Varhaiskasvatus toteutuu inkluusion periaatteiden mukaisesti. Kotkan varhaiskasvatuksessa inkluusion määritelmä on seuraava (myös luvussa 3.4.1.1): "Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, mikä toteutuu mahdollisimman lähellä lapsen kotia. Lapsi saa tarvitsemaansa tukea osana lapsiryhmän pedagogiikkaa, jossa huomioidaan kaikkien lasten tarpeet ja moninaisuus. Kaikilla lapsilla on oikeus osallisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Jokainen ryhmän työntekijä sitoutuu lapsen tuen toteuttamiseen, jolloin tuki toteutuu myös pienryhmätoiminnassa (strukturoitu arki). Ryhmässä on riittävästi resursseja vastata lasten tarpeisiin (ryhmäkoko, rakenteellinen tuki ja joustavat ryhmittelyt) ja työntekijöiden osaamista käytetään aktiivisesti. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä, sillä huoltajan asiantuntemus omasta lapsestaan on tärkeä osa inklusiivista toimintakulttuuria. Toimintaympäristöä muokataan lasten tarpeita vastaavaksi niin, että se mahdollistaa kaikkien lasten aloitteellisuuden, osallisuuden, mahdollisuuden erilaisten valintojen tekemiseen sekä taitojen harjoittelemisen. Arjen struktuuri ja ennakoitavuus tukevat kaikkien lasten toimintaa. Tarvittaessa arjen struktuuria muokataan tarpeen vaatimalla tavalla, jotta lapsen tuki toteutuu. Inkluusiota ei nähdä pysyvänä tilana tai valmiina mallina. Inkluusio on jatkuvaa oppimisen ja osallisuuden esteiden purkamista varhaiskasvatuksen eri tasoilla."

Varhaiskasvatuksen perusteissa todetaan, että välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri varhaiskasvatusyhteisössä edistävät lapsen kasvua, kehitystä ja oppimisvalmiuksia. Moninaisuuden kunnioittaminen, esteettömyys ja lapsen vahvuuksien, myönteisen minäkuvan sekä tekemisen ilon vahvistaminen ohjaavat jokaisen lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamista. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokainen lapsi kokee itsensä hyväksytyksi omana itsenään sekä ryhmän jäsenenä. Varhaiskasvatuksessa lasta kuullaan hänen vahvuuksista sekä kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tarpeista. Kuulemisessa huomioidaan lapsen ikä- ja kehitystaso. Kuuleminen on osana lapsen vasua.

Lapsen tuki on osa laadukasta varhaiskasvatuksen toimintaa. Jokaisella varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada yleistä, tehostettu tai erityistä tukea, jos tuen tarpeita ilmenee.
Varhaiskasvatuksen perusteet määrittävät, että tuen tulee 
- olla oikea-aikaista,
- järjestää viivytyksettä,
- kohdentua yksilöllisesti,
- pohjautua lapsen vahvuuksiin sekä kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin terpeisiin sekä
- kirjata lapsen vasuun. 

Kotkan varhaiskasvatuksessa tuen järjestämisen lähtökohta on lapsen oikeus saada tuki omassa lapsiryhmässään erilaisin joustavin järjestelyin. Tämän mahdollistumiseksi tarvitaan usean varhaiskasvatuksen ammattilaisen yhdessä työskentelyä ja tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa. Tuen tarpeen ilmenemisajankohta vaikuttaa siihen, keitä ammattilaisia on mukana järjestämisprosessissa. Jos tuen tarve on tiedossa jo varhaiskasvatuksen hakuhetkellä, on tiedon vastaanottaja tavallisesti palveluohjaaja. Hän käynnistää yhteisen työskentelyn varhaiskasvatuksen aluepäällikön kanssa ja veo kutsutaan mukaan työskentelyyn. Mikäli lapsen tuen tarve ilmenee lapsen jo ollessa varhaiskasvatuksessa, ryhmän henkilökunta on avain asemassa käynnistämässä tuen toteuttamista ja järjestämistä. Kotkan varhaiskasvatuksessa on varhaiserityiskasvatuksen käsikirja, jossa kuvataan yhteistyö huoltajien kanssa, ammattilaisten vastuut tuen järjestämisessä ja tuen järjestämisprosessin eteneminen.

Varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijat

Kotkassa varhaiserityiskasvatuksen suunnittelija johtaa varhaiserityiskasvatusta, sen suunnittelua ja kehittämistä osana varhaiskasvatuksen kokonaisjohtamista ja -kehittämistä. Tämä toteutuu vahvassa yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajien (veo), päiväkodinjohtajien ja perhepäivähoidonohjaajan kanssa. Lisäksi varhaiserityiskasvatuksen suunnittelija vastaa lapsen tuen edellyttämistä hallintopäätöksistä sekä koordinoi varhaiskasvatuksen ohjaajaresurssin kohdentumista.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja työskentelee kunkin päiväkodinjohtajan yksikkökokonaisuudessa. Päiväkodit toimivat perhepäivähoidon varahoitopaikkoina, mikä ohjaa veon työpanosta perhepäivähoitoon. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työpanosta ohjautuu myös yksityisen palveluntuottajien päiväkoteihin ja esiopetukseen (Ruotsinkielinen esiopetus). Kotkan varhaiskasvatuksessa työskentelee varhaiskasvatuksen ohjaajia (avustamistyö), joiden työpanoksen kohdentumista arvioidaan vuosittain. Päiväkodinjohtaja toimii erityisopettajien ja ohjaajien esihenkilönä. Varhaiserityiskasvatuksen käsikirjassa on jokaisen varhaiskasvatuksen ammattilaisten vastuut varhaiserityiskasvatuksen osalta sekä veon ammattitaidon kohdentuminen palveluseteliyksiköihin ja yhteistyö yksityisen varhaiskasvatuksen kanssa. Palvelusetelisääntökirjassa on myös kuvattu varhaiserityiskasvatuksen toteutuminen.

Järjestämistä tukevia rakenteita

Lapsiryhmissä voi ilmetä moninaisia ja useita lasten tuen tarpeita yhtäaikaa. Tämä laajentaa ja ajoittain tiivistää esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan yhteistyövelvoitetta. Ajoittain ryhmän henkilöstö tarvitsee osaamisensa vahvistamista ja esiintyy myös tarvetta erityisosaamiselle. Henkilöstö voi vastata varhaiskasvatuspäivän aikana erityisistä hoidollisista toimenpiteistä (esimerkiksi imu tai katetrointi) tai lapsen lääkehoidosta. Kotkan varhaiskasvatuksessa on määritelty kriteerit ja prosessit, kuinka edellä kuvatut asiat voidaan huomioida tehtäväkohtaisessa palkassa. Toimintaohje prosessin käynnistämiseen löytyy Varhaiserityiskasvatuksen käsikirjasta. Lisäksi on henkilöstöhallinnon asiakirjoja tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn.

Kotkan varhaiserityiskasvatuksen järjestämistä linjaavat, arvioivat ja kehittävät vek kehittämisverkosto sekä vek työryhmä. Vek työryhmässä on varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja esihenkilöitä. Vek -kehittämisverkostossa on edustettuina koko varhaiskasvatuksen henkilöstö. Tarkemmin ryhmien vastuita ja kokoonpanoja on kuvattu varhaiserityiskasvatuksen käsikirjassa.

Varhaiserityiskasvatuksen työryhmä (vek)	Vek kehittämisverkosto
Huolehtii yhdenvertaisen rakenteellisen tuen toteutumisesta Linjaa, arvioi ja kehittää varhaiserityiskasvatuksen asioita Päättää tva -esitykset ja hinnoittelukohdan muutokset Antaa toimeksiantoja Vek kehittämisverkostolle Käsittelee ja tarvittaessa päättää kehittämisverkoston esityksiä	On yksi osa palvelualueen kehittämiskokonaisuutta Kehittää osaltaan varhaiserityiskasvatuksen sisällön ja tuen toteutuksen asioita Luo ja muokkaa käytänteitä - tarkastellen ammattilaisten vastuita, yhteistyötä ja tuen tarpeita sekä järjestämistä Työskentelee vek-työryhmän toimeksiantojen parissa Valmistelee esityksiä päätettäviksi vek työryhmään