Rasismi on

ennakkoluuloisuuteen perustuva ryhmäilmiö

rodullistamista = ihmisten luokittelua ryhmään, johon liitetään negatiivisia määreitä ja joka asetetaan yhteiskunnassa eri asemaan

ihmisarvon alentamista – toisten pitämistä alempiarvoisina / vallan väline

asenne / ilmapiiri / käytännöt, olosuhteet / käyttäytymistä: sanat ja teot

rasismia ei voi määritellä tyhjentävästi; on näkemyseroja, mitä rasismi on; parempi ehkä puhua epäkunnioittavasta ja ihmisarvoa loukkaavasta toiminnasta tai keskustelusta

rasistinen toiminta on rangaistava teko, josta tulee ilmoittaa poliisille

yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää

Rasismi voidaan jakaa

1) vanhaan, biologisiin perusteisiin nojaavaan rasismiin (oletus roduista ja niiden hierarkiasta)

2) uusrasismiin, joka keskittyy kulttuurisiin piirteisiin, kuten uskontoon tai tapoihin, ja rodullistaa maahanmuuttajia ja vähemmistöjä.

3) institutionaaliseen, rakenteelliseen rasismiin, joka on lainsäädännön avulla tuotettu ja toteutettu sekä erilaisten instituutioiden käytäntöihin ja sääntöihin perustuvaa rasismia (esim. työsyrjintä ja tulkkien puute).

Rasismin synnyn selittämistä, erilaisia näkökulmia

Erään teorian mukaan yhteiskunnan tasolla rasismi on seurausta niukoista resursseista, joista joudutaan kilpailemaan.

Yksilöiden kohdalla on etsitty selityksiä esimerkiksi koulutustaustasta. Suomessa enemmistö rasistisia asenteita omaavista on nuoria huonosti koulutettuja miehiä. Rasistissa ryhmissä on mukana myös korkeasti koulutettuja henkilöitä, joiden roolina on tuottaa ideologiaa.

Usein rasistinen ajattelutapa on seurausta yksilön huonoista kokemuksista maahanmuuttajista ja näiden kokemusten yleistämisestä koskemaan kaikkia maahanmuuttajia.

Yhteiskunnassa on syvälle juurtuneita ajattelutapoja, joiden perusteella ihmisiä luokitellaan meihin ja muihin, joten rasismi voi olla myös kasvatuksen ja ympäristön tulosta

kukaan ei synny rasistiksi

kasvatustyylit

lähi- ja etäympäristö

maailmankatsomus, minäkäsitys

 Emootiot ja motiivit

pelko, inho, viha, epäluuloisuus erilaista kohtaan (esim. evoluutiopsykologinen selitys)

lähestyminen ja välttäminen uusien asioiden edessä (BIS-järjestelmän herkkä aktivoituminen)

motiivit, toiminta- ja tulkintatavat

defensiivinen käyttäytyminen

 empatiakyvyn, roolinottokyvyn kehittymättömyys

Kognitiot

tietämättömyys, ennakkoluulot

tulkinnat, epäilyt, attribuutiot (videolla)

kokemukset, muistot, tarinat – yleistäminen

ehdollistuminen (behaviorismi)

mallioppiminen

Kahneman: järjestelmät 1 ja 2

kognitiiviset vinoumat: vahvistusharha, saatavuusharha

Sosiaalipsykologia

jaottelu sisä- ja ulkoryhmään perustava taustatekijä

Henri Tajfel: minimaalisten ryhmien kokeet

sosiaalinen havaitseminen

implisiittisten asenteiden omaksuminen sosialisaatioprosessissa (myös PS2)

etnosentrismi, omaa ryhmää pidetään parempana kuin toisten ryhmiä

1. sosiaalisen identiteetin rypälemalli: Yksilö voi siirtyä nopeasti sosiaalisesta identiteetistä toiseen; hyvästä pahaan ja päinvastoin. Sama yksilö voi yhtenä hetkenä heitellä polttopulloja toisia ihmisiä kohti, ja kotona puolestaan olla hellä vanhempi lapsilleen.

kilpaileminen niukoista resursseista yhteiskunnassa

intuitiivinen arkiajattelu

kategorisointi, luokittelu

implisiittinen persoonallisuusteoria

stereotypiat

sosiaaliset representaatiot

enemmistö/vähemmistö

koheesio, normit ja roolit

ennakkoluulot

etnosentrismi

kielen ja erilaisen kulttuurin ymmärtäminen

akkulturaatio

toiseuttaminen

Persoonallisuuspsykologia

arvot (eriarvoistuminen rasismissa) esim. perinteiden ja yhdenmukaisuuden korostaminen, puhtausarvot , turvallisuuden/turvattomuuden tunne , säilyttäminen (Schwartzin arvoteoria)

arvojen mukainen toiminta

Haidtin sosiaalisen intuitionismin moraaliperustoista vapaus/sorto

persoonallisuuden kehitys, yksilöiden väliset erot suhtautumisessa toisiin ihmisiin

itsetunto, sosiaalinen vertailu ylös- ja alaspäin

temperamenttierot voivat selittää käyttäytymiseroja (esim. kyky itsesäätelyyn, taipumus kokea kielteisiä tunteita, Rothbart)

Big Five, esim. alapiirteitä vihamielisyys, kilpailunhaluisuus

luonteenvahvuuksien kehittymättömyys, avarakatseisuus, näkökulmanottokyky puuttuu vielä

Evoluutiopsykologia

 ihmisen käyttäytymistä voi ymmärtää sillä perusteella, että ihminen on voittopuolisesti biologinen olento. Ihminen on evoluution kuluessa muotoutunut nykyisen kaltaiseksi ja, vaikka kulttuurin kehittyminen on voinutkin sivistää ihmiskuntaa, olemme kuitenkin viime kädessä karvattomia apinoita. Rasismin ajatellaan olevan seurausta joistakin lajin säilymisen kannalta hyödyllisiksi osoittautuneista käyttäytymismuodoista tai esimerkiksi ihmisen perinnöllisistä ja lajityypillisistä kognitiivisista ominaisuuksista. Tästä näkökulmasta rasismin siis ajatellaan olevan synnynnäistä ja periytyvää.

Kulttuurinen näkökulma

 ihminen on ensisijaisesti kulttuurinen ja yhteiskunnallinen olio, jonka käyttäytyminen on riippuvaista kulloisestakin historiallisesta muodostuneesta tilanteesta. Tästä näkökulmasta rasismi on historiallisesti kehittynyt tapa ajatella ja toimia, jonka ihmiset oppivat sosiaalistuessaan tietyn yhteiskunnan ja kulttuurin jäseneksi

kulttuurinen, etninen ja kansallinen identiteetti

Yhteiskunnallinen näkökulma

rasismi on yhteiskunnan rakenteellinen ominaisuus, joka voi olla olemassa vain ihmisten toiminnan kautta, mutta jolla on myös ei-yksilöllisiä ominaisuuksia ja historia.

Ajankohtaista

Koventuneet asenteet heikompiosaisia kohtaan kaikkialla Euroopassa – menestys on kiinni ihmisen omista valinnoista (yhteiskuntapoliittinen ajattelutapa)

Rasistisesta puheesta on tullut valtavirtaa ja myös osa poliittista keskustelua (VIHAPUHE)

Maahanmuuttokriittisyys lähenee rasistisia asenteita ja vahvistaa rasistista ilmapiiriä, jos keskustelussa keskitytään ainoastaan maahanmuuton ongelmiin ja uhkakuviin, käytetäännegatiivisia yleistyksiä ja esitetään epäkunnioittavia kommentteja

Maailmantalouden heikentyminen voi selittää kiristynyttä maahanmuuttokeskustelua.

Asennetutkimusten mukaan suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin ja pakolaisiin on ollut osittain sidoksissa maan taloudelliseen tilanteeseen.

Viharikokset ja niiden kokemusten vähättely, arviointi tai syyllistäminen

 

Rasismi on tärkeää tunnistaa ja nimetä, ja sen syitä on tarpeellista eritellä, jotta

rasistiseen toimintaan voidaan puuttua

arvokasvatus ja arvoihin liittyvä keskustelu on keskeisessä asemassa, kun

ihmisoikeuksien kunnioittamista halutaan edistää