yksinäisyys > Tässä kirjasta löytyvä teksti (päivitetty ja lisätty asiaa 22.3.)

Yksinäisyys vai yksin oleminen

Arvion mukaan yli 40 prosenttia ihmisistä tuntee itsensä yksinäiseksi jossakin vaiheessa elämäänsä. Yksinäisyys voidaan määritellä negatiivissävyiseksi psyykkiseksi tilaksi, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista. Yksinäisyyden kokemus saa neurologian professori John Cacioppon mukaan ihmisen tarkkailemaan sosiaalisia tilanteita enemmänkin uhkien kuin mahdollisuuksien näkökulmasta: tarkkavaisuus suuntautuu poimimaan vaarasta viestiviä signaaleja. Tällöin ihmisessä aktivoituu vaaratilannetoiminta, tässä tapauksessa useimmiten ”välttele-pakene”. Subjektiivinen tulkinta vääristää sosiaalisen tilanteen rakennetta: tilanteen toiset osapuolet reagoivat ”välttelijän” käyttäytymiseen pääsääntöisesti etääntymällä. Eristäytymisen kierre jatkuu.

Yksin oleminen ei aina merkitse yksinäisyyttä, vaan yksin oleminen ja yksinäisyyden kokeminen ovat eri asioita. Jokainen voi kaivata joskus omaa rauhaa tai aikaa olla yksin. Vapaaehtoinen yksinolo antaa mahdollisuuden itsetutkiskeluun ja tukee itsenäisyyttä, mutta negatiivinen yksinolo eli yksinäisyys on ahdistavaa.

Tutkimusten mukaan pelkästään se, että ihmisiä pyydetään muistelemaan hetkiä, jolloin he ovat olleet yksinäisiä, saa heidät aliarvioimaan ihmissuhteitaan. Individualistissa eli yksilökeskeisissä kulttuureissa yksinäisyyttä kokeva ihminen voi ajautua ajattelussaan attribuution peruserheeseen eli on taipuvainen arvioimaan omaa käyttäytymistään sisäisillä piirteillä. Hän saattaa ajatella itsensä liian ujoksi tai muiden silmissä vähäpätöiseksi. Kyseessä voikin olla ulkoinen tilanne, esimerkiksi ryhmätyöt, jotka suosivat ekstrovertteja yksilöitä.

Sosiaalinen ja emotionaalinen yksinäisyys

Yksinäisyyden kokemus muodostuu yksilön subjektiivisista tuntemuksista. Tästä syystä se voi olla riippumaton todellisten sosiaalisten suhteiden määrästä. Emotionaalinen yksinäisyys on seurausta läheisen, intiimin suhteen puuttumisesta tai menettämisestä, kun taas sosiaalinen yksinäisyys on seurausta sosiaalisen verkoston puuttumisesta tai tunteesta, ettei kuulu mihinkään ryhmään.

Tut­ki­mus­ten mu­kaan in­ter­net vai­kut­taa yk­si­näi­syy­teen se­kä positiivisesti että negatiivisesti. In­ter­ne­tis­tä voi toimia ver­tais­tuen alueena, mut­ta myös vertailukohtana ystävien määrään. Lasten ja nuorten keskuudessa yleistyneet virtuaaliset tapaamispaikat, pelit ja verkkomaailma voivat vähentää sosiaalista yksinäisyyttä, mutta eivät korvaa läheisen ystävän puutetta eli emotionaalista yksinäisyyttä. Vastoin yleistä uskomusta sosiaalinen media ei ole parantanut tilannetta. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ongelma voi jopa pahentua. Vaikka ihminen osallistuisi keskustelupalstoille tai seuraisi sosiaalisen median tapahtumia niin se ei kompensoi jo olemassa olevaa yksinäisyyden kokemusta.

Mistä yksinäisyys johtuu

Yksinäisyyden syyt ovat moninaisia. Ne voivat liittyä yhteisön rakenteisiin, esimerkiksi välittämisen tai välinpitämättömyyden kulttuuriin tai yksilön persoonallisuuteen ja toimintamalleihin. Yksi riskitekijä on se, jos nuori ei uudessa koulussa löydä ensimmäisen puolen vuoden aikana kavereita. Silloin hän todennäköisesti kärsii yksinäisyydestä jatkossakin. Samankaltaisia huomiota on tehty myös työelämässä. Myös ihmisen jäädessä työttömäksi, ja jos korvaavaa sosiaalista verkostoa ei löydy, niin yksinäisyyden riski kasvaa huomattavasti.

Lasten yksinäisyys on kasvava ilmiö Suomessa. Joka viides lapsi kokee yksinäisyyttä, ja yksinäisyys voi jopa periytyä. Turun yliopiston kasvatuspsykologiassa on tutkittu lasten yksinäisyyttä koko 2000-luvun ajan. Uusimmat tutkimustulokset koskevat yksinäisyyden periytyvyyttä. Yksinäisyyttä tutkinut professori Niina Junttila huomioi, että yksinäisyys ei kehity vain geneettisesti, vaan myös vanhempien tapoina ja malleina. Yksinäisyyden rakenteet vahvistuvat usein nuoruudessa. Useat aikuisikäiset yksinäiset kertovat olleensa yksinäisiä jo lapsina ja nuorina. Hyvät sosiaaliset taidot omaava lapsi on yleensä myös taitava ja motivoitunut oppimaan. Sosiaalisesti rajoitteiset lapset puolestaan ovat usein alisuorittajia koulutunneilla. Välitunneilla yksinjätetty lapsi saattaa keskittyä oppitunnin aikana pahanolon tunteisiinsa. Sama ilmiö on kiusatuilla lapsilla. Yksinäisillä lapsilla ja oppimisvaikeuksilla on tutkimuksen mukaan vahva yhteys

Yksinäisyyden vaikutukset

Yksinäisyys aiheuttaa välittömän ja vakavan reaktion kehossa. Se kohottaa verenpainetta ja kolesterolia sekä aktivoi sekä fyysisen että psyykkisen stressireaktion. Tutkimuksissa on muun muassa havaittu, että terveysriskinä yksinäisyys on ylipainoakin suurempi. Professori John Cacioppon mukaan yk­si­näi­sel­lä on yh­tä suu­ri ris­ki sai­ras­tua tai kuol­la en­nen­ai­kai­ses­ti kuin tu­pa­koi­jal­la. Vastentahtoisesta yksinäisyydestä aiheutuvat terveyshaitat vertautuvat tutkimusten mukaan siihen, että polttaisi päivittäin lähes askin verran tupakkaa. Yk­si­näi­syys on yhteydessä monen kiel­tei­sen il­miön kans­sa. Näi­tä ovat esi­mer­kik­si ma­sen­nus, heik­ko it­se­tun­to, uni­häi­riöt, sopeutumisvaikeudet ja uusien tilanteiden pelko. Yksinäisyys on yleistä etenkin ikääntyneillä, joilla sosiaalisten kontaktien puute voi johtaa kognition heikkenemiseen ja dementiaan.

Yksinäisyys näyttää olevan yhteydessä moniin asioihin nuoren elämässä. Ne joilla ei mielestään ole yhtään läheistä ystävää, pitävät itseään myös muita sairaampina, uupuneempina ja ahdistuneempina Maahanmuuttajataustaiset nuoret sanovat olevansa yksinäisempiä kuin kantaväestön nuoret. Ystävättömien osuudet ovat heillä jopa kaksinkertaisia. Yläkouluikäisillä nuorilla yksinäisyys ennustaa vahvasti sosiaalista ahdistuneisuutta, sosiaalista fobiaa ja masennusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamissa kouluterveyskyselyissä on kysytty myös ystävyyssuhteista. Myös muissa vastaavissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, joissa tulee esille, että yläkouluikäisistä ja lukio/ammattikouluikäisistä nuorista arviolta 10 -15 prosenttia kokee itsensä usein yksinäiseksi ja 5-7 prosenttia näistä ikäluokista kärsii jatkuvasta yksinäisyydentunteesta.

Koronapandemia ja yksinäisyys

Keväällä 2020 pandemiaksi levinnyt koronavirusepidemia lisäsi yksinäisyyttä eri puolilla maailmaa. Sosiaalisten suhteiden rajoituksiin liittyneet toimenpiteet vähensivät ihmisten mahdollisuutta välittömään vuorovaikutukseen. Välillisen vuorovaikutuksen välineet, esim. videopuhelut, eivät pystyneet korvaamaan arkipäivän sosiaalisia kohtaamisia: yhä useammalla ihmisellä yksinäisyyden kokemus lisääntyi.

Suomalaiset ovat eurooppalaisissa vertailuissa vähiten yksinäisiä yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa, mutta koronapandemian aikana yksinäisyys on yleistynyt myös Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) marraskuussa 2020 julkaiseman selvityksen mukaan neljäsosa työikäisistä suomalaisista kokee yksinäisyyden tunteen lisääntyneen vuoden 2020 aikana.

Kanadalaisen McGill-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, miten yksinäisyys ja eristäytyminen näkyvät aivoissamme. Tutkimuksessa verrattiin yksinäisyyttä tuntevien ihmisten aivokuvia niiden ihmisten aivokuviin, jotka eivät itsearvioinnin perusteella kokeneet olevansa yksinäisiä. Eroavuutta löytyi erityisesti aivojen lepotilaverkostosta, joka aktivoituu silloin kun annamme ajatustemme vaeltaa vapaasti. Eroavuuksia löytyi myös aivokaaresta, joka kuljettaa signaaleita hippokampuksesta lepotilaverkostoon. Tällöin kytkeytyvät yhtä aikaa päälle aivojen etuosan ja päälakilohkon keskialueet sekä takaosan assosiaatioon liittyvät alueet. Yksinäisillä ihmisillä aivokaaren ja lepotilaverkoston välinen yhteys oli voimakkaampi kuin muilla. Tutkijat päättelivät, että yksinäiset ihmiset käyttävät huomattavan paljon mielikuvitustaan, muistelevat menneitä tapahtumia ja haaveilevat mahdollisista ihmissuhteista.

http://www.terve.fi/hyvinvointi/79349-9-yllattavaa-faktaa-yksinaisyydesta
http://www.hs.fi/kotimaa/a1442895464469?src=haku&ref=arkisto%2F
http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Psykologin+vinkit+opinnot+aloittavalle+Hakeudu+seuraan+ja+puhu+mahdollisesta+ahdistuksesta/a1439003710114?src=haku&ref=arkisto%2F
http://www.hs.fi/paivanlehti/elama/T%C3%A4m%C3%A4+on+maailman+vanhin+vitsi++ja+sen+ymm%C3%A4rt%C3%A4%C3%A4+simpanssikin/a1427261823338?src=haku&ref=arkisto%2F
http://www.hs.fi/paivanlehti/sunnuntai/Lapsuuden+yksin%C3%A4isyys+on+portti+syrj%C3%A4ytymiseen+osoittaa+HSn+laaja+kysely/a1414728462642?src=haku&ref=arkisto%2F
http://www.hs.fi/paivanlehti/elama/Yksin%C3%A4isyys+on+yh%C3%A4+arvoitus/a1305804078992?src=haku&ref=arkisto%2F
http://www.hs.fi/paivanlehti/elama/Mensa-aktiivi+Lahjakkaat+lapset+tarvitsevat+parempaa+opetusta/a1382579900771?src=haku&ref=arkisto%2F
http://www.hs.fi/paivanlehti/elama/Mensa-aktiivi+Lahjakkaat+lapset+tarvitsevat+parempaa+opetusta/a1382579900771?src=haku&ref=arkisto%2F (myös erilaisuus)

1-vuotias Kerttu on koko elämänsä nähnyt vieraita vain kaukaa, ja hymytkin jäävät maskien taakse – erikoisella ajalla voi olla hänen kehitykselleen suuri merkitys
https://yle.fi/uutiset/3-11815844

Aivojen viemärijärjestelmä – aivot puhdistuvat unessa