5.1. Yhteinen vastuu koulupäivästä 1.8.23
OPS muutos 1.8.2023 alkaen
Sivun lopussa mainittuihin muutoksiin liittyvät Keiteleen opetussuunnitelman linjaukset ja muutoksen vaatimat tarkennukset on koottu seuraavaan:
Nilakan yhtenäiskoulun ratkaisut
Hyvä ja turvallinen koulupäivä perustuu koulumme kasvatukselliseen tavoitteeseen, IHMISENÄ KASVAMINEN, pyrkimisenä. Tavoiteltava toimintakulttuuri on kuvattu KOULUMME SÄÄNTÖPUUSSA.
Toimenpiteenä on HYVINVOINNIN VUOSIKELLON mukainen arki, jossa korostuvat tunne- ja vuorovaikutustaidot. Taitoja harjoitellaan suunnitelmallisesti ja koetellaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa niin haastavissa kuin helpoissa sellaisissa. Näin tuemme kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa, vertaissuhteita ja ennaltaehkäissemme poissaoloja.
Kouluun kiinnittymisen tukena on Savo Grow- kuntien yhteinen hanke 2024-25. Hankkeen materiaalia huoltajille on liitteenä tällä sivulla.
Toimintamalli oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi
seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi on kuvattu linkissä. Tästä löytyy ohje poissaololuvan hakemiseen (esim. ostosreissu tai lomamatka)
Terveystarkastuksiin liittyvä yhteistyö on kuvattu linkissä
Yhteistyö eri toimijoiden ja kumppaneiden kanssa
*Koulu ja koti
*Oppilashuollon esittely
* Oppilaan tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
* oppilaan ohjautuminen oppilahuollon palveluihin on kuvattu OPS 7.2-7.4 Kolmiportainen tuki ja 8.1-8.3 Oppilashuolto
Koulun "hyvinvoinnin" tunnuslukuja seurataan lukuvuosittain ja tulokset löytyvät täältä. Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä toteaa syksyllä edellisen lukuvuoden tunnusluvut ja suunnittelee ja ohjeistaa mahdolliset tarvittavat lisäselvitykset ja toimenpiteet.
Keiteleen sivistyslautakunta 7.6.2023 § 33
Opetushallitus on päättänyt liitteen mukaisista muutoksista OPS:n perusteiden lukuihin:
- 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
- 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä
- 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat
- 8.1 Paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma.
Tämän määräyksen mukaan tarkistettu paikallinen opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2023.
.
Liitteet:
5.1 Perusteet Yhteinen vastuu koulupäivästä 1.8.23
Muutos
Päivitettyjä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukuja ei ole uudistettu kokonaisuudessaan, vaan muutokset ovat lisäyksiä lukuihin 4.2 toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet, 5.1 yhteinen vastuu koulupäivästä ja 5.6 paikallisesti päätettävät asiat. Myös lukuun 8.1 paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma on tehty yksi täsmennys. Opetuksen järjestäjien tulee päivittää paikalliset opetussuunnitelmat muutosten mukaisesti siten, että ne ovat käytössä elokuun 2023 alussa.
5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä
Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä.
Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja
perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden
hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja
yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.
Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä.
Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta.
Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja
vahvuudet. Hyvä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde edistää kouluun kiinnittymistä1
.
Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.
Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja oppimisen tuki kaikkina
koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä
vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle
koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja
oppimisen tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja
kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen
ennaltaehkäisy1
, sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun
toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja
hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuillaan ja
ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin
seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu,
mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen.
Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja
opiskeluhuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien
kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten
kanssa tehtävää yhteistyötä.
Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena
koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä
yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja
työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä
välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä
tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja
syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai
opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan
myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita
toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä
on puuttua suunnitelmallisesti1 poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.
Kouluun kiinnittyminen ja poissaolojen ehkäiseminen
Läsnäoloa tukeva koulun toimintakulttuuri edistää oppimista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja
hyvinvointia. Poissaolojen ehkäiseminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa poissaoloihin
liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja. Poissaolojen ehkäisemisessä kouluun kiinnittymistä ja
läsnäoloa tuetaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaankin tasolla.1,3
Koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja osana oppiaineiden
opetusta ja laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua
varten voidaan paikallisesti laajentaa esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää.
2
Yhteisön kannustava ilmapiiri tukee oppilaiden aitoa toimijuutta sekä vertaissuhteiden
muodostumista. Erityistä huomiota läsnäolon tukemiseen tulee kiinnittää opintojen nivelvaiheissa,
jolloin kiinnittyminen uuteen yhteisöön on kesken.1
Opiskeluhuolto on yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä, jonka avulla huolehditaan niin kouluyhteisön
kuin yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista ja oppimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa
koulun toimintakulttuuria ja arjen huolenpitoa, jonka avulla vahvistetaan oppilaan osallisuutta ja
kokemusta kuulumisesta luokka- ja kouluyhteisöön. Opiskeluhuolto ulottuu kaikkeen koulutyöhön
ja on kouluyhteisön aikuisten yhteinen tehtävä. Välittävä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä
kiireettömyys ja kuulluksi tuleminen edistävät oppilaan kiinnittymistä yhteisöön. Poissaolojen
ehkäisemistä, suunnitelmallista seurantaa ja niihin puuttumista koordinoi koulukohtainen
opiskeluhuoltoryhmä osana yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta. Yhteisöllisen työn
suunnittelussa on tärkeää varmistaa oppilaiden ja huoltajien osallisuus.1,3
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden varhainen havaitseminen sekä riittävä ja oikeaaikainen tuki ehkäisee poissaoloja. Oppimisen sujuminen, onnistumiset ja kannustava palaute
tukevat kouluun kiinnittymistä.
1,3 Myös kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan
ehkäiseminen ja niihin järjestelmällinen puuttuminen tukevat yksittäisen oppilaan ja koko yhteisön
hyvinvointia ja kiinnittymistä koulutyöhön4
.
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, keskustelu läsnäolon merkityksestä ja tiedottaminen
poissaolojen seurannasta ja puuttumisen käytännöistä tukee oppilaan läsnäoloa koulussa1
.
Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen
Opetuksen järjestäjä seuraa poissaoloja suunnitelmallisesti hyödyntäen koulutason tietoja.
Opetuksen järjestäjä päättää poissaoloihin puuttumisen toimintamallissaan kenen tehtävänä ja
miten on seurata koulun tasolla oppilaiden poissaoloja suunnitelmallisesti koulu-, luokka- ja
yksilötasolla.1
On tärkeää, että poissaoloihin reagoidaan varhain poissaolon syystä riippumatta. Poissaolosta
ilmoitetaan huoltajalle tai muulle oppilaan lailliselle edustajalle mahdollisimman pian.
1 Poissaolojen
lisääntyessä tai pitkittyessä tulee olla viipymättä yhteydessä opiskeluhuoltopalveluiden
ammattilaisiin5
. Poissaolojen kohdennetusta seurannasta sovitaan yksilöllisesti1,7
.
Poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen
Poissaolojen taustasyyt ovat moninaiset ja ne voivat liittyä niin yhteiskunnan, koulun, oppilaan kuin
kodinkin tapahtumiin ja muutoksiin. Oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisten tukitoimien
tarjoamiseksi on hyvä selvittää poissaolojen taustasyitä siinä määrin kuin se on mahdollista.
Syiden selvittäminen ja vastuut sovitaan tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja
opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa.
1,7,11 Opetuksen järjestäjän ja koulun tulee
tunnistaa kouluun ja kouluyhteisöön liittyviä tekijöitä poissaolotilanteissa ja puuttua niihin1
.
Yksittäisen oppilaan poissaoloihin puututaan opetuksen järjestäjän tekemän poissaoloihin
puuttumisen toimintamallin mukaisesti1
. Opettaja voi konsultoida yksittäisen oppilaan asiassa
opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia opiskeluhuollon tuen tarpeen arvioimiseksi ja tilanteen
selvittämiseksi. Monialainen työskentely on tärkeää käynnistää mahdollisimman varhain.
Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä (yksilökohtainen). Ryhmässä
selvitetään oppilaan tuen tarvetta, järjestetään tukea ja seurataan tilannetta.1,7
Opiskeluhuoltopalveluista oppilas ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin sosiaali- ja
terveydenhuollonpalveluihin 6,7
.
Oppilaan poissaolojen vähentämiseksi voidaan lisäksi tarvita oppilaan tarvitsemien oppimisen ja
koulunkäynnin tukitoimien päivittämistä1,8
. Mikäli oppilas ei terveydentilan tai painavan muun syyn
vuoksi pysty kokonaan tai osittain osallistumaan lähiopetukseen, tulee viimesijaisena keinona
harkita päätöksen tekemistä erityisistä opetusjärjestelyistä ja oppimissuunnitelmasta ja siitä, miten
oppilaan opetus, oppimisen tuki ja arviointi järjestetään poissaolojakson aikana9
.
Tarvittaessa on otettava yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi tai tehtävä
lastensuojeluilmoitus10
.
____________________________________
1
Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
2 Perusopetuslaki 11 §, 14 § (628/1998), Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen
valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 6 §
3Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2 - 6 § (1287/2013)
4 Perusopetuslaki 29 § (626/1998)
5Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § (1287/2013)
6Terveydenhuoltolaki 15 a §, 16 §, 17 a § (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki 5 §, 10 §, 27 c § (1301/2014)
7Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 - 19 § (1287/2013)
8Perusopetuslaki 16 §, 16 a §, 17 §, 17 a § (628/1998)
9Perusopetuslaki 18 § (628/1998)
10
Sosiaalihuoltolaki 35 § (1301/2014)
11Perusopetuslaki 3 § (626/1998)
Päivitettyjä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukuja ei ole uudistettu kokonaisuudessaan, vaan muutokset ovat lisäyksiä lukuihin 4.2 toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet, 5.1 yhteinen vastuu koulupäivästä ja 5.6 paikallisesti päätettävät asiat. Myös lukuun 8.1 paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma on tehty yksi täsmennys. Opetuksen järjestäjien tulee päivittää paikalliset opetussuunnitelmat muutosten mukaisesti siten, että ne ovat käytössä elokuun 2023 alussa.
5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä
Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä.
Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja
perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden
hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja
yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.
Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä.
Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta.
Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja
vahvuudet. Hyvä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde edistää kouluun kiinnittymistä1
.
Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.
Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja oppimisen tuki kaikkina
koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä
vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle
koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja
oppimisen tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja
kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen
ennaltaehkäisy1
, sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun
toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja
hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuillaan ja
ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin
seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu,
mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen.
Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja
opiskeluhuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien
kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten
kanssa tehtävää yhteistyötä.
Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena
koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä
yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja
työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä
välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä
tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja
syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai
opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan
myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita
toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä
on puuttua suunnitelmallisesti1 poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.
Kouluun kiinnittyminen ja poissaolojen ehkäiseminen
Läsnäoloa tukeva koulun toimintakulttuuri edistää oppimista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja
hyvinvointia. Poissaolojen ehkäiseminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa poissaoloihin
liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja. Poissaolojen ehkäisemisessä kouluun kiinnittymistä ja
läsnäoloa tuetaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaankin tasolla.1,3
Koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja osana oppiaineiden
opetusta ja laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua
varten voidaan paikallisesti laajentaa esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää.
2
Yhteisön kannustava ilmapiiri tukee oppilaiden aitoa toimijuutta sekä vertaissuhteiden
muodostumista. Erityistä huomiota läsnäolon tukemiseen tulee kiinnittää opintojen nivelvaiheissa,
jolloin kiinnittyminen uuteen yhteisöön on kesken.1
Opiskeluhuolto on yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä, jonka avulla huolehditaan niin kouluyhteisön
kuin yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista ja oppimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa
koulun toimintakulttuuria ja arjen huolenpitoa, jonka avulla vahvistetaan oppilaan osallisuutta ja
kokemusta kuulumisesta luokka- ja kouluyhteisöön. Opiskeluhuolto ulottuu kaikkeen koulutyöhön
ja on kouluyhteisön aikuisten yhteinen tehtävä. Välittävä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä
kiireettömyys ja kuulluksi tuleminen edistävät oppilaan kiinnittymistä yhteisöön. Poissaolojen
ehkäisemistä, suunnitelmallista seurantaa ja niihin puuttumista koordinoi koulukohtainen
opiskeluhuoltoryhmä osana yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta. Yhteisöllisen työn
suunnittelussa on tärkeää varmistaa oppilaiden ja huoltajien osallisuus.1,3
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden varhainen havaitseminen sekä riittävä ja oikeaaikainen tuki ehkäisee poissaoloja. Oppimisen sujuminen, onnistumiset ja kannustava palaute
tukevat kouluun kiinnittymistä.
1,3 Myös kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan
ehkäiseminen ja niihin järjestelmällinen puuttuminen tukevat yksittäisen oppilaan ja koko yhteisön
hyvinvointia ja kiinnittymistä koulutyöhön4
.
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, keskustelu läsnäolon merkityksestä ja tiedottaminen
poissaolojen seurannasta ja puuttumisen käytännöistä tukee oppilaan läsnäoloa koulussa1
.
Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen
Opetuksen järjestäjä seuraa poissaoloja suunnitelmallisesti hyödyntäen koulutason tietoja.
Opetuksen järjestäjä päättää poissaoloihin puuttumisen toimintamallissaan kenen tehtävänä ja
miten on seurata koulun tasolla oppilaiden poissaoloja suunnitelmallisesti koulu-, luokka- ja
yksilötasolla.1
On tärkeää, että poissaoloihin reagoidaan varhain poissaolon syystä riippumatta. Poissaolosta
ilmoitetaan huoltajalle tai muulle oppilaan lailliselle edustajalle mahdollisimman pian.
1 Poissaolojen
lisääntyessä tai pitkittyessä tulee olla viipymättä yhteydessä opiskeluhuoltopalveluiden
ammattilaisiin5
. Poissaolojen kohdennetusta seurannasta sovitaan yksilöllisesti1,7
.
Poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen
Poissaolojen taustasyyt ovat moninaiset ja ne voivat liittyä niin yhteiskunnan, koulun, oppilaan kuin
kodinkin tapahtumiin ja muutoksiin. Oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisten tukitoimien
tarjoamiseksi on hyvä selvittää poissaolojen taustasyitä siinä määrin kuin se on mahdollista.
Syiden selvittäminen ja vastuut sovitaan tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja
opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa.
1,7,11 Opetuksen järjestäjän ja koulun tulee
tunnistaa kouluun ja kouluyhteisöön liittyviä tekijöitä poissaolotilanteissa ja puuttua niihin1
.
Yksittäisen oppilaan poissaoloihin puututaan opetuksen järjestäjän tekemän poissaoloihin
puuttumisen toimintamallin mukaisesti1
. Opettaja voi konsultoida yksittäisen oppilaan asiassa
opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia opiskeluhuollon tuen tarpeen arvioimiseksi ja tilanteen
selvittämiseksi. Monialainen työskentely on tärkeää käynnistää mahdollisimman varhain.
Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä (yksilökohtainen). Ryhmässä
selvitetään oppilaan tuen tarvetta, järjestetään tukea ja seurataan tilannetta.1,7
Opiskeluhuoltopalveluista oppilas ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin sosiaali- ja
terveydenhuollonpalveluihin 6,7
.
Oppilaan poissaolojen vähentämiseksi voidaan lisäksi tarvita oppilaan tarvitsemien oppimisen ja
koulunkäynnin tukitoimien päivittämistä1,8
. Mikäli oppilas ei terveydentilan tai painavan muun syyn
vuoksi pysty kokonaan tai osittain osallistumaan lähiopetukseen, tulee viimesijaisena keinona
harkita päätöksen tekemistä erityisistä opetusjärjestelyistä ja oppimissuunnitelmasta ja siitä, miten
oppilaan opetus, oppimisen tuki ja arviointi järjestetään poissaolojakson aikana9
.
Tarvittaessa on otettava yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi tai tehtävä
lastensuojeluilmoitus10
.
____________________________________
1
Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
2 Perusopetuslaki 11 §, 14 § (628/1998), Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen
valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 6 §
3Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2 - 6 § (1287/2013)
4 Perusopetuslaki 29 § (626/1998)
5Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 § (1287/2013)
6Terveydenhuoltolaki 15 a §, 16 §, 17 a § (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki 5 §, 10 §, 27 c § (1301/2014)
7Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 - 19 § (1287/2013)
8Perusopetuslaki 16 §, 16 a §, 17 §, 17 a § (628/1998)
9Perusopetuslaki 18 § (628/1998)
10
Sosiaalihuoltolaki 35 § (1301/2014)
11Perusopetuslaki 3 § (626/1998)