UUSIA ASIOITA (päivitys 10.3.2022)

HUOM!!!!!

Katso ajankohtaisia linkkejä vasemmalta valikosta!!

Uusia asioita

UUTTA:

LINKKI:
https://mielenihmeet.fi/psykologia/

Tarkkaavaisuus > lue kunnolla tähän liittyviä asioita!

Yksinäisyys > ajankohtainen teema (koronavuoden aikana) > lue kirjasta ja tässä muutamia linkkejä:

yksinäisyys > Tässä kirjasta löytyvä teksti (päivitetty ja lisätty asiaa 22.3.)

Yksinäisyys vai yksin oleminen

Arvion mukaan yli 40 prosenttia ihmisistä tuntee itsensä yksinäiseksi jossakin vaiheessa elämäänsä. Yksinäisyys voidaan määritellä negatiivissävyiseksi psyykkiseksi tilaksi, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista. Yksinäisyyden kokemus saa neurologian professori John Cacioppon mukaan ihmisen tarkkailemaan sosiaalisia tilanteita enemmänkin uhkien kuin mahdollisuuksien näkökulmasta: tarkkavaisuus suuntautuu poimimaan vaarasta viestiviä signaaleja. Tällöin ihmisessä aktivoituu vaaratilannetoiminta, tässä tapauksessa useimmiten ”välttele-pakene”. Subjektiivinen tulkinta vääristää sosiaalisen tilanteen rakennetta: tilanteen toiset osapuolet reagoivat ”välttelijän” käyttäytymiseen pääsääntöisesti etääntymällä. Eristäytymisen kierre jatkuu.

Yksin oleminen ei aina merkitse yksinäisyyttä, vaan yksin oleminen ja yksinäisyyden kokeminen ovat eri asioita. Jokainen voi kaivata joskus omaa rauhaa tai aikaa olla yksin. Vapaaehtoinen yksinolo antaa mahdollisuuden itsetutkiskeluun ja tukee itsenäisyyttä, mutta negatiivinen yksinolo eli yksinäisyys on ahdistavaa.

Tutkimusten mukaan pelkästään se, että ihmisiä pyydetään muistelemaan hetkiä, jolloin he ovat olleet yksinäisiä, saa heidät aliarvioimaan ihmissuhteitaan. Individualistissa eli yksilökeskeisissä kulttuureissa yksinäisyyttä kokeva ihminen voi ajautua ajattelussaan attribuution peruserheeseen eli on taipuvainen arvioimaan omaa käyttäytymistään sisäisillä piirteillä. Hän saattaa ajatella itsensä liian ujoksi tai muiden silmissä vähäpätöiseksi. Kyseessä voikin olla ulkoinen tilanne, esimerkiksi ryhmätyöt, jotka suosivat ekstrovertteja yksilöitä.

Sosiaalinen ja emotionaalinen yksinäisyys

Yksinäisyyden kokemus muodostuu yksilön subjektiivisista tuntemuksista. Tästä syystä se voi olla riippumaton todellisten sosiaalisten suhteiden määrästä. Emotionaalinen yksinäisyys on seurausta läheisen, intiimin suhteen puuttumisesta tai menettämisestä, kun taas sosiaalinen yksinäisyys on seurausta sosiaalisen verkoston puuttumisesta tai tunteesta, ettei kuulu mihinkään ryhmään.

Tut­ki­mus­ten mu­kaan in­ter­net vai­kut­taa yk­si­näi­syy­teen se­kä positiivisesti että negatiivisesti. In­ter­ne­tis­tä voi toimia ver­tais­tuen alueena, mut­ta myös vertailukohtana ystävien määrään. Lasten ja nuorten keskuudessa yleistyneet virtuaaliset tapaamispaikat, pelit ja verkkomaailma voivat vähentää sosiaalista yksinäisyyttä, mutta eivät korvaa läheisen ystävän puutetta eli emotionaalista yksinäisyyttä. Vastoin yleistä uskomusta sosiaalinen media ei ole parantanut tilannetta. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ongelma voi jopa pahentua. Vaikka ihminen osallistuisi keskustelupalstoille tai seuraisi sosiaalisen median tapahtumia niin se ei kompensoi jo olemassa olevaa yksinäisyyden kokemusta.

Mistä yksinäisyys johtuu

Yksinäisyyden syyt ovat moninaisia. Ne voivat liittyä yhteisön rakenteisiin, esimerkiksi välittämisen tai välinpitämättömyyden kulttuuriin tai yksilön persoonallisuuteen ja toimintamalleihin. Yksi riskitekijä on se, jos nuori ei uudessa koulussa löydä ensimmäisen puolen vuoden aikana kavereita. Silloin hän todennäköisesti kärsii yksinäisyydestä jatkossakin. Samankaltaisia huomiota on tehty myös työelämässä. Myös ihmisen jäädessä työttömäksi, ja jos korvaavaa sosiaalista verkostoa ei löydy, niin yksinäisyyden riski kasvaa huomattavasti.

Lasten yksinäisyys on kasvava ilmiö Suomessa. Joka viides lapsi kokee yksinäisyyttä, ja yksinäisyys voi jopa periytyä. Turun yliopiston kasvatuspsykologiassa on tutkittu lasten yksinäisyyttä koko 2000-luvun ajan. Uusimmat tutkimustulokset koskevat yksinäisyyden periytyvyyttä. Yksinäisyyttä tutkinut professori Niina Junttila huomioi, että yksinäisyys ei kehity vain geneettisesti, vaan myös vanhempien tapoina ja malleina. Yksinäisyyden rakenteet vahvistuvat usein nuoruudessa. Useat aikuisikäiset yksinäiset kertovat olleensa yksinäisiä jo lapsina ja nuorina. Hyvät sosiaaliset taidot omaava lapsi on yleensä myös taitava ja motivoitunut oppimaan. Sosiaalisesti rajoitteiset lapset puolestaan ovat usein alisuorittajia koulutunneilla. Välitunneilla yksinjätetty lapsi saattaa keskittyä oppitunnin aikana pahanolon tunteisiinsa. Sama ilmiö on kiusatuilla lapsilla. Yksinäisillä lapsilla ja oppimisvaikeuksilla on tutkimuksen mukaan vahva yhteys

Yksinäisyyden vaikutukset

Yksinäisyys aiheuttaa välittömän ja vakavan reaktion kehossa. Se kohottaa verenpainetta ja kolesterolia sekä aktivoi sekä fyysisen että psyykkisen stressireaktion. Tutkimuksissa on muun muassa havaittu, että terveysriskinä yksinäisyys on ylipainoakin suurempi. Professori John Cacioppon mukaan yk­si­näi­sel­lä on yh­tä suu­ri ris­ki sai­ras­tua tai kuol­la en­nen­ai­kai­ses­ti kuin tu­pa­koi­jal­la. Vastentahtoisesta yksinäisyydestä aiheutuvat terveyshaitat vertautuvat tutkimusten mukaan siihen, että polttaisi päivittäin lähes askin verran tupakkaa. Yk­si­näi­syys on yhteydessä monen kiel­tei­sen il­miön kans­sa. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si ma­sen­nus, heik­ko it­se­tun­to, uni­häi­riöt, sopeutumisvaikeudet ja uusien tilanteiden pelko. Yksinäisyys on yleistä etenkin ikääntyneillä, joilla sosiaalisten kontaktien puute voi johtaa kognition heikkenemiseen ja dementiaan.

Yksinäisyys näyttää olevan yhteydessä moniin asioihin nuoren elämässä. Ne joilla ei mielestään ole yhtään läheistä ystävää, pitävät itseään myös muita sairaampina, uupuneempina ja ahdistuneempina Maahanmuuttajataustaiset nuoret sanovat olevansa yksinäisempiä kuin kantaväestön nuoret. Ystävättömien osuudet ovat heillä jopa kaksinkertaisia. Yläkouluikäisillä nuorilla yksinäisyys ennustaa vahvasti sosiaalista ahdistuneisuutta, sosiaalista fobiaa ja masennusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamissa kouluterveyskyselyissä on kysytty myös ystävyyssuhteista. Myös muissa vastaavissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, joissa tulee esille, että yläkouluikäisistä ja lukio/ammattikouluikäisistä nuorista arviolta 10 -15 prosenttia kokee itsensä usein yksinäiseksi ja 5-7 prosenttia näistä ikäluokista kärsii jatkuvasta yksinäisyydentunteesta.

Koronapandemia ja yksinäisyys

Keväällä 2020 pandemiaksi levinnyt koronavirusepidemia lisäsi yksinäisyyttä eri puolilla maailmaa. Sosiaalisten suhteiden rajoituksiin liittyneet toimenpiteet vähensivät ihmisten mahdollisuutta välittömään vuorovaikutukseen. Välillisen vuorovaikutuksen välineet, esim. videopuhelut, eivät pystyneet korvaamaan arkipäivän sosiaalisia kohtaamisia: yhä useammalla ihmisellä yksinäisyyden kokemus lisääntyi.

Suomalaiset ovat eurooppalaisissa vertailuissa vähiten yksinäisiä yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa, mutta koronapandemian aikana yksinäisyys on yleistynyt myös Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) marraskuussa 2020 julkaiseman selvityksen mukaan neljäsosa työikäisistä suomalaisista kokee yksinäisyyden tunteen lisääntyneen vuoden 2020 aikana.

Kanadalaisen McGill-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, miten yksinäisyys ja eristäytyminen näkyvät aivoissamme. Tutkimuksessa verrattiin yksinäisyyttä tuntevien ihmisten aivokuvia niiden ihmisten aivokuviin, jotka eivät itsearvioinnin perusteella kokeneet olevansa yksinäisiä. Eroavuutta löytyi erityisesti aivojen lepotilaverkostosta, joka aktivoituu silloin kun annamme ajatustemme vaeltaa vapaasti. Eroavuuksia löytyi myös aivokaaresta, joka kuljettaa signaaleita hippokampuksesta lepotilaverkostoon. Tällöin kytkeytyvät yhtä aikaa päälle aivojen etuosan ja päälakilohkon keskialueet sekä takaosan assosiaatioon liittyvät alueet. Yksinäisillä ihmisillä aivokaaren ja lepotilaverkoston välinen yhteys oli voimakkaampi kuin muilla. Tutkijat päättelivät, että yksinäiset ihmiset käyttävät huomattavan paljon mielikuvitustaan, muistelevat menneitä tapahtumia ja haaveilevat mahdollisista ihmissuhteista.




http://www.terve.fi/hyvinvointi/79349-9-yllattavaa-faktaa-yksinaisyydesta
http://www.hs.fi/kotimaa/a1442895464469?src=haku&ref=arkisto%2F
http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Psykologin+vinkit+opinnot+aloittavalle+Hakeudu+seuraan+ja+puhu+mahdollisesta+ahdistuksesta/a1439003710114?src=haku&ref=arkisto%2F
http://www.hs.fi/paivanlehti/elama/T%C3%A4m%C3%A4+on+maailman+vanhin+vitsi++ja+sen+ymm%C3%A4rt%C3%A4%C3%A4+simpanssikin/a1427261823338?src=haku&ref=arkisto%2F
http://www.hs.fi/paivanlehti/sunnuntai/Lapsuuden+yksin%C3%A4isyys+on+portti+syrj%C3%A4ytymiseen+osoittaa+HSn+laaja+kysely/a1414728462642?src=haku&ref=arkisto%2F
http://www.hs.fi/paivanlehti/elama/Yksin%C3%A4isyys+on+yh%C3%A4+arvoitus/a1305804078992?src=haku&ref=arkisto%2F
http://www.hs.fi/paivanlehti/elama/Mensa-aktiivi+Lahjakkaat+lapset+tarvitsevat+parempaa+opetusta/a1382579900771?src=haku&ref=arkisto%2F
http://www.hs.fi/paivanlehti/elama/Mensa-aktiivi+Lahjakkaat+lapset+tarvitsevat+parempaa+opetusta/a1382579900771?src=haku&ref=arkisto%2F (myös erilaisuus)


Norjalainen psykologi ja ekonomi Per Espen Stoknes on tutkinut sitä, miksi ihmisten on niin vaikeaa hyväksyä omaa osuuttaan ilmastoasioissa. Aivomme pystyttävät suojamuureja, jotka estävät meitä ymmärtämästä omaa rooliamme ympäristön tuhoutumisessa. Aivot toimivat monissa asioissa taitavasti, mutta joskus ne epäonnistuvat.
https://areena.yle.fi/1-50118872?fbclid=IwAR3L6BQpACNkotMTwvCLKwAI3jGjrbMGAc0aGowhM9GRnhaY54xjnNGTSzI

Tässä toinen "ilmastopsykolologiaan" liittyvä juttu:
https://www.ted.com/talks/per_espen_stoknes_how_to_transform_apocalypse_fatigue_into_action_on_global_warming/transcript?fbclid=IwAR3fi9dcqWbAfaIIvMQ1ydqxad_rgddOkDtpK5jrNwQP7hXqkF4J_Zrc6qQ

1-vuotias Kerttu on koko elämänsä nähnyt vieraita vain kaukaa, ja hymytkin jäävät maskien taakse – erikoisella ajalla voi olla hänen kehitykselleen suuri merkitys
https://yle.fi/uutiset/3-11815844




https://psykologiaa.com/ > tässä paljon ajankohtaista!

https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/nummenmaa_2016_tunteiden_neurobiologia.pdf
> tunteiden neurobiologiaa!!!!


Muista käyttää kokeessa hahmottelupaperia > auttaa suunnittelemaan vastausta ja toimii muistin tukena!

Tärkeä linkki:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/psykologia_tiedote_2017.pdf

Aivojen viemärijärjestelmä – aivot puhdistuvat unessa


https://areena.yle.fi/1-4349114


Hieno dokumentti kehitys- ja persoonallisuuspsykologiaan liittyen:
He ovat maailman tutkituimmat ihmiset: Dunedinin kaupungissa Uudessa-Seelannissa vuonna 1972 syntyneet 1 037 ihmistä ovat olleet tutkijoiden seurannassa koko elämänsä ajan. Yli neljä vuosikymmentä myöhemmin 96 prosenttia heistä on yhä mukana tutkimuksessa. Ainutlaatuinen projekti on tuottanut niin lääketieteellistä kuin sosiologista tietoa sydänterveydestä addiktioihin, neurotieteestä kriminologiaan. Tutkimus kertoo myös kiintoisia asioita geenien ja ympäristön vaikutuksesta yksilön käyttäytymiseen ja terveyteen.
http://areena.yle.fi/1-3037578

Myös tässä ajankohtaista lasten hyvinvoinnista:
http://yle.fi/uutiset/3-9493894

Lisää ajankohtaista:


Kehon kuvaan liittyvät asiat, kuten fitness-urheilu tai syömishäiriöt

Miksi sinä et syö? (HS 4.3.2017)

Suurin osa syömishäiriöisistä on aikuisia, sanoo asiantuntija – Kova lihastreeni ja ruokarajoitukset voivat olla ortoreksian oireita (HS 28.2.2017)

Nuorisolääkäri: ”Nuoret eivät voi verrata itseään fitness-kisaajiin, jotka ovat ammattiurheilijoita” (HS12.5.2016)

”Joskus terveystrendit ovat yhtä haitallisia kuin liikkumattomuus” – urheilulääkäri Pippa Laukka aloittaa HS:n kolumnistina (HS 25.1.2017)

Työssä ja opiskelussa jaksaminen ja työuupumuksen välttäminen

Koulu-uupumus vie peruskoululaisia jopa sairauslomalle – ”Sunnuntaisin tuntui, että voisin nukkua koko seuraavan viikon” (HS 12.12.2016)

Kun stressaa, lepuuta aivoja edes hetki – asiantuntija neuvoo, miten pysäytät työstressin alkuunsa (HS 28.11.2016)

Työuupumus ei ole aina omaa syytä – jämäkkäkin työntekijä voi uupua(HS 13.10.2016)

Tutkimus paljasti ristiriidan: lisätyö voikin ehkäistä uupumista – HS kokosi vinkit jaksamiseen (HS 23.3.2016)

Robotiikka - kun ihminen ja kone sulautuvat, millaisia psykologisia vaikutuksia sillä on

Biohakkerit tahtovat muokata itseään tieteen keinoin – samalla kehittyy maailma (HS 21.9.2015)

Kyborgi-proffa: Siru pian aivoihini (3.4.2007)

Roboteille sorvataan nyt jo lakeja – Eurooppa varautuu tulevaisuuteen, jossa tekoäly on laukaissut uuden teollisen vallankumouksen (HS 14.1.2017)

Robottiauto joutuu tekemään päätöksiä elämästä ja kuolemasta – testaa, miten valitsisit itse (HS 6.11.2016)

Googlen yhtiö esitteli ”painajaisia aiheuttavan” hyppäävän robotin (HS 28.2.2017)

Robotti osaa pomosi hommat paremmin – ja voi korvata pian jopa tuhansia sairaanhoitajia (13.9.2016)

Pepper-robotti puhuu suomea ja tanssii – suomalaiset suhtautuvat hoivarobotteihin vielä varauksella (HS 11.1.2017)

Robottien vallankumous on vasta aluillaan – robotin saa kesytettyä ystäväksi tulonsiirroilla (HS 2.3.2017)

Millaiset tekijät ovat lukiolaisen psyykkisen hyvinvoinnin taustalla?

Opiskelijoista joka viides mies ja yli kolmannes naisista kärsii mielenterveyshäiriöistä (HS 15.2.2016)

Mielenterveyden ongelmat lisääntyneet etenkin nuorilla miehillä – joka kolmas opiskelija oireilee psyykkisesti (HS 13.2.2017)

Pahuuden psykologia

Tutkija: Nuoret testaavat kauhuelokuvilla rajojaan (HS 27.10.2016)

Miksi henkirikollisen pahuus viehättää? (HS 13.2.2000)

Norjaa Utøyan terrori-iskujen jälkeen rauhoitellut puheenkirjoittaja: ”Väkivaltaan vastattava runsaammalla inhimillisyydellä” (HS 13.6.2016)

Persoonallisuus muuttuu iän myötä enemmän kuin moni uskoo – jopa yksittäinen tapahtuma voi muuttaa ihmistä paljon, kertoo asiantuntija(HS 6.3.2017)


Lähikehityksen vyöhyke käsitteenä

Psykologiassa laadukkaan vastauksen voi rakentaa soveltamalla rohkeasti hallitsemiaan käsitteitä. Siksi kannattaa panostaa käsitteiden ymmärtämiseen. Esimerkiksi käsite lähikehityksen vyöhyke soveltuu ajattelun, oppimisen ja älykkyyden ilmiöiden tarkasteluun.

Lapsi oppii itsehillintää aikuisen avulla (HS 16.8.2015)

Älykkyys ei ole yksilön ominaisuus (HS 30.5.2016)

Yhteisölliseen teknologiaan liittyvä soveltava tehtävä

Psykologiassa on ensi kertaa sähköinen koe. Tästä aiheesta voisi tulla soveltava tehtävä. Perinteisesti oppimista on lähestytty yksikön näkökulmasta, digimaailmassa on toisin.

Joko teidän koulullanne on oma saari? (26.10.2008)

Koulutuspilvi tulee – mutta mitä siellä on? (HS 9.4.2014)

Läppärit muuttavat koulua: Atk-luokka ja esitelmien askartelu vaihtuivat yhdessä tekemiseen (HS 9.11.2015)

Opettamisessa tärkeää on inhimillinen kohtaaminen (HS 15.11.2015)

Identiteetti mm. seksuaalisuuteen ja maahanmuuttoon liittyen

Helsingissä vietettiin Pride-kulkuetta 2. heinäkuuta. Kuvassa osallistuja Irja Nuru.
Parhaat henkilöjutut: Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse” (HS 8.12.2016)

Amerikkalaispiispa näyttää tietä homoille, intiaaneille ja luterilaisille – ja on samalla itsekin kaikkia niitä (HS 25.10.2016)

Monella on kaksi minää, jotka eivät puhu toisilleen (HS 17.1.2017)

MYÖS EVOLUUTIOPSYKOLOGIASTA ON KESKUSTELTU VIIME VUONNA!

JA TIETENKIN NÄIN ITSENÄISYYDEN 100-V. VUONNA : PSYYKKINEN ITSENÄISYYS, MITEN RAKENTUU?

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä