Monet luonnossa esiintyvät aineet ovat happamia. Esimerkiksi hedelmistä sitruuna ja omena maistuvat happamilta, koska niissä on sitruunahappoa ja omenahappoa. Muurahaisten ja ampiaisten pistot tuntuvat ikäviltä, koska niissä on muurahaishappoa. Kova rasitus tuntuu lihaksissa, koska lihaksiin muodostuu maitohappoa. Edellä mainitut hapot ovat esimerkkejä karboksyylihapoista.
Luonnon antimet ovat usein happamia sisältämiensä karboksyylihappojen takia.


Karboksyylihapot ovat happoja, joissa hiiliketjuun on liittynyt karboksyyliryhmä [[$-COOH$]].
Kuvassa on kolme erilaista kahden hiliatomin muodostamaa ketjua: etaani (hiilivety), etanoli (alkoholi) ja etaanihappo, joka on karboksyylihappo.

Monilla karboksyylihapoilla on kaksi nimeä: tarkka kemiallinen nimi sekä arkipäiväisempi nimi, joka kertoo missä kyseistä happoa esiintyy. Esimerkiksi etaanihapon toinen nimi etikkahappo, sillä sitä on etikassa. Etikkahappoa muodostuu etanolista. Jos viinipullo on tekemisissä ilman kanssa pidemmän aikaa, niin viini maistuu kitkerältä muodostuneen etikan takia.

Karboksyylihapot ovat heikkoja happoja (vrt. heikko ja vahva happo 8. luokalta).