NYK Laatutyö

Nilakan yhtenäiskoulussa opetuksenjärjestäjän lakisääteinen oman toiminnan arviointi, laatutyö ja kehittäinen ovat samassa prosesessissa.

Tämän sivun tekstimoduuleissa esitellään NYK toimintaa OPH laatukriteerien valossa.
Tästä pääset tutustumaan niihin suoraan
1. ja 2. Johtaminen ja henkilöstö
3. Talous
4. Arviointi (opetuksen järjestäjän)
5. OPS 
6. Opetus ja opetusjärjestelyt
7. Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki
8. Osallisuus



Keiteleen perusopetuksen laatutyö 1.8.2012 alkaen 

Keiteleen kunnassa on vain yksi koulu, Nilakan yhtenäiskoulu, joka toimii lähikouluna kaikille Keiteleen kunnan lapsille.  

Laaturyhmä: Nilakan yhtenäiskoulun johtotiimi ja sivistyslautakunnan edustaja 

Laadun kehittäminen perustuu vuosittaiseen suunnitelmaan liitettyihin kehittämiskortteihin, jotka on otettu käyttöön kehittävän arvioinnin suunnitelman yhteydessä 13.9.2001.  

Koulun toiminta arvioidaan laatukriteerien perusteella valtuustokauden lopussa tai tarvittaessa arviointia voidaan tehdä myös valtuustokauden aikana. Arviointi suoritetaan itsearviointina koulun ja sivistyslautakunnan toimesta, mutta tarvittaessa siihen voivat osallistua oppilaat, vanhemmat ja muut päättäjät. Arviointia voidaan myös ulkoistaa.  

Arvioinnin perusteella valitaan kehittämiskohteet, joista tehdään kehittämiskortit vuosittaiseen suunnitelmaan. Kehittämiskohteista kumpuavia hankkeita tai muita tavoitteita kirjataan vuosittain talousarvioon. Kehittämiskorttien tavoitteita ja toimenpiteitä arvioidaan sekä toimintaa kehitetään valtuustokauden ajan. Valtuustokauden lopussa arvioidaan koulun toimintaa laatukriteerien valossa ja valitaan uudet kehittämiskohteet.  

Vuosittaisen suunnitelma kehittämiskorttien käyttäminen laatutyön työkaluna on perusteltua koska: 

  • Nilakan yhtenäiskoulussa opetushenkilöstö osallistuu kokonaisuudessaan vuosittaisen suunnitelman tekemiseen ja arviointiin mikä parantaa osallisuutta ja sitoutumista 
  • Laatutyöstä ei tule erillistä prosessia vaan se sisältyy pakolliseen vuosittain tehtävään asiakirjaan 
  • Vuosittaisen suunnitelman osa-alueet ovat jaettu vastuu tiimeille, joiden johtajat muodostavat johtotiimin rehtorin ja vararehtorin lisäksi 
  • Sivistyslautakunta hyväksyy vuosittaisen suunnitelman lukuvuoden alussa ja suunnitelman arviointi tulee lautakunnalle tiedoksi lukuvuoden lopussa.  

Kehityskohteet ovat olleet seuraavat 

Kausi 

2012-2016 

2017-2020 

2021-2025 

 

Kohteet 

Koulupsykologi palvelujen saaminen  

Kestävän kehityksen huomioiminen koulun toiminnassa 

Henkilöstön osaamisen lisääminen (arviointiosaaminen,
heterogeenisten opetusryhmien kohtaamisvalmiudet, ammatillinen OPS työ) 

 

Valinnaisuuden ja kieliohjelman turvaaminen  

Oppilaiden ja kotien osallisuuden lisääminen koulun toiminnassa 

Tilojen joustavuuden lisääminen 

 

A OPS ja DIGI  

B osallisuus Huoltajat,  

oppilaat ja henkilöstö  

C Johtaminen ja henkilöstön osaaminen  

D Kumppanit ja verkostot  

 Lukuvuosi 2021-22 Ohjauksen kehittäminen (SG kuntien Ohjauskella omalla polulle hanke)


LV 2021-25 Digiosaamisen kehittäminen 
Seuraavien painopiste lukuvuodet päätetään vuosttaisen suunnitelma yhteydessä
Hyvinvointi
Liikkuvakoulu
Osallisuus

 

Onnistuminen 

++ KeKe 

+Valinnaisuus 

+ Tilat 

+Henkilöstön osaaminen 

-Koulupsykologi 

+++DIGI 

++ Osaaminen ja johto (Poikkeusoloissa toimiminen 

 kevät 2020) 

++ OPS (Liikkuvakoulu, metsäeskrari=> Puupolku) 

+ Vakanssitarkastelut 

+LAPU 

+ osallisuustyökalut (innoduel) 

-koulupsykologi 

 

 

 

 

Laatukriteerit ja niihin liittyvät kunnan ja koulun suunnitelmat on esitelty lyhyesti liitteenä olevalla videolla.

 

1. Johtaminen ja 2. Henkilöstö (Rakenne)

Opetustoimen ja koulun johdon keskeisenä tehtävänä on edistää perusopetuksen arvopohjan ja koulun perustehtävän toteutumista sekä luoda hyvät ja tasapuoliset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle.

Kunta-stategia ohjaa OPS arvojen kanssa myös koulun toimintaa. NYK huoneentaulu:
KOHTAAN,
KEHITYN,
KANNUSTAN

Systemaattinen arviointi- ja kehittämistyö on välttämätöntä toimintaa. Linkkien videoilla esitellään perusopetuksen ohjausjärjestelmä ja miten NYK:ssa opetuksen järjestäjän itsearviointi, laatutyö ja koulun kehittäminen on organisoitu. OPH ja OKM hankkeet yksin ja Nilakankuntien /Savogrow alueen kanssa ovat myös tärkeä osa koulun kehittämistä.

NYK:n opetushenkilöstö on jaettu kolmeen tiimiin (A Tapahtumat, B juhlat ja C Monialaiset), joiden vetäjät kuuluvat rehtorin ja vararehtorin kanssa koulun johtotiimiin. johtotiimiä laajennetaan tarvittaessa eri kehittämishankkeiden vastuuhenkilöillä. Kaikki koulun yleiset palaverit ovat kaikille henkilöstön jäsenille julkisia. Samoin henkilöstön jäsenet voivat lisätä asialistalle asioita ja kommentoida muistioita pedanetissä. 

Kunnan henkilöstöoppaalla ja koulun perehdyttämismateriaalilla pyritään sujuvoittamaan arkea (Pedanetissä).

Kehityskeskustelut käydään tarvittaessa ja vähintään joka toinen vuosi.

Henkilöstösuunnittelun linjoja määritellään muutaman vuoden välein tehtävissä vakanssitarkasteluissa, joissa otetaan huomioon tiedossa olevat eläköitymiset, ikäluokkien lapsimäärät ja voimassa olevat tuntijaot. Rekrytointeihin liittyvät täyttölupien pyynnöt perustuvat näiden tarkatelujen tuloksiin.

Liitteet:

VIDEO NYK vuosisuunnitelmatyö
PO ohjausjärjestelmä

3. Talous (Rakenne)

HENKILÖSTÖRESURSSIN TULOKSELLINEN KÄYTTÖ RATKAISEE OPPILAIDEN SAAMAN HYÖDYN.
(" Toiminnan voidaan sanoa olevan tuloksellista silloin kun asiakkaiden tarpeisiin vastataan kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja työssä jaksaminen on hyvällä tasolla." L: kuntalliitto.fi)

Tasa-arvohankkeen loppurapostissa 2019 on koottu muutamia periaatteita, joiden avulla resursista saatava hyötyä oppilaille voidaan maksimoida. Tuloksellinen toiminnan tautalla on hyvä suunnittelu, joustavuus ja vastuullisuus.

HENKILÖSTÖ OSALLISTUU TALOUSARVION LAADINTAAN JA TALOUSARVIO-OHJEESSA ON OHJEISTETTU KUKA TEKEE MITÄKIN

Opettaja/henkilöstö tietää parhaiten mitä tarvitaan  

Esi-6 luokilla nykyinen opettaja on paras asiantuntija kunkin ikäluokan tarpeiden kartoittamiseen seuraavan lukuvuoden syksyn osalta. Vastaavasti aineenopettaja on paras asiantuntija   oman aineensa hankintoihin.

Oppimateriaalisssa suositaan kierrätettäviä ja sähköisiä materiaaleja. Talousarvio-ohjeessa (TA 2020 ohje liitteenä) velvoitetaan tarkistamaan materiaalien varastot ja huomioimaan ne uusia tilattaessa.

TALOUSARVIO TEHDÄÄN JA SEN TOTEUTUMISTA SEURATAAN KUNNANHALLITUKSEN OHJEIDEN MUKAAN ja mahdollisiin muutoksiin reagoidaan.

Keiteleen kunta resurssoi vuonna 2018 perusopetukseen 6. eniten (€/oppilas) Pohjois-Savossa
Allaolevissa taulukoissa on Keiteleen ja Pohjois-Savon keskimääräiset tunnusluvut vuosilta 2012-2018. Huomioida kannattaa, että
a) Keiteleellä kustannuksista kohdistuu suhteessa opetukseen enemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin (Kunkin taulukon toiseksi alimman rivin % kertoo kuinka paljon eurosta menee opetukseen) .
b ) Kuitenkin ero on supistumassa ja muiden opetuksen ulkopuolisten menojen osuus on kasvanut tarkkailujaksolla suhteessa enemmän.

 

Keitele                  
 Käyttömenot yht. (ei vamm.op) e/opp. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 muutos 17 muutos 12
 Opetus 5975 5873 6123 6299 7240 6515 6152 -5,6 3
 Majoitus ja kuljetus 1297 1330 1287 1339 1434 1473 1495 1,5 15,3
 Ruokailu 580 589 590 588 594 721 681 -5,6 17,4
 Muu oppilashuolto 167 193 303 373 440 418 237 -43,3 41,9
 Sis. hallinto 482 508 503 457 497 473 912 92,9 89,3
 Kiinteistöjen ylläpito 1101 1112 1169 1381 1537 1691 1666 -1,5 51,3
 - josta sis. vuokr. pääomakust. 0 0 0 0 0 0 0 0 0
 Pienet hankkeet 0 0 0 0 0 0 0 0 0
 Toim. käyttömenot yhteensä 9602 9604 9974 10436 11743 11291 11143 -1,3 16
 josta                  
 - palkkaukset 6457 6477 6723 7008 7863 7042 6973 -1 8
 - muut menot 3145 3127 3251 3428 3880 4248 4170 -1,8 32,6
% opetukseen 62 % 61 % 61 % 60 % 62 % 58 % 55 %    
% muut menot/opetus 49 % 48 % 48 % 49 % 49 % 60 % 60 %    
                   
Pohjois-Savo keskimäärin                  
                   
 Käyttömenot yht. (ei vamm.op) e/opp. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 muutos 17 muutos 12
 Opetus 4699 4836 4930 4976 4992 4863 4934 1,5 5
 Majoitus ja kuljetus 434 469 476 477 477 480 485 0,9 11,8
 Ruokailu 559 565 578 593 602 615 614 -0,2 9,8
 Muu oppilashuolto 369 373 375 407 404 400 435 8,6 17,8
 Sis. hallinto 449 458 436 500 515 499 546 9,3 21,5
 Kiinteistöjen ylläpito 1542 1644 1716 1774 1796 1840 1913 3,9 24
 - josta sis. vuokr. pääomakust. 642 631 640 671 687 746 942 26,4 46,9
 Pienet hankkeet 154 109 150 163 143 238 280 17,6 82,1
 Toim. käyttömenot yhteensä 8205 8454 8661 8889 8928 8935 9206 3 12,2
 josta                  
 - palkkaukset 4923 5053 5135 5223 5200 5015 5114 2 3,9
 - muut menot 3282 3401 3526 3666 3728 3920 4092 4,4 24,7
% opetukseen 57 % 57 % 57 % 56 % 56 % 54 % 54 %    
% muut menot/opetus 67 % 67 % 69 % 70 % 72 % 78 % 80 %    

Liitteet:

TA21 ohje opetushenkilöstölle

7. Oppimis, kasvun ja hyvinvoinnin tuki

Ennakoiva puuttuminen yhteistyössä oppilaan, kodin ja monialaisen verkoston kanssa sekä dokumentointi NYKssä on esitelty liitteen B videossa. Videossa on esimerkkinä oppilaan poissaolot mutta vastaavasti toimitaan jos haasteet ovat muussa hyvinvoinnissa tai oppimisessa.

3-PORTAINEN TUKI (OPS luku 7.)

Kolmiportaistatukea ja NYK käytänteitä tuenportailla liikkumisessa sekä vastuita on esitelty liitteessä A.

NYKssä on kolme erityisopettajan virkaa ja ne ovat täytetty toistaisilla työsuhteilla pätevillä opettajilla. Tasa-arvo kehittämishankkeen ja kunnan satsauksilla koulussamme on paljon myös muuta samanaikaisopetusta. Samanaikaiopetuksen onnistuminen vaatii hyvää suunnittelua, joustavuutta ja vastuullisuutta resurssin käytössä. Tasa-arvohankkeen loppurapostissa 2019 on koottu muutamia periaatteita, joiden avulla resursista saatava hyötyä oppilaille voidaan maksimoida. 

Kaikkien opetushenkilöstön jäsenten osaamista pyritään suunnitelmallisesti lisäämään. Lukuvuosina 2019-21painopiste on ollut tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen tukeminen. 

OPPILASHUOLTO NYKssä

Ensisijaisesti pyritään parantamaan koko kouluyhteisön ilmapiiriä ja toimintakulttuuria sekä tukemaan huoltajien kasvatustehtävää moniammatillisesti niin että ongelmia olisi vähemmän. Haasteisiin vastataan;
*ennakoimalla (pedagoginen ennakointi),
*ennaltaehkäisemällä
*puuttumalla mahdollisimman varhain ja riittävällä osaamisella ja resursseilla.
Palveluketjua arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti tavoitteena oikea-aikainen ja oikeanlainen palvelu, jossa oppilaan asia on aina jonkun toimijan vastuulla.

Kouluun laaditussa turvallisuuskansiossa ja kriisiohjeessa on ohjeistettu toiminta ongelmatilanteissa.

Tavoite, toimijat, rakenna ja ovat esitelty linkissä (NYK OPS 8.1)

Kunnan kotisivuilla (=Suomi.fi) asiaa on esitelty näin ks linkki

Lukuvuonna 2020-21 NYKssä on kokeilu- ja kehittämiskäytössä "Tuenkoontityökalu", jonka tavoitteena on pitää kaikki osalliset selvillä oppilaan senhetkisestä tuen tarpeesta sekä meneillään olevista tukitoimista. Samalla työkalu auttaa valitsemaan tarvittaessa uusia tuenkeinoja.


OHJAUS NYKssä

Linkistä pääset Kunnan kotisivuilla ohjauksen esittelyyn.

Oppilaiden sijoittumista jatko-opintoihin seurataan koulun arviointijärjestelmän mukaan. Yhteistyötä tehdään erityisesti etsivän nuorityöntekijän kanssa.

NYK OPS luku 7.1.1 määrittelee ohjauksen tuenvaiheissa linkin mukaisesti.

NIVELVAIHEET

Esi-1. lk nivelvaihetta on pyritty madaltamaan mallilla, jossa sama opettaja on ryhmän mukana esi-2./3. luokille.
6. ja 7. lk nivelvaihetta madaltaa se että oppilailla on aineen pettyajia jo 3./4. luokalta alakaen ja oppimisympäristöt ovta tuttuja.

Liitteet:

Liite A NYK 3-portaisen vaiheet, asiakirjat ja vastuut
Liite B Tuenkeinojen käyttöönotto ja dokumentointi