25)

Tarkkaavaisuus on resurssi, jota ihmisellä on käytössään rajallinen määrä. Resurssiteorian mukaan tehtävän vaativuus sitoo käytössä olevaa tarkkaavaisuutta. Mikäli tehtävä tai tilanne, johon tarkkaavaisuus on kiinnittynyt, on helppo, jää tarkkaavuuden kapasiteettia vapaaksi havainnoimaan myös tarkkaavaisuuden ulkopuolisia ärsykkeitä. Esim. auton ajo ja radion kuuntelu kuluttavat molemmat samaa, rajattua resurssia. Jaettu tarkkaavaisuus on kyky jakaa tarkkaavaisuus eri kohteiden välille samanaikaisesti. Mutta toisaalta kun opimme suorittamaan tehtävää automatisoidummin, jää tarkkaavaisuutta enemmän käyttöön. Moniresurssiteorian mukaan ihmisellä on erilaisia tarkkaavaisuusresursseja erityyppistä tiedonkäsittelyä vaativiin tehtäviin. Esim. lukeminen ja musiikin kuuntelu, piirtäminen ja laulaminen, kahdella kädellä eri asioiden piirtäminen.

26)

Hahmolait kuvaavat havaintojen jäsentymistä ja selittävät, miten havainnon kohteiden osat muodostuvat laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Ne ovat periaatteita, joiden avulla aivomme päättelevät sen, mikä on kuvio ja mikä taustaa, mitkä yksityiskohdat kuuluvat yhteen ja mitkä ovat keskeisiä. Niillä pyritään siten kuvaamaan ihmisen visuaalisten piirteiden hahmotus- ja yhdistelytapoja. Hahmolakeja on analysoitu etenkin näköhavaintojen alueella, mutta hahmoperiaatteita voidaan hyvin soveltaa myös muiden aistien, esim. kuulon käyttämisen yhteydessä. Selkeät rajapinnat ja värierot kohteen ja taustan välillä helpottavat hahmottamista. Hahmotusta helpottavat mielekäs tulkintamahdollisuus, esineen selvärajaisuus tai esineen tuttuus. Samoin symmetrinen toistuvuus tulkitaan kuvioksi ja epäsymmetrinen taustaksi. Eri hahmolakeja on muun muassa läheisyyden laki, jossa toisiaan lähellä olevat kohteet nähdään yhtenä joukkona tai kuviona ja samankaltaisuuden laki, jossa eniten toisiaan muistuttavat ärsykkeet liitetään yhteenkuuluviksi.

27)

Heuristiikat ovat ongelmanratkaisustrategioita ongelmanratkaisutilanteessa. Ne ovat niin kutsuttuja peukalosääntöjä, eli johonkin tiettyyn asiaan liittyviä vakiintuneita ajattelua ohjaavia päättelysääntöjä. Niihin turvaudutaan, koska jo pelkästään työmuistin kapasiteetti ei riitä kaikkien mahdollisuuksien pitämiseen yhtä aikaa mielessä. Heuristiikat liittyvät usein helpottamaan arkielämän ongelmia. Ne yksinkertaistavat ratkaisua tuomalla valmiita malleja. Tähän liittyy myös niiden haittavaikutus ratkaisujen löytämiseen. Koska ne perustuvat valmiisiin ajatusmalleihin ongelman luonteesta, ne eivät tue uusien luovien ratkaisuiden löytymistä.

28)

Kognitiivinen dissonanssi tarkoitetaan kahden ristiriitaisen kognition kokemista. Kognitiolla voidaan tarkoittaa mitä tahansa tajunnan osa-aluetta kuten asennetta, emootiota, käsitystä tai käyttäytymistä. Kognitiivinen dissonanssi liittyy ihmisen taipumukseen pysyä aikaisemmissa mielipiteissään ja välttää tietoja, jotka ovat vastoin omia uskomuksia. Teorian mukaan kognitiivinen dissonanssi syntyy silloin, kun ihmisen tiedot ja asenteet ovat ristiriidassa. Ihminen pyrkii vähentämään kognitiivista dissonanssia muuttamalla käyttäytymistään. Kognitiivisen dissonanssin teorian mukaan ristiriitaiset kognitiot toimivat käyttövoimana, joka pakottaa mielen hankkimaan tai keksimään uusia ajatuksia tai uskomuksia tai muokkaamaan jo olemassa olevia uskomuksia niin että vähennetään kognitiivisen dissonanssin määrää kognitioiden välillä.

29)

Flow tarkoittaa virtauskokemusta, eli syvän mielihyvän tunnetta, johon ihminen pääsee keskittyessään tavoitteellisesti sellaiseen haastavaan ja tyydytystä tuottavaan toimintaan, johon hänellä on riittävästi taitoja ja kykyjä. Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Siinä ihminen kohdistaa psyykkisen energian itselleen tärkeään ja mielekkääseen toimintaan, kuten taiteen luomiseen, kirjoittamiseen tai mihin tahansa muuhun tehtävään, joka tuottaa tyydytystä. Näin ollen ihminen ikään kuin sulautuu mielekkääseen tehtäväänsä. Ulkomaailma ja ajan kulku menettävät merkityksensä, ja toiminta on kuin virta, jonka vietäväksi ihminen antautuu.

30)

Tunneäly on kykyä tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa. Tunneäly tarkoittaa sitä, että ihminen hallitsee itse omaa elämäänsä eikä anna toisten hallita itseään. Se on metakyky, joka säätelee muiden kykyjen toteutumista, sillä ajattelu, tunne ja tahto kulkevat käsi kädessä. Ihminen, jolla on hyvä tunneäly, on tasapainoinen ja tyytyväinen, eikä häntä pienet vaikeudet nujerra. Tunneälyn omaava ihminen on myös innostunut, sisukas, motivoituva, optimistinen ja kykenee ymmärtämään omia sekä toisten tunteita ja erilaisia näkökulmia ottaen ne huomioon. Tunneälyyn luetaan kuuluvaksi tunnetietoisuus, päätöksenteko, tunteiden hallinta, minäkäsitys ja empatia, vuorovaikutustaidot sekä ristiriitojen ratkaisu.

31)

Psyykkisten tekijöiden ja kehon toimintojen välistä yhteyttä kutsutaan psykosomatiikaksi. Siihen kuuluvissa psykosomaattisissa sairauksissa ei keskitytä vain somaattisiin eli kehollisiin oireisiin, vaan hoidossa keskitytään myös psyykkisiin tekijöihin vaikuttamiseen. Psykosomaattiset sairaudet eivät kuitenkaan ole luulo sairauksia, vaan niillä voi olla pitkään jatkuessaan vakavia vaikutuksia elimistöön, esim. pitkittynyt stressi. Psykosomaattisessa tutkimuksessa tutkitaan psyykkisten ja psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä elimistön fysiologisiin reaktioihin. Näitä yhteyksiä selittäviä syitä on muun muassa olosuhteet, elämäntapahtumat, persoonallisuustekijät ja yksilöllinen sairastumisalttius.

32)

Frustraatio tarkoittaa turhaumaa tai pettymystä. Ihminen turhautuu, jos hän ei saa jotain, mitä hän tavoittelee, tai jos häntä estetään tekemästä jotain, mikä häntä kiinnostaa. Turhautuminen saattaa aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä. Frustraatio-aggressio-teorian mukaan aggressio syntyy erityisesti silloin, kun yksilö on vähällä saavuttaa tavoitteensa, mutta kuitenkin menettää sen. Kuitenkin ihmisen on hyvä kestää jonkin verran turhautumista.

toinen versio:
25. Tarkkaavaisuuden resurssiteoria on teoria, jonka mukaan ihmisellä on käytettävissään rajallinen määrä tarkkaavaisuutta. Jos jokin asia vaatii paljon tarkkaavaisuutta, ei samanaikaisesti pysty tekemään muuta. Mutta jos tehtävät ovat helppoja ja tuttuja asioita, voidaan tarkkaavaisuutta jakaa useampaan asiaan yhtä aikaa. Esimerkiksi puhuminen ja pukeutuminen tai purkansyöminen ja käveleminen.

26. Hahmolait ovat periaatteita, joiden avulla aivomme päättelevät sen, mikä on kuvio ja mikä taustaa sekä mitkä yksityiskohdat kuuluvat yhteen ja mitkä ovat keskeisiä. Hahmolaeilla pyritään kuvaamaan ihmisen visuaalisten piirteiden hahmotus- ja yhdistelytapoja. Hahmolakeja on analysoitu näköhavaintojen alueella, mutta hahmoperiaatteita voidaan soveltaa myös muiden aistien yhteydessä. Tunnettuja hahmolakeja on kahdeksan: hyvän muodon laki, läheisyyden laki, hyvän jatkon laki, samankaltaisuuden laki, sulkeutuvuuden laki, symmetrian laki, yhteisen liikkeen laki ja ajallisen lähekkäisyyden laki. Eri hahmolait helpottavat kokonaisuuksien hahmottamista.

27. Heuristiikat ovat tapoja, joiden avulla voidaan arvioida asian kannattavuutta ilman, että tarvitsisi tutkia kokonaan sen kaikki seuraukset ja vaikutukset. Heuristiikka on epäformaali menetelmä ongelmanratkaisussa. Sitä käytetään menetelmänä, joka johtaa nopeasti riittävän lähelle parasta lopputulosta. Heuristiikkaa ovat nyrkkisäännöt, maalaisjärki, akateemiset arvaukset ja intuitiiviset päätökset. Kyseessä on valmiiden ja etukäteen mietittyjen tai harkittujen ratkaisumallien soveltaminen ongelmanratkaisussa.

28. Kognitiivinen dissonanssi on termi, jolla tarkoitetaan kahden ristiriitaisen kognition kokemista. Kognitiivinen dissonanssi syntyy silloin, kun ihmisen tiedot ja asenteet ovat ristiriidassa. Ihminen pyrkii vähentämään kognitiivista dissonanssia muuttamalla käyttäytymistään. Kognitiivinen dissonanssi pyrkii pakottamaan mielen hankkimaan ja keksimään uusia ajatuksia ja uskomuksia tai muokkaamaan jo olemassa olevia uskomuksia niin, että kognitiivinen dissonanssi vähentyisi. 

29. Flow on tila, jossa ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on tasapainossa minän tavoitteiden kanssa. Flow-kokemuksen ansiosta minän järjestys on monimuotoisempi. Siinä psyykkinen energia käytetään ainoastaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Flow lisää psyykkeen sisäistä vahvuutta ja kompleksisuutta ihmisen saadessa todellisuudenkuvansa järjestykseen ja hallintaan. Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Flow-tilaa kuvaavia tuntemuksia on raportoitu muun muassa yritysmaailman aivoriihessä ja urheilijoiden valmistautumisessa suoritukseen.

30. Tunneäly tarkoittaa kykyä tunnistaa tunteiden merkitys ja käyttää näitä hyväksi ongelmanratkaisussa. Tunneäly on joukko henkilökohtaisia, emotionaalisia, sosiaalisia kykyjä ja taitoja, jotka vaikuttavat yksilön kykyyn selviytyä onnistuneesti ympäristön vaatimuksista ja paineista. David Coleman on eritellyt tunneälyn viideksi erilaiseksi osatekijäksi: omien tunteiden tunnistaminen, tunteiden hallitseminen, motivaation löytäminen, muiden tunteiden havaitseminen ja ihmissuhteiden hoito. Tunneälyn osatekijät ovat monimutkaisessa riippuvaisuussuhteessa keskenään. Tätä tutkitaan edelleen. Tunneosaamisesta on hyötyä erityisesti kaikissa ihmissuhdeammateissa.

31. Psykosomatiikka tarkoittaa lääketieteellistä ja psykologista käsitettä henkisen ja ruumiillisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä. Henkiset haasteet ja sairaudet (esimerkiksi masennus tai ahdistus) voivat aiheuttaa fyysisiä oireita, jotka voidaan fysiologisten perusteiden puuttuessa tulkita psykosomaattisiksi. Esimerkiksi anoreksiaa ja bulimiaa pidetään psykosomaattisina sairauksina. Psykosomatiikkaa tarkoittaa myös se, että fyysiset oireet ja sairaudet vaikuttavat psyykkiseen tilaan.

32. Frustraatio tarkoittaa turhautumaa ja pettymystä. Frustraatio on tavoitteeseen suuntautuneen toiminnan epäonnistuminen ja tästä aiheutunut pettymys. Frustraatioita aiheuttavat fyysiset esteet esimerkiksi liikenneruuhkat tai tarvittavien työvälineiden puuttuminen. Niitä aiheuttavat myös sosiaaliset esteet esimerkiksi yhteisön normien asettamat rajat sekä yksilöstä riippuvat esteet esimerkiksi vaadittavien taitojen, kykyjen tai tietojen puuttuminen. Frustraatiokokemuksen voimakkuus riippuu tavoiteltavan asian tärkeydestä ja merkityksestä. Pitkäaikainen frustraatio voi järkyttää psyykkistä tasapainoa ja persoonallisuutta.

TÄSSÄ LISÄÄ!!!!

 

27.heuristiikat

Heuristiikka on löytämisen ja keksimisen tiedettä ja taidetta. Heuristiikka on myös epäformaali menetelmä ongelmanratkaisuun. Sitä käytetään metodina joka nopeasti johtaa yleensä rittävän lähelle parasta mahdollista lopputulosta. Heuristiikkaa ovat nyrkkisäännöt, akateemiset arvaukset, intuitiiviset päätökset tai maalaisjärki. Kyseessä on valmiiden, etukäteen mietittyjen tai hankittujen ratkaisumallien soveltaminen ongelmanratkaisussa, sekä tietokoneohjelmissa että ihmismielessä. Yksinkertainen esimerkki heuristiikasta on ”yritys ja erehdys”: kun valitaan ruuvia laatikosta polkupyöräremontissa, lähinnä sopivimman valintaan ei käytetä mittareita eikä lajittelua, vaan kokeillaan parhaalta näyttävää vaihtoehtoa ja tarvittaessa uusitaan yritys.

Yleisiä heuristiikkoja ovat:

• Yritys ja erehdys

• Systemaattinen vaihtoehtojen listaus

• Erikoistapauksien kokeileminen

• Ongelman variointi (helpomman ongelman ratkaiseminen, ongelman jonkin osan muuttaminen, ongelman yleistäminen)

• ’Takaperin’ selvittäminen, eli tunnetusta ratkaisusta kulkeminen kohti mahdollista lähtötilannetta

Heuristiikkaa käytetään esimerkiksi:

• Tunkeilijan havaitsemisjärjestelmissä etsimään poikkeuksia tietoliikenteessä

• Tekoäly/asiantuntijajärjestelmissä tietokoneessa

• Tietokoneohjelmien käyttöliittymien arvionnissa

28.kognitiivinen dissonanssi
Kognitiivinen dissonanssi on psykologian termi, jolla tarkoitetaan kahden ristiriitaisen kognition kokemista. Kognitiolla voidaan tarkoittaa mitä tahansa tajunnan osa-aluetta kuten asennetta, emootiota, käsitystä tai käyttäytymistä. Teorian mukaan kognitiivinen dissonanssi syntyy silloin, kun ihmisen tiedot ja asenteet ovat ristiriidassa. Ihminen pyrkii vähentämään kognitiivista dissonanssia muuttamalla käyttäytymistään. Esimerkiksi verovilppiä paheksunut ihminen lopettaa paheksumisen itse verovilppiä tehtyään. Maallikon termein asiaa voisi kuvata epämiellyttävänä jännitteenä, joka tulee kahdesta keskenään ristiriitaisesta ajatuksesta samaan aikaan.

Kognitiivisen dissonanssin teorian mukaan ristiriitaiset kognitiot toimivat käyttövoimana, joka pakottaa mielen hankkimaan tai keksimään uusia ajatuksia tai uskomuksia tai muokkaamaan jo olemassa olevia uskomuksia niin että vähennetään kognitiivisen dissonanssin määrää kognitioiden välillä.

29.flow
Flow (myös optimaalinen kokemus ja virtauskokemus) on tila, jossa ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on tasapainossa minän tavoitteiden kanssa. Flow-kokemuksen seurauksena minän järjestys on aikaisempaa monimuotoisempi (minän kompleksisuus kasvaa). Flow'ssa psyykkinen energia käytetään ainoastaan tavoitteiden saavuttamiseen. Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Flow lisää psyyken sisäistä vahvuutta ja kompleksisuutta ihmisen saadessa todellisuuskuvansa järjestykseen ja hallintaan. Optimaalinen flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot vastaavat käsillä olevaa haastetta ja hän on kiinnostuneesti paneutunut ko. aktiviteettiin. Tutkimuksissa on todettu ihmisten olevan onnellisimmillaan juuri tällaisina hetkinä elämässään. Tutkimuksissa kuvataan kahdeksan osatekijää, joita flow-kokemukseen voi liittyä:

1. Tehtävällä on selvät päämäärät.

2. Yksilön keskittyminen on täydellistä.

3. Oman minän arviointi vähenee.

4. Ajantaju katoaa.

5. Tehtävän etenemisestä saa välitöntä palautetta.

6. Yksilön kyvyt ja tehtävän vaativuus ovat tasapainossa (tehtävä ei ole liian helppo eikä liian vaikea).

7. Yksilö tuntee pystyvänsä kontrolloimaan tilannetta.

8. Tehtävä on itsessään palkitseva.

Lisäksi flow-kokemus vaatii häiriöttömän ympäristön. Esimerkiksi puhelimen soiminen tai työtoverin saapuminen huoneeseen voi katkaista flow'n.

Flow-tilaan ei pääse helposti ja nopeasti. Esimerkiksi urheilutilanteissa flow-tilan saavutus on haastavaa ja ei onnistu läheskään aina, sillä häiriötekijöitä on paljon.

Psyykkinen entropia (flow:n vastakohta) on termi, joka kuvaa tietoisuuden epäjärjestystä. Psyykkinen entropia on tila, jossa tarkkaavaisuuden keräämä informaatio on ristiriidassa itse aikomusten kanssa tai se estää toteuttamasta niitä. Psyykkinen entropia johtaa minän tarkkaavaisuuden kohdistumaan minän eheyden kannalta epäolennaiseen ja psyykkistä energiaa hukkaavaan toimintaan. Ihmisen tietoisuudessa epäjärjestys muodostaa jatkuvan uhan, koska minän keinot ymmärtää ja hallita maailmankaikkeutta ovat rajalliset. Flow-toiminnot ovat toimintoja, joiden päätarkoitus on tuottaa iloa. Ranskalaisen Cailloisin mukaan tällaisia toimintojaa ovat agon (kilpailu), alea (satunnaiset ilmiöt), ilinx eli vertigo (aistien hämmentäminen ) ja mimiikka (erilaisten todellisuuksien luominen). Näiden toimintojen avulla ihminen voi päästä tavanomaista todellisuutta laajemman todellisuuskokemuksen piiriin. Flow-kokemus tuottaa kokijalleen aina löytämisen kokemuksen eli se muuttaa ihmisen minän aikaisempaa monimuotoisemmaksi.

Flow on mahdollista kaikissa töissä, mutta sitä on vaikeampi saavuttaa yksinkertaisessa, itseään toistavassa toimessa. Työn täytyy olla tarpeeksi haastavaa, ja siihen on mentävä innolla mukaan. Työntekijä tarvitsee myös häiriöttömän tilan. Esimies on avainasemassa turvaamassa työntekijöiden häiriötöntä työntekoa. Flow-kokemukset liitetään monissa tutkimuksissa onnelliseen elämään.

http://oppiminen.yle.fi/psykologia-ihmissuhteet/oudot-tunteet/oudot-tunteet-flow

http://ajattelunammattilainen.fi/2009/10/20/5-helppoa-niksia-flow-tilan-saavuttamiseksi/

30.tunneäly

Tunneäly on joukko henkilökohtaisia, emotionaalisia ja sosiaalisia kykyjä ja taitoja, jotka vaikuttavat yksilön kykyyn selviytyä onnistuneesti ympäristön vaatimuksista ja paineista. Tunneäly on kykyä tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa. Kyvyssä on seuraavanlaisia osia:

• miten tunteet tiedostetaan itsessä ja toisissa

• miten tunteet ilmaistaan

• miten tunteita helpotetaan yhdistämällä emotionaalista ja kognitiivista tietoa toisiinsa

• tunteiden ymmärtäminen ja selittäminen järkiperäisesti

• tunteiden säätely ja hallinta

Tunneälyä voi kehittää, ja muutos lähtee jokaisesta yksilöstä itsestään. Ensimmäinen askel on pysähtyä tutkimaan ja havainnoimaan omia tunteitaan eri tilanteissa, myös niitä hiljaisia tiloja sanojen, kokemusten ja ajattelun takana. Tietoisuus tunteista auttaa hallitsemaan muuten automaattisesti pulpahtelevia impulsseja.

http://www.voice.fi/pop/ilmiot/korkea-tunnealy-on-tie-onneen-ja-menestykseen-testaa-loytyyko-sita-sinulta-62387

http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353051152315

http://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tunnealy_on_menestyjan_merkki_nama_merkit_paljastavat_etta_sinulla_on

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/31/aly-sai-haastajan-tunnealysta

31.psykosomatiikka
Psykosomatiikka on lääketieteellinen ja psykologinen käsite henkisen ja ruumiillisen hyvinvoinnin välisestä yhteydestä. Henkiset sairaudet, kuten masennus tai ahdistus, voivat aiheuttaa fyysisiä oireita, jotka voidaan fysiologisten perusteiden puuttuessa tulkita psykosomaattisiksi. Anoreksiaa, impotenssia ja bulimiaa pidetään nykyään melko yleisesti psykosomaattisina sairauksina. Historian saatossa joukkoon on liitetty muun muassa allergiat ja astma, kunnes nykylääketiede on pystynyt ne tunnistamaan somaattisiksi. Historian aikana on ollut useita psykosomaattisia teorioita, kuten refleksiteoria ja neurastenia, jotka ovat osoittautuneet vääriksi.

Psykosomatiikkaa on myös se, että fyysiset oireeet ja sairaudet vaikuttavat psyykkiseen tilaan. Kun ruumiillisille oireille ei löydy lääkärin tutkimuksissa riittävää selitystä eivätkä oireet liity tunnettuihin fyysisiin sairauksiin, on kyse psykosomaattisista oireista. Esimerkiksi erilaiset kipuoireet, suolisto- ja sydänoireet tai stressiin liittyvät oireet voivat olla psykosomaattisia, jolloin niiden taustalta ei välttämättä löydy rakenteellista elinvauriota. Nykytutkimuksin voidaan osoittaa, miten paljon psyykkiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat elimistön toimintoihin ja päinvastoin.

Tutkimusten mukaan jopa 60–80 %:lla ihmisistä esiintyy viikoittain oireita ja tuntemuksia, joihin ei pystytä osoittamaan fyysistä syytä. Toisinaan oireilu on selvästi voimakasta ja pitkäkestoista, jolloin on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle tutkimuksiin. Vaarana on, että potilas jää yksin oireidensa kanssa. Psykosomaattiset oireet eivät ole luulottelua, vaan ne ovat kuin kehonkieltä – ja sillä voi olla meille tärkeää sanottavaa.

Kun oireiden fyysiset taustasyyt on suljettu pois, voidaan psykosomaattista oireilua hoitaa tuloksekkaasti. Hoito on usein oireenmukaista ja yksilöllisesti potilaalle suunniteltua. Hoitomuotoina on pieniannoksinen masennus-, uni- tai kipulääkitys sekä säännöllinen ja luottamuksellinen hoitosuhde terveydenhuollon ammattilaiseen. Monet hyötyvät myös psykoterapiasta, jossa voi oppia tunnistamaan, mitä itsessä tapahtuu ja millä tavoin ajatukset, tunteet ja mielikuvat ohjaavat kehon toimintaa ja vaikuttavat omaan hyvinvointiin. Lisäksi hyvät sosiaaliset suhteet ja turvaverkosto auttavat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä.

http://www.duodecim-aikakauskirja.fi/web/guest/haku;jsessionid=6F29EC6BEAB10C1AC030395EED50B2E3?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo97120

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/selittamaton-oireilu-uuvuttaa-6081965

http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/luuloa_tai_sairautta_hoita_helpottaa

http://www.tritolonen.fi/uutiset/647-kolmannes-oireista-psykosomaattisia

http://www.terve.fi/adhd/hyvaksikaytetyilla-lapsilla-enemman-psykosomaattisia-oireita

http://www.psyk.fi/node/186#.VofOcBWLTIU

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo99787

http://www.voihyvin.fi/artikkeli/toivo-pitaa-terveytta-ylla

mediapsykologia = Mediapsykologia tutkii ihmisen mediakäyttäytymistä sekä ihmisen ja median vuorovaikutusta. Media on käsissämme 24/7, joten on tärkeää pohtia miten media vaikuttaa meihin ja miten me mediaa. Mitä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia medialla on ihmiseen? Miten vuorovaikuttaminen onnistuu median avulla? Vaikuttaako median välityksellä tehty vuorovaikutus ihmisten väliseen normaaliin kanssakäymiseen? Osaako ihminen etsiä netistä tietoa kriittisesti? Minkälaisia arvoja, aatteita ja ajatuksia media luo meille? Mediapsykologista tietoa pidetään tärkeänä, sillä sen avulla voidaan luoda uusia medioita ja saada selville median haittavaikutuksia.

työpsykologia= Työpsykologia tutkii työhön liittyviä asioita, kuten työilmapiiriä, johtajuutta, työperäistä stressiä ja soveltuvuutta työtehtävään. Lähes jokaiseen työpaikkaan hakiessa on jonkinasteinen soveltuvuuskoe, jonka avulla testataan kokelaan soveltuvuutta työtehtävään. Hyvin herkästi reagoiva ei välttämättä sovi ensiapu- tai poliisitehtäviin.
Työpsykologian tärkein tavoite on saavuttaa työympäristö, joka vaikuttaa työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin positiivisesti. Tähän liittyy osittain myös ympäristöpsykologia, sillä sen avulla työ- ja taukohuoneista saadaan miellyttävät. Jos työolot ovat hyvät, myös työn tarmokkuus ja laatu paranee. 
Nykyään pinnalla on burn out, joka johtuu osittain muuttuneesta työkulttuurista. Töitä voi jatkaa kotona tietokoneella tai työt koostuvat erinäisistä projekteista. Tämän takia on tärkeää, että työntekijä osaa erotella työn ja vaaa-ajan sekä antaa itselleen tarpeeksi aikaa palautua työstä. Osaa töiden vieminen voi helpottaa, mutta toisille se aiheuttaa ongelmia, sillä työntekoa ei välttämättä pysty lopettamaan.

ympäristöpsykologia (myös ekopsykologia) = Ympäristöpsykologia tutkii ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutussuhdetta. Sen avulla voidaan selvittää minkälainen ympäristö on ihmisille mieluisin esimerkiksi rakentaessa uutta asuntoa, puistoa tai vaikka järjestelemällä tavaratalon hyllyt uuteen järjestykseen. Ihmisellä on sisäisiä malleja, jotka sisältävät tietoa siitä minkälainen ympäristö on ja minkälaisessa ympäristössä haluaisia elää. Sisäisten mallien lisäksi ympäristön hahmottamiseen liittyy se minkälaisenä ihminen kokee ympäristönsä ja mitä asioita hän sieltä huomaa. Myös ihmisen sen hetkinen tarve vaikuttaa siihen, mihin hän kiinnittää huomionsa ensimmäisenä.
Esimerkiksi katukuvassa hyvän esteettisen silmän omaava henkilö saattaa ensimmäisenä huomata rakennusten arkkitehtuuriset piirteet tai torin kauniit kukka-asetelmat. Urheilullinen ihminen sen sijaan huomaa ensimmäisenä viheralueen ulkokuntosalin ja nälkäinen puolestaan bongaa ensimmäisenä torin laidalla olevan nakkikioskin. Ympäristöpsykologiaa tarvitaan, jotta voidaan luoda ihmisen psyykkisen (ja fyysisen) hyvinvoinnin kannalta sopiva ympäristö. 
Ekopsykologia sen sijaan tutkii erityisesti ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Miksi luonnolla on toisille suurempi merkitys kuin toisille? Ja miksi jotkut tahtovat erämaahan samoamaan kun taas toiset viihtyvät paremmin hoidetuilla luontopoluilla?

urheilupsykologia= Urheilupsykologian tehtävänä on tutkia urheilusuoritukseen vaikuttavia psyykkisiä tekijöitä. Niitä ovat mm. motivaatio, asennoituminen suoritukseen, muistot, tunteet yms. Monilla ammattitason joukkueilla on oma urheilupsykologi, joka pitää huolta pelaajien/urheilijoiden psyykkisestä kunnosta. Varsinkin joukkuelajien psykologin on tunnettava jokainen pelaaja hyvin, sillä ihmiset reagoivat kannustamiseen ja palautteeseen eri tavoin. Toiset saavat lisäpuhtia rajuista käskyistä ja toiset tulevat varmemmiksi kannustavista kommenteista. Yleisiä harjoituksia ovat rentoutumis- ja mielikuvaharjoitukset. 
Vaikeita tilanteita on esimerkiksi pitkästä tappioputkesta eroon pääseminen. Muistot ja tunteet ovat tällöin vahvassa asemassa. Muistot häviöiden tuomista ikävistä tunteista ja pelko siitä, että putoaa sarjataulukosta ellei voita peliä ruokkivat negatiivisia tunteita. Joukkuepeleissä on myös tärkeää hyvä itsetunto. Heikon itsetunnon ja minäkäsityksen omaava pelaaja voi musertua vapaaheiton mennessä ohi.
Urheilijoiden on myös tärkeää kehittää keskittymiskykyään. Varsinkin peleissä/kisoissa, joissa on paljon yleisöä keskittymisen täytyy olla hyvä, sillä yleisöstä lähtee ääntä ja joskus loukkaaviakin kommentteja. Urheilijan on tärkeää pystyä ohittamaan yleisön kommentit.

mainonnan ja markkinoinnin psykologia= Mainonnan ja markkinoinnin psykologia on lähellä mediapsykologiaa. Tässä kuitenkin keskitytään ihmisten tarpeisiin (markkinointipyskologia) ja ihmiseen vaikuttaviin tekijöihin ostopäätöstä tehdessä (mainonnan psykologia). Mainonnalla on suuri merkitys tuotteiden myynnissä. Hyvällä mainonnalla saa myytyä turhiakin tuotteita, jos mainos osaa hallita ihmisten mieltä. 
Mainonnan segmentointi eli suuntaaminen kohderyhmälle on merkittävässä roolissa, mutta on muuttunut kymmenissä vuosissa. Merkkituotteita mainostetaan jokaisella vauvasta vaariin riippumatta koulutustasosta, iästä tai sukupuolesta. Ihmiset ovat nykyään merkkitietoisempia kuin ennen. Nykyään ihmiset kokoavat identiteettiään vahvasti materian kautta. Siksi mainonta ja tuotemerkit pyrkivät usein luomaan mielikuvan, että mainostettavaa tuotetta käyttävä henkilö on tietynlainen. Monet mainokset vakuuttavat, että tätä asiaa käyttämällä olet nuorekkaampi ja ajan tasalla. Mainonta onkin parhaimmillaan tai pahimmillaan aivopesua.

positiivinen psykologia= Positiivinen psykologia keskittyy ihmisen vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä niiden kehittämiseen. Toisin kuin yleensä, tämä psykologian osa-alue keskittyy ihmisen hyvinvointiin- ei pahoinvointiin. Keskittymällä vahvuuksiin ja pysymällä positiivisena, ei negatiivisia

toinen versio

1. Mediapsykologia: Tutkimusta ihmisten ja median välisestä suhteesta. Esimerkiksi:

- Miten ja mihin mediaa käytetään?

- Miten media vaikuttaa yksilön toimintaan?

- Median vaikutus minäkäsitykseen, ihmissuhteisiin, ajatteluun jne.

- Median ongelmia.

 

Median merkityksen kasvaessa, mediapsykologian merkitys kasvaa. Mediapsykologisen tiedon avulla kehitetään erilaisia mediapalveluja ja arvioidaan median haittavaikutuksia.

 

1. Työpsykologia; Tutkimusalueita esimerkiksi työilmapiiri, roolijako, työstressi, työn tuottama väsymys jne.

 

- Työpsykologiassa käytetään hyväksi sosiaali-, kehitys- ja persoonallisuuspsykologian tutkimustuloksia ja teorioita.

- Työpsykologista tutkimusta voi tehdä esimerkiksi kyseisestä aiheesta: http://www.hs.fi/ura/a1418359736120

 

1. Ympäristöpsykologia (myös ekopsykologia): Tutkii ihmisen ja ympäristön (kulttuurin, yhteiskunnan, fyysisen ympäristön…) välistä suhdetta.

 

- Ympäristöpsykologiaa on hyvä käyttää esimerkiksi houkuttelevien ympäristöjen suunnittelussa ja rakentumisessa. Minkälainen olisi houkutteleva asuinalue?

- Ihmisen eri ympäristöille antavat merkitykset vaihtelevat sisäisten mallien ja tavoitteiden mukaan.

- Ympäristökkä on monta tasoa: Sosiaalinen fyysinen, kulttuurinen... Kaikki vaikuttavat yksilön hyvinvointiin ja toimintaan omalla tavallaan.

 

1. Urheilupsykologia: Tutkii urheilijan suoritukseen vaikuttavia psyykkisiä tekijöitä.

 

- Urheilusuoritusta voi parantaa psyykkisellä valmennuksella.

- Psyykkisen valmennuksen menetelmiä:

1. a) Positiiviset ajatukset ja tunteet.
2. b) Vahvat minäkäsitykset ja uskomukset. Tiedot omista taidoista ja vahvuuksista ja itseluottamus.
3. c) Mielikuvaharjoittelu.
4. d) Rentoutuminen ennen suoritusta mielen ja kehon hyvinvoinnin parantamiseksi.
5. e) Keskittymällä kohdennetaan ajatukset ja tarkkaavaisuus suoritukseen ja parannetaan näin suoritusta.

 

1. Mainonnan ja markkinoinin psykologia: Tutkitaan sitä, mitkä asiat vaikuttavat ihmiseen, niin, että saataisiin mahdollisimman paljon myytyä.

 

- Esimerkiksi tutkimusta siitä millaiset mainokset jäävät mieleen: yllättävät tilanteet, korvamadot, värit, tunteet, leikkaukset jne mainosvideoissa.

- http://www.tarkkamarkka.com/blogi/2011/10/10-myyjien-kayttamaa-psykologista-kikkaa/

 

1. Positiivinen psykologia: Ihmisen vahvuuksien korostaminen. Miten elämän voisi kokea mielekkäämpänä?

 

• Positiivisen psykologian mukaan tietyt asiat lisäävät yksilön hyvinvointia. Esimerkiksi:

 

1. Optimismi
2. Myönteiset tunteet
3. Itsereflektio
4. Sosiaaliset suhteet
5. Luonto
6. Onnistumisen kokemukset, kannustus
7. Tavoitteet elämässä
8. Rakkaus