1500-1600-luku

Tuntitehtävä: kpl 12. Suomi suurvalta-aikana

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Mitkä olivat nälkävuosien syyt ja seuraukset?


2. Mitä uudistuksia Suomessa toteutettiin Per Brahen aikana?


3. Mikä ero oli maa- ja tapulikaupungilla?


4. Tutki tämän jakson kirjan kuvia. Kerro niiden perusteella Suomen suurvalta-ajasta.


5. Valitse oikea vaihtoehto.

1. Mikä seuraavista EI ole totta?
a) Ruotsi nousi suurvallaksi, koska naapurit olivat heikkoja.
b) Laaja väestöpohja auttoi Ruotsin nousua suurvallaksi.
c) Ruotsilla oli liikkuva ja tehokas armeija.
d) Suomi oli hyvä armeijan reservi- ja rekrytointialue Ruotsille.

2. Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsi sai itselleen
a) Viron ja Inkerinmaan
b) Savon ja Käkisalmen läänin
c) Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin
d) Stolbovan ja Liivinmaan.

3. Kuningatar Kristiina teki jotain hyvin poikkeuksellista. Hän
a) johti Ruotsin armeijaa 6-vuotiaana
b) kääntyi katolilaiseksi ja luopui kruunusta
c) heikensi aateliston asemaa
d) vetäytyi Tukholmassa luostariin.

4. Ruotsissa siirryttiin säännöllisiin valtiopäiviin vuonna
a) 1601
b) 1632
c) 1660
d) 1693.

5. Mikä merkittävä muutos tapahtui Ruotsissa vuonna 1693?
a) Valtiopäivillä otettiin käyttöön parlamentarismin periaate.
b) Kuninkaasta tuli itsevaltias.
c) Aateliston maaomaisuudet palautettiin kruunulle.
d) Valtiopäivät sai aloiteoikeuden.

6. Suurvalta-ajan talouspolitiikka oli
a) merkantilismia
b) liberalismia
c) fysiokratismia
d) taylorismia.

7. Suomen tärkein vientituote oli
a) väkijuomat
b) puutavara
c) mastopuut
d) terva.

8. 1600-luvun suomalaisista maanviljelystä sai elantonsa noin
a) 60 %
b) 70 %
c) 80 %
d) 90 %.

9. Sanonta ”kreivin aikaan” tarkoittaa
a) tarkastusmatkaa linnalääniin
b) kurjaa nälän aikaa
c) hyvää ja onnellista aikaa
d) työajan pituutta kreivin palveluksessa.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Tuntitehtävä: video Nuijasodasta 1596-1597

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Selvitä videon avulla syitä 1500-luvun lopulla käydylle Nuijasodalle.


2. Miten sota alkoi ja miten se lopulta päättyi?


3. Kuka oli Jaakko Ilkka ja mitä hänestä tiedetään?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Kustaa Vaasa ja uuden ajan alku (1500-luku) s. 68-79

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Mistä syistä Kustaa Vaasa onnistui nousemaan valtaan? s. 69-70


2. Millä tavalla Kustaa Vaasa vahvisti omaa ja sukunsa valta-asemaa Ruotsissa? s. 70


3. Perustele väite: Kustaa Vaasa toteutti reformaation talouden ja politiikan, ei uskonnon takia. s. 72


4.Perustele, miksi Mikael Agricola on yksi Suomen historian keskeisiä hahmoja. s. 75


5. Miksi rangaistuksia kovennettiin Kustaa Vaasan kaudella 1500-luvulla, ja miten se näkyi säädetyissä rangaistuksissa? s. 76


6. Valitse oikea vaihtoehto.

Mikä seuraavista väitteistä on totta?
a) Kalmarin unioni perustettiin Novgorodia vastaan.
b) Kalmarin unionissa ruotsalaiset olivat johtavassa asemassa.
c) Kalmarin unioni oli suunnattu saksalaisia vastaan.
d) Kalmarin unionissa tanskalaiset alistivat suomalaiset valtaansa sodan avulla.

2. Kalmarin unioni kesti yli
a) 50 vuotta
b) 100 vuotta
c) 150 vuotta
d) 200 vuotta.

3. Mikä kaupunki tuki taloudellisesti Kustaa Vaasan taistelua tanskalaisia vastaan?
a) Tallinna
b) Pariisi
c) Lyypekki
d) Moskova

4. Mikä seuraavista väitteistä EI ole totta?
a) Reformaation avulla Kustaa Vaasa murskasi kirkon vallan.
b) Kustaa Vaasa halusi kirkon omaisuuden kruunulle.
c) Kustaa Vaasa maksoi kaikki velkansa hansalle kirkolta saaduilla varoilla.
d) Ruotsin reformaatiossa kuninkaasta tuli kirkon päämies.

5. Ensimmäinen suomenkielinen teos oli
a) Abc-kiria
b) Uusi testamentti
c) Vanha testamentti
d) Rukouskirja Bibliasta.

6. Kustaa Vaasan aikana suosittiin uudisasutusta, koska se
a) helpotti väestöpainetta
b) mahdollisti verotulojen lisäämisen
c) vähensi kaskiviljelyä
d) esti Venäjän hyökkäykset.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Talous 1600-luvulla

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

a. Mitkä ovat keskeiset huomiosi tilastosta, jossa on Ruotsin ja Suomen tervan ja pien
vienti (tynnyreinä)?


b. Mitkä olivat 1600-luvun tärkeimmät kauppatuotteet?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Etsi tietoa suomalaisista ruukeista.

Valitse yksi ruukki ja valitse kuvia siitä. Kerro kuvien yhteyteen, milloin se on perustettu, missä se sijaitsi ja millaista toimintaa siellä harjoitettiin.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kustaa Vaasa ja uusi aika

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Miten Ruotsin kuninkaaksi 1523 noussut Kustaa Vaasa uudisti Ruotsia ja itämaata eli Suomen aluetta?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Palauttakaa työnne tänne.

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Ruotsista eurooppalainen suurvalta 1600-luvulla

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Suurvalta-ajan yhteiskunta1. Millä tavoin Ruotsi maksoi kovan hinnan suurvaltasodista? Miten sodat vaikuttivat Suomen alueeseen ja suomalaisiin talonpoikiin? s. 92-93, 113, 114


2. Mistä ongelmista maatalous kärsi 1600-luvulla? 108-109


3. Millaista ulkomaankauppaa ja varhaista teollisuutta Ruotsissa ja Suomessa harjoitettiin? s. 104-107


4. Miten puhdasoppisuus vaikutti 1600-luvulla suomalaisten elämään? s. 114


5. Mitä uusia veroja suurvaltakausi toi? s. 113-114


6. Millainen koulutusjärjestelmä Ruotsin valtakunnassa oli 1600-luvulla? 117-118


7. Arvioi Pietari Brahen merkitystä Suomen kenraalikuvernöörinä. s. 112



Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1500-1600-luku ja Ruotsin nousu suurvallaksi

1. Kustaa Vaasa ja Kalmarin unionista irtautuminen s. 60 Milla..
2. Kustaa Vaasan uudistukset 1500-luvulla s. 61-63
3. Mikael Agricola Anton..
4. Helsingin perustaminen s. 65 Ida..
5. Veljessodat s. 69-73 Mimi..
6. Kiistat Venäjän kanssa ja 25-vuotinen sota s. 68, 71-72 Mikko...
6. Nuijasota 1596-1597 s. 74 Arttu..
7. Ruotsi 30-vuotisessa sodassa 1618-48 Tiia..
8. Kustaa II Aadolf Ruotsin kuninkaana Jere..

Laadi esitys (käytä jotakin seuraavista ohjelmista Prezi, ThingLink, O365 Sway tai PPT) aiheesta. Palauta yllä olevaan palautuskansioon. Lähteenä kirja ja internet, merkitse lähteet loppuun.

1600-luvun Suomi

Suuret kuolonvuodet 1695-1697

Tekijä: Rita Parjanen
Suuret kuolonvuodet johtuivat katovuosien aiheuttamasta nälänhädästä. Katovuosien taustalla oli viilentynyt ilmasto ns. pieni jääkausi. Syinä olivat myös suurvaltasodat ja maanviljelyn alkeellisuus. Lähes kolmasosa kansasta kuoli nälkään ja sen aiheuttamiin tauteihin. Ihmiset lähtivät kerjäläislaumoina liikkeelle ja näin kulkutaudit, kuten lavantauti ja kasvitaudit, levisivät. Eniten menehtyi huono-osaisia, kuten kerjäläisiä ja köyhiä.
Katovuodet veivät viljasadon, joten ihmiset söivät karjansa. Karjan loputtua syötiin myös kotieläimet, kuten hevoset ja koirat. Valmistettiin myös pettuleipää ja syötiin mm. nokkosia ja suolaheinää. Turvauduttiin myös kannibalismiin; ”Itkien hän kertoi, miten ruoka oli talvella 1697 loppunut, karja oli pantu lihoiksi ja koirat ja kissatkin syöty. Marketan mies makasi sairaana. Silloin perheessä oli turvauduttu epätoivoiseen tekoon: lapsista vanhin, 12-vuotias Kaarle, oli vanhempiensa suostumuksella lyönyt 7-vuotiaan veljensä Paavalin hengiltä. Myöhemmin Marketta oli itse surmannut 6-vuotiaan tyttärensä Lastikan lyömällä tätä päähän. Kuolleet lapset oli paloiteltu ja valmistettu ruuaksi uunissa”
Hallitus oli lähettänyt viljaa Pohjanmaalle 1695, mutta ei tarpeeksi suuria määriä. Viljalaivat myös upposivat syysmyrskyissä ja Suomen viljelymaa jään peitossa. 1600-luvun huono tiedonkulku johti myös siihen, ettei Tukholmassa osattu varautua vastatoimenpiteisiin riittävällä nopeudella ja laajuudella. Ruokaakaan ei saatu ostettua läheisistä valtioista, sillä nekin olivat hätätilassa.



1.Mitkä syyt olivat kuolonvuosien takana?
2.Minkä takia suuret kuolonvuodet aiheuttivat paljon kuolemia?
3.Miksi tilannetta oli vaikea parantaa?

Turun akatemia

Turun akatemia(nykyinen Helsingin yliopisto), perustettiin 1640. Akatemian virallinen juhlapäivä on 26.3. Akatemia sai laajan itsehallinnon kuten Uppsalan yliopisto aikoinaan. mm. tuomio-oikeus ja monet erivapaudet. Per Brahe vahvisti akatemialle omat säännöt eli statuutit. Vuonna 1675 annettiin määräys uudistetuista säännöistä ns. karoliinisista säännöistä. Niitä noudatettiin vuoteen 1828 jolloin astui voimaan uudet muuttuneita oloja vastanneet statuutit. Talous järjestettiin veropalkkalaitoksen mukaisesti. Läänitys->maatilojen verot ja pitäjien kymmenykset. Menosääntöä muutettiin 1743 jolloin verot ja ulostekoja ei kannettu keskitetysti vaan kullekin palkannauttijalle(työntekijälle) osoitettiin omat vero- ja kymmenystilat, joilta sai kantaa tulot oman mielen mukaan sopivammalla tavalla. Akatemiassa oli erilaisia tiedekuntia kuten filosofinen- ja teologinen tiedekunta. Ajan mittaan dekanttien lisäksi otettiin mukaan myös dosentteja ja muita virkoja. Akatemiassa oli aina enimmillään muutamia satoja opiskelijoita. Opetuskielinä toimi latina ja ruotsi, suomenkielen käyttöä kontrolloitiin. Keskeisimmät elimet olivat pieni ja suuri konsistori. Akatemian tarkoituksena oli kouluttaa korkeita virkamiehiä.
Perustamisasiakirja ja hopealipas. Kuva Yrjö Lintunen.Filosofisen tiedekunnan sinettileimasin 1653. Kuva Matti Ruotsalainen.


1. Minä vuonna akatemia perustettiin?
2.Opetuskielet?
3.MItä tarkoitettiin statuuteilla?
4.Mitkä olivat akatemian keskeisimmät elimet?

Hakkapeliitat 30-vuotisessa sodassa

Tekijä: Simo M
Yleistä:
  • Suomalaisia ratsumiehiä ruotsin sotaväessä, mm. 30-vuotisessa sodassa.
  • Hakkaa päälle! -huudosta nimitys
  • Värvättäessä ei ratsumiehiä kutsuttu hakkapeliitoiksi, vaan ryttäreiksi ja he olivat tavanomaisemmin pelkkää Ruotsin ratsuväkeä. ==> Nimitys vasta sotamenestyksen myötä.
  • Merkittävimpiä taisteluita mm. Rainin edustalla käyty 1632
  • Saksassa peloteltiin lapsia vielä 1900-luvun alkupuolella hakkapeliitoilla
  • Ruotsin armeija koostui ulkomaalaisesta palkkasotilasjalkaväestä, mutta ratsuväki ja tykistö koostui ainoastaan ruotsalaisista ja suomalaisista.
  • Suomalaisia ei eroteltu muusta ruotsin armeijasta.

    Varusteista:
  • Ei haarniskaa, kevyet suojaukset.
  • Pieniä suomalaisia hevosia.
  • Kaksi ratsupistoolia ja miekka
  • Mahdollisesti kypärä ja nahka- tai teräshaarniska, riippuen mitä saatavilla.

    Taktiikoista:
  • Ruotsalaisilla uudet taktiikat 30-vuotisessa sodassa, joissa hakkapeliitat hyökkäsivät päälle kiilamuodostelmassa karakoloinnin sijaan. Ratsuväki hyökkäsi vastustajan ratsuväen kimppuun heti taistelun alettua. Hakkapeliittojen hyökkäys saattoi usein kääntää koko taistelun suunnan.
  • Hakkapeliittojen taktiikan avulla kykenivät taistelemaan myös raskaammin varustettuja joukkoja vastaan voittoisasti. Saivat yliluonnollisen maineen.

    Extraa:
  • Suomalaisten tapa taistella hiljaa, koko ajan huutamatta, oli sen aikaisista sotilaista pelottavaa.
  • Hakkapeliittojen päällikkö oli suomessa syntynyt Torsten Stålhandske, myöhemmin myös koko Ruotsin ratsuväen päällikkö.
  • Suomalaiset pitivät hakkapeliittoja sotasankareina, keskieurooppalaiset pitivät heitä pelättyinä ja julmina sotureina.
  • Suomalainen sotaväki sai puhua omaa kieltään ja sitä myös johdettiin suomeksi.
  • Tapana hankkia sota aikana tarvikkeet kuten ruoka, paikallisilta asukkailta vaikka väkivalloin.
    hakkaperkele.jpg
Kymysys 1: Missä nykypäivänä käytetään Hakkapeliitta-nimitystä?
Kysmyssys 2: Keitä olivat hakkapeliitat?
Kyhymysys 3: Keitä olivat ryttärit?
Kymysyssys 4: Miksi hakkapeliitat olivat niin menestykkäitä sodassa?

hakkakeksi.jpg

hakkarengas.png

Noitavainot Ruotsi-Suomessa

-Perustietoa, taustaa-
  • Noitavainot olivat Euroopassa uuden ajan alussa voimistunut liikehdintä noidiksi epäiltyjen ihmisten tuomitsemiseksi.
  • Suomessa ja Ruotsissa ne alkoivat vasta 1600-luvulla, jolloin muissa maissa ne olivat jo hiipumassa.
  • Koska uskonpuhdistuksessa kirkon valta väheni, valtion tehtäväksi tuli taata uskonnon puhtaus.
-Noituudesa syytetyt-
  • Noituudesta ei juurikaan syytetty aatelistoa, pappeja ja pappien rouria.
  • Valtaosa syytetyistä oli naisia, mutta Suomessa useimmat olivat miehiä.
  • Myös lapsia syytettiin noituudesta
  • Vuosina 1500-1750 syytettiin kaikkiaan yli 2000 suomalaista noituudesta ja taikuudesta
-Oikeudenkäynnit-
  • Ihmiset epäilivät joutuneensa noitien vainoamaksi ja esittivät epäilynsä oikeudelle (Esim. naapurien kiistoihin saattoi liittyä noituusepäilyjä)
  • Noitaoikeudet käytiin tuomioistuimissa.
  • Ruotsissa ei ollut kirkollista inkvisitiota.
-Rangaistukset-
  • Västeråsin valtiopäivillä 1528 noituus ja taikuus määriteltiin kuolemanrangaistuksen alaiseksi.
-Kysymykset-
  • Minkälainen oli tyypillinen syytetty?
  • oletko noita? Kyllä/Ei
  • Noitavainojen syitä?

Pieni Jääkausi

Tekijä: Jarno Laakso

Pieni jääkausi eli pikkujääkausi oli normaalia kylmempi ajanjakso noin vuosina 1450 -1850. Jääkausi ei ilmennyt maapallolla samalla tavalla vaan ilmasto olosuhteet vaihtelivat paikoittain eri tavalla. Kylmimmät vaiheet osuivat eri aikaa eri mantereille. Euroopassa oli useita kylmiä jaksoja jolloin keskilämpötila oli 2-3 astetta alempi keksivertolämpötilaa nähden. Erityisen kylmää oli 1600- luvun lopussa, jolloin koettiin mm. nälänhätää Suomessa. Jäätiköitä syntyi Norjassa ja Alpeilla myös Lontoon Thames joki jäätyi umpeen talvisin pitkiksi ajoiksi ja siellä pidettiin mm. markinoita ja luisteltiin.
Tuolloin pikku jääkaudella oli muutama hyvin kylmää jaksoa jolloin ympäri Euroopassa sato pieneni dramaattisesti. Suomessa pahimmat nälkävuodet pienentyneen sadon johdosta koettiin 1600- ja 1800-luvuilla. Kato oli tuolloin niin suuri, ettei sitä kalastuksellakaan pystytty kompensoimaan.
Pienellä jääkaudella ei kuitenkaan hirveän isoja vaikutuksia Suomen väestöön ollut. Suurimpia ongelmia pieni jääkausi aiheutti ravinnon saamiseen joka johti suurin nälän vuosiin. lisäksi se aiheutti suuria vahinkoja muun muassa maatalouden satotappioita, vaikeutti meriliikennettä ja suorastaan romutti kansantalouksia.


Mikä oli pieni jääkausi?
MItä seurauksia pienellä jääkaudella voi olla?

Palauta ryhmän työ tänne.

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Teksti ja tehtävät

1. Noitavainot Ruotsi-Suomessa (Tomi..)
2. Pikku jääkausi (Jarno..)
3. Pietari Brahe (Hannes..)
4. Turun akatemia (Eevert..)
5. Suuret kuolonvuodet (Sonja..)
6. Isac Rothovius ja kirkkokurin aika (Jimi, Roosa)
7. Kuninkaantie (Venla..)
8. Ruotujakolaitos (Helmi...)
9. Hakkapeliitat 30-v. sodassa (Tanja..)

Kustaa Vaasa ja pojat 1500-luvulla

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Kalmarin unioni 1396-1520 s. 40- Kristian, Kalle, Aleksi, Reko
2. Kustaa Vaasan nousu kuninkaaksi s. 60- Helmi, Krista, Eevert
3. Kustaa Vaasan uudistukset s. 61- Rita, Janica, Laura
4. Kustaa Vaasan kauden vaikutukset Suomelle s.64- Hannes, Patrick, Jere, Erkka
5. Mikael Agricola ja kirjakielen synty s. 61- Venla, Jarno, Joonas, Waltter, Joonatan
6. Veljessodat I: Eerikin ja Juhanan taistelu kruunusta s. 69-
7. Veljessodat II: Kaarlen ja Sigismundin kamppailu vallasta s. 73-
8. Nuijasota I (1596-1597): syyt sodalle s. 74- Mikko, Simo, Tanja, Lyyti
9. Nuijasota II: sotatapahtumat ja sodan seuraukset s. 74- Janne, Sara, Karoliina, Tomi, Sebar

Laadi esitelmä aiheesta. Käytä ohjelmana jotakin seuraavista: Prezi, ThingLink, Ppt. Etsi monipuolisesti tietoa kirjasta ja eri internet-lähteistä. Lisää kuvia ja karttoja esitykseen. Loppuun väh. kolme kysymystä muulle ryhmälle.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Yo-koekysymys, syksy 2010.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Tarkastele Mikael Agricolan (k. 1557) toimintaa ja merkitystä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Yo-koekysymys, syksy 2011.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Erittele nuijasotaan johtaneita syitä sekä sodan vaikutuksia Suomen asemaan Ruotsin valtakunnan
osana.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Yo-koekysymys, syksy 2013.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Ruotsalainen kronikoitsija Olaus Petri kirjoitti 1540-luvulla teoksessaan En swensk cröneka:

"Ruotsi on maa, joka on niin täynnä soita, vuoria ja metsiä, ettei rahvasta voi enää pakolla ja
vallalla hallita, koska heillä on paljon mahdollisuuksia asettua herraansa vastaan. Sen vuoksi
Ruotsia hallitaan paljon paremmin hyväntahtoisuudella kuin suurella ankaruudella." (käännös: U. Koskinen)
Lainattu teoksesta U. Koskinen, Hyvien miesten valtakunta (2011)

Pohdi, miten Olaus Petrin neuvot toteutuivat ja miten erityisesti Suomen alue kehittyi Kustaa
Vaasan hallintokaudella.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Yo-koekysymys, syksy 2014.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Sodat ovat yhdistäneet ja erottaneet Itämeren ympärillä asuvia ihmisiä toisistaan. Miten tämä
ilmeni Itämeren piirissä 1500-luvulta 1700-luvun loppuun ulottuvana aikana?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake