasta tietoa tuen toteuttamisessa. Dokumentoinnilla voidaan tukea lapsen näkemysten esille tuomista. Kotkan varhaiskasvatuksessa on käytössä Kasvun kansio, josta lisää muun muassa luvussa 1.4.3.

Lapsen tuen tarvetta ja toteutumista arvioidaan sekä tarkistetaan vähintään kerran vuodessa (vasukeskustelu) tai tuen tarpeen tai oppimisympäristön muuttuessa. Lapsen vasuun kirjataan toiminnan tavoitteiden saavuttaminen. Tavoitteita tarkastellaan ja muutetaan vastaamaan lapsen muuttunutta tuen tarvetta. Lapsen tuen tarpeiden ja tukitoimenpiteiden päättyminen merkitään myös suunnitelmaan.

Tuen tarve arvioidaan aina lapsen aloittaessa esiopetuksen. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet määräävät lapsen kasvun ja oppimisen tuesta. Esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen osalta tuki sovitetaan yhteen esiopetuksessa annettavan tuen kanssa ja kirjataan lapsen esiopetuksen suunnitelmaan.

Ennen tehostetun tai erityisen tuen aloittamista lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan arviointi mahdollisten aiemmin toteutettujen tukitoimien ja niiden vaikuttavuudesta. Arvioinnissa 
- kuvataan lapsen oppimiseen liittyviä erityistarpeita,
- arvioidaan käytössä olevia tukitoimia sekä niiden vaikuttavuutta,
- kuvataan tukitoimien kehittymistä tuen tarvetta vastaavaksi ja
- perustellaan sitä, millaisista tuen toimista lapsi hyötyy ja mitkä parhaiten toteuttavat yksilöllisesti lapsen etua.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen sisältämä mahdollinen tuen tarpeen arvio on, Varhaiskasvatuslain (15 e §) mukaisesti, pohjana tehostetun tai erityisen tuen tai tukipalveluiden hallinnolliselle päätökselle. Veo kirjaa lapsen tuen tarpeen arvioin ja huolehtii sen kohdentumisesta päätöksen teon tukesi. Varhaiserityiskasvatuksen suunnittelija tai varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija tekee tarvittavat päätökset ja lähettää tiedon kirjallisena huoltajille. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään hallinnollisen päätöksen sisältöä vastaavaksi.

Tilanteen niin vaatiessa lapsen vasuun liitetään myös lapsen lääkehoitosuunnitelma ja suunnitelma hoidollisten toimenpiteiden suorittamisesta. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman kirjaamiskäytännöt lapsen tuen aikana, tuen vaikuttavuuden arviointikokonaisuus sekä tukitoimien kehittämisprosessi on kuvattu Varhaiserityiskasvatuksen käsikirjassa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi Kotkan varhaiskasvatuksessa on kuvattu kuntavasun luvussa 1.4.3.

Kun lapsi saa varhaiskasvatuksessa tukea, hänen varhaiskasvatussuunnitelmaansa kirjataan tuen tarpeen mukaisesti seuraavia kokonaisuuksia:

Pedagogiset tuen muodot

• varhaiskasvatuspäivän rakenteeseen ja päivärytmiin liittyvät ratkaisut
• oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut
• tarvittavat erityispedagogiset menetelmät
• vuorovaikutus- ja kommunikointitavat, esimerkiksi viittomien ja kuvien käyttö
• käytännöt, miten lapsi pääsee osalliseksi vertaisryhmän toimintaa, esimerkiksi esteettömyyden huomiointi.

Rakenteelliset tuen muodot

• tuen toteuttamiseen liittyvän osaamisen ja erityispedagogisen osaamisen vahvistaminen
• henkilöstön mitoitukseen ja rakenteeseen liittyvät ratkaisut
• lapsiryhmän kokoon ja ryhmärakenteeseen liittyvät ratkaisut
• tulkitsemis- ja avustamispalvelut sekä apuvälineiden käyttö
• pienennetty ryhmämuoto
• varhaiskasvatuksen erityisopettajan osa- tai kokoaikainen opetus tai konsultaatio.

Hoidolliset tuen muodot

• perushoitoon, hoivaan ja avustamiseen liittyvät menetelmät
• terveydenhoidolliset tarpeet, esimerkiksi lapsen pitkäaikaissairauksien hoitoon, lääkitykseen, ruokavalioon ja liikkumiseen liittyvä avustaminen ja apuvälineet
• mahdollinen lääkehoitosuunnitelma tai hoidollisten toimenpiteiden suunnitelma

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

• yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa
• lapsen tuen toteuttamisen vastuut
• erityisasiantuntijoiden palvelujen käyttö
• sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden asiantuntijoiden antama ohjaus ja konsultaatio
• mahdollisten kuljetusten järjestelyt ja vastuut.

Tuen vaikuttavuuden arviointi

• tuen tarpeen, riittävyyden ja toteutumisen seuranta
• tukitoimien vaikutusten arviointi , arvioinnin perusteella tehtävät johtopäätökset ja toimenpiteet sekä arviointiajankohdat. Kotkan varhaiskasvatuksessa veo kirjaa asiat Lapsen tuen tarpeen arviointi -lomakkeelle.

Lisäksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan mahdolliset sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten lapsen saama kuntoutus, jos se on olennaista lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisen näkökulmasta.