RASISMI
Rasismi on
ennakkoluuloisuuteen perustuva ryhmäilmiö
rodullistamista = ihmisten luokittelua ryhmään, johon liitetään negatiivisia määreitä ja joka asetetaan yhteiskunnassa eri asemaan
ihmisarvon alentamista – toisten pitämistä alempiarvoisina / vallan väline
asenne / ilmapiiri / käytännöt, olosuhteet / käyttäytymistä: sanat ja teot
rasismia ei voi määritellä tyhjentävästi; on näkemyseroja, mitä rasismi on; parempi ehkä puhua epäkunnioittavasta ja ihmisarvoa loukkaavasta toiminnasta tai keskustelusta
rasistinen toiminta on rangaistava teko, josta tulee ilmoittaa poliisille
yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää
Rasismi voidaan jakaa
1) vanhaan, biologisiin perusteisiin nojaavaan rasismiin (oletus roduista ja niiden hierarkiasta)
2) uusrasismiin, joka keskittyy kulttuurisiin piirteisiin, kuten uskontoon tai tapoihin, ja rodullistaa maahanmuuttajia ja vähemmistöjä.
3) institutionaaliseen, rakenteelliseen rasismiin, joka on lainsäädännön avulla tuotettu ja toteutettu sekä erilaisten instituutioiden käytäntöihin ja sääntöihin perustuvaa rasismia (esim. työsyrjintä ja tulkkien puute).
Rasismin synnyn selittämistä, erilaisia näkökulmia
Erään teorian mukaan yhteiskunnan tasolla rasismi on seurausta niukoista resursseista, joista joudutaan kilpailemaan.
Yksilöiden kohdalla on etsitty selityksiä esimerkiksi koulutustaustasta. Suomessa enemmistö rasistisia asenteita omaavista on nuoria huonosti koulutettuja miehiä. Rasistissa ryhmissä on mukana myös korkeasti koulutettuja henkilöitä, joiden roolina on tuottaa ideologiaa.
Usein rasistinen ajattelutapa on seurausta yksilön huonoista kokemuksista maahanmuuttajista ja näiden kokemusten yleistämisestä koskemaan kaikkia maahanmuuttajia.
Yhteiskunnassa on syvälle juurtuneita ajattelutapoja, joiden perusteella ihmisiä luokitellaan meihin ja muihin, joten rasismi voi olla myös kasvatuksen ja ympäristön tulosta
kukaan ei synny rasistiksi
kasvatustyylit
lähi- ja etäympäristö
maailmankatsomus, minäkäsitys
Emootiot ja motiivit
pelko, inho, viha, epäluuloisuus erilaista kohtaan (esim. evoluutiopsykologinen selitys)
lähestyminen ja välttäminen uusien asioiden edessä (BIS-järjestelmän herkkä aktivoituminen)
motiivit, toiminta- ja tulkintatavat
defensiivinen käyttäytyminen
empatiakyvyn, roolinottokyvyn kehittymättömyys
Kognitiot
tietämättömyys, ennakkoluulot
tulkinnat, epäilyt, attribuutiot (videolla)
kokemukset, muistot, tarinat – yleistäminen
ehdollistuminen (behaviorismi)
mallioppiminen
Kahneman: järjestelmät 1 ja 2
kognitiiviset vinoumat: vahvistusharha, saatavuusharha
Sosiaalipsykologia
jaottelu sisä- ja ulkoryhmään perustava taustatekijä
Henri Tajfel: minimaalisten ryhmien kokeet
sosiaalinen havaitseminen
implisiittisten asenteiden omaksuminen sosialisaatioprosessissa (myös PS2)
etnosentrismi, omaa ryhmää pidetään parempana kuin toisten ryhmiä
- sosiaalisen identiteetin rypälemalli: Yksilö voi siirtyä nopeasti sosiaalisesta identiteetistä toiseen; hyvästä pahaan ja päinvastoin. Sama yksilö voi yhtenä hetkenä heitellä polttopulloja toisia ihmisiä kohti, ja kotona puolestaan olla hellä vanhempi lapsilleen.
kilpaileminen niukoista resursseista yhteiskunnassa
intuitiivinen arkiajattelu
kategorisointi, luokittelu
implisiittinen persoonallisuusteoria
stereotypiat
sosiaaliset representaatiot
enemmistö/vähemmistö
koheesio, normit ja roolit
ennakkoluulot
etnosentrismi
kielen ja erilaisen kulttuurin ymmärtäminen
akkulturaatio
toiseuttaminen
Persoonallisuuspsykologia
arvot (eriarvoistuminen rasismissa) esim. perinteiden ja yhdenmukaisuuden korostaminen, puhtausarvot , turvallisuuden/turvattomuuden tunne , säilyttäminen (Schwartzin arvoteoria)
arvojen mukainen toiminta
Haidtin sosiaalisen intuitionismin moraaliperustoista vapaus/sorto
persoonallisuuden kehitys, yksilöiden väliset erot suhtautumisessa toisiin ihmisiin
itsetunto, sosiaalinen vertailu ylös- ja alaspäin
temperamenttierot voivat selittää käyttäytymiseroja (esim. kyky itsesäätelyyn, taipumus kokea kielteisiä tunteita, Rothbart)
Big Five, esim. alapiirteitä vihamielisyys, kilpailunhaluisuus
luonteenvahvuuksien kehittymättömyys, avarakatseisuus, näkökulmanottokyky puuttuu vielä
Evoluutiopsykologia
ihmisen käyttäytymistä voi ymmärtää sillä perusteella, että ihminen on voittopuolisesti biologinen olento. Ihminen on evoluution kuluessa muotoutunut nykyisen kaltaiseksi ja, vaikka kulttuurin kehittyminen on voinutkin sivistää ihmiskuntaa, olemme kuitenkin viime kädessä karvattomia apinoita. Rasismin ajatellaan olevan seurausta joistakin lajin säilymisen kannalta hyödyllisiksi osoittautuneista käyttäytymismuodoista tai esimerkiksi ihmisen perinnöllisistä ja lajityypillisistä kognitiivisista ominaisuuksista. Tästä näkökulmasta rasismin siis ajatellaan olevan synnynnäistä ja periytyvää.
Kulttuurinen näkökulma
ihminen on ensisijaisesti kulttuurinen ja yhteiskunnallinen olio, jonka käyttäytyminen on riippuvaista kulloisestakin historiallisesta muodostuneesta tilanteesta. Tästä näkökulmasta rasismi on historiallisesti kehittynyt tapa ajatella ja toimia, jonka ihmiset oppivat sosiaalistuessaan tietyn yhteiskunnan ja kulttuurin jäseneksi
kulttuurinen, etninen ja kansallinen identiteetti
Yhteiskunnallinen näkökulma
rasismi on yhteiskunnan rakenteellinen ominaisuus, joka voi olla olemassa vain ihmisten toiminnan kautta, mutta jolla on myös ei-yksilöllisiä ominaisuuksia ja historia.
Ajankohtaista
Koventuneet asenteet heikompiosaisia kohtaan kaikkialla Euroopassa – menestys on kiinni ihmisen omista valinnoista (yhteiskuntapoliittinen ajattelutapa)
Rasistisesta puheesta on tullut valtavirtaa ja myös osa poliittista keskustelua (VIHAPUHE)
Maahanmuuttokriittisyys lähenee rasistisia asenteita ja vahvistaa rasistista ilmapiiriä, jos keskustelussa keskitytään ainoastaan maahanmuuton ongelmiin ja uhkakuviin, käytetäännegatiivisia yleistyksiä ja esitetään epäkunnioittavia kommentteja
Maailmantalouden heikentyminen voi selittää kiristynyttä maahanmuuttokeskustelua.
Asennetutkimusten mukaan suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin ja pakolaisiin on ollut osittain sidoksissa maan taloudelliseen tilanteeseen.
Viharikokset ja niiden kokemusten vähättely, arviointi tai syyllistäminen
Rasismi on tärkeää tunnistaa ja nimetä, ja sen syitä on tarpeellista eritellä, jotta
rasistiseen toimintaan voidaan puuttua
arvokasvatus ja arvoihin liittyvä keskustelu on keskeisessä asemassa, kun
ihmisoikeuksien kunnioittamista halutaan edistää