Suomen Kuvalehden tärpit kevään 2016 ylioppilaskirjoituksiin
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/abitarpit-sk-kokosi-lukupaketin-kevaan-ylioppilaskokelaille/?shared=305324-c27ff05d-4
HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI:
Yhteiskuntaopin ja historian kirjoituksissa ajankohtaisia aiheita käsitellään paljon. Yhteiskuntaopissa keskimäärin puolet kysymyksistä on selkeästi ajankohtaisia. Historiassa on lähes joka kerta vähintään yksi ajankohtaista aihetta käsittelevä kysymys.
Kokeet tehdään noin vuosi ennen kirjoituksia. Siksi abiturientin on syytä tietää, mitkä olivatvuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 polttavat puheenaiheet.
Samat teemat voivat toistua useasti. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Timo Sarkén kertoo, että esimerkiksi Lähi-idän politiikasta on kysytty historiassa useaan otteeseen.
”Lähi-itä on edelleen ajankohtainen ja voi hyvinkin nousta aiheeksi. Enää ei päde se, että jos aihetta on kysytty edellisellä kerralla, se ei enää tule uudestaan”, Sarkén sanoo.
Sarkénin mukaan median seuraaminen on kokelaalle ehdottoman tärkeää. Vaikka kysymyksenasettelu ei suoraa viittaisi ajankohtaiseen tapahtumaan, nykytilanteen tietäminen on kokelaalle hyödyksi.
Esimerkiksi yhteiskuntaopin dokumenttitehtävissä on paljon tuoreita kuvioita ja kaavioita. Niihin vastatessa on paljon apua, jos on perillä nykyhetken tilanteesta. Ymmärtämisen ja oman kypsyytensä osoittamiseksi on tärkeää antaa myös esimerkkejä.
”Siinä median seuraaminen on eduksi. Sieltä saa esimerkkejä. Vaikka viitattaisiin menneeseen tapahtumaan, voidaan antaa nykyajasta esimerkki.”
Mikä on sitten opettajan valistunut arvaus, millaisia asioita historian ja yhteiskuntaopin kokeet sisältävät?
”Historiassa voitaisiin käsitellä suurvaltasuhteita ja Ukrainan kriisiä. Geopolitiikan paluu voisi olla mielenkiintoinen aihe”, Sarkén luettelee.
Yhteiskuntaopissa aiheeksi voisivat nousta hyvinvointiyhteiskunta ja sen kriisi Suomessa, kestävyysvaje ja rakenneuudistukset.
”Sitten on tietysti budjetin säästöt ja verotus. Ulkomaankaupassa on suuria muutoksia. Nykyisen hallituksen säästölinja, jota oppositio vastustaa. Ehdottomasti ajankohtainen aihe on myös Suomen turvallisuuspolitiikka”, Sarkén vinkkaa.
Historian ja yhteiskuntaopin kirjoittajan perusvirhe on, että vastauksesta tulee mielipidekirjoitus.
”On sallittua esittää omia johtopäätöksiä ja mielipiteitä, mutta ne on aina perusteltava faktatiedoilla. Omia mielipiteitä ei saa missään nimessä esittää niin, ettei väitteitä ole perusteltu”, Sarkén varoittaa.
Ukrainan kriisi, Suomen turvallisuuspolitiikka, suurvaltasuhteet, geopolitiikka
Venäjän suhteet länsimaihin kylmenivät vuonna 2014, kun Venäjä kaappasi Krimin Ukrainalta ja ryhtyi tukemaan sotilaallisesti Itä-Ukrainan kapinallisia. Miten Venäjän toimet vaikuttivat suurvaltasuhteisiin ja minkälaista keskustelua Suomen turvallisuuspolitiikasta käytiin?
- Kommentti: Miksi Venäjä pitää tiukasti kiinni Ukrainasta?
- Aika Nato-keskustelulle on ollut väärä jo 20 vuotta
- Matkustajakone ammuttiin alas Itä-Ukrainassa. Ketkä ovat syyllisiä?
- Mielipide: Krimin tapahtumat osoittivat Venäjän heikkouden
- Näkökulma: Ukraina ei ole yksittäistapaus vaan venäläinen tapa toimia
- Näkökulma: Voiko Venäjä hyökätä Suomeen?
- Näkökulma: Pohjoismaista puolustusyhteistyötä olisi syytä harkita
- Jerofejev: ”Putin pyrkii irtaantumaan Ukrainasta”
- Ukrainan hallitus uhkaa kaatua – presidentin suosio romahtanut
- Putin rakentaa uutta imperiumia
- Venäjän ja Viron rajalla: ”Virolaiset pelkäävät Putinia turhaan”
- Venäjä perustelee Krimin valtausta ja Ukrainan painostamista fasismin uhalla
- Läheskään kaikki Donetskilaiset eivät halua liittyä Venäjään
- Ukraina pelkää Venäjän suurhyökkäystä voitonpäivän jälkeen
Finanssipolitiikka, Venäjän pakotteet, kilpailukyky, ulkomaakauppa, työttömyys
Ukrainan kriisin vaikutukset näkyivät myös Suomen ja muiden Euroopan valtioiden ulkomaakaupassa. Länsimaat asettivat Venäjälle talouspakotteita ja Venäjä vastasi niihin vastapakotteilla. Ruplan arvo romahti ja Venäjä uhkasi ajautua syvään taantumaan. Millaisia vaikutuksia tapahtumilla on ollut Suomen talouteen? Millaisissa kantimissa on Suomen kilpailukyky?
- Venäjän pakotteet ja vastatoimet: Nämä suomalaisyritykset kärsivät
- Venäjä ja länsimaat ajautuvat kohti kauppasotaa
- Mielipide: Suomen luottoluokitus laski – ”Nolo juttu!”
- Irlannin talouskriisi helpottaa, mutta edessä on vielä monta laihaa vuotta
- Kommentti: Yhdysvallat ajelehtii kohti finanssijyrkännettä
- Väärä talouspolitiikka on maksanut Suomelle jo 21 miljardia euroa
- Valtionvarainministeriö aliarvioi palkkamaltin hyödyt yli miljardilla eurolla
- Kommentti: Suomen kansainvälinen kilpailukyky on heikentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa
- Kommentti: Venäjän talouskasvun hidastuminen heijastuu Suomeen viennin ja matkailun kautta
- Infografiikka: Tällainen on pitkäaikaistyötön
Lähi-itä, Syyria, terrorismi, Isis, pakolaisuus
Pakolaiskriisi vyöryi Eurooppaan teolla vasta kesällä 2015, joten aihetta ei välttämättä käsitellä vielä kevään kirjoituksissa. Kriisi oli kuitenkin jo tuloillaan: tammikuussa 2015 Syyrian naapurimaat alkoivat sulkea rajojaan. Pakolaisia ei voitu enää vastaanottaa, sillä maiden kantokyky oli ylittynyt. Turkki, Jordania, Libanon ja Irak olivat ottaneet vastaan jo 3,6 miljoonaa syyrialaista. Eurooppaan pakenevia hukkui Välimereen. Lähi-itää ja pakolaisuutta käsitteleviä kysymyksiä voi olla silti luvassa, joten abin kannattaa olla perillä myös viimeisimmistä käänteistä.
- SK Irakissa: Somaria, 8, pakeni Isisiä vuorille
- Isis: Kurkunleikkaajajengistä kasvoi maailman pelätyin terroristijärjestö
- Uutisanalyysi: Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Lähi-idässä suurvalta-asemansa pönkittämiseksi
- Isis yrittää valloittaa myös Afganistanin
- Pariisin iskut: Charlie Hebdo – Miten ranskalaisille kävi iskun jälkeen?
- Pariisin iskut: Isis käy sotaa länttä vastaan
- Isisin vastainen rintama vahvistuu
- Turvapaikanhakijoita tulee vielä Suomeen naurettavan vähän
- Pakolaiskriisi on tehnyt Petteri Orposta vahvan miehen
- Saksa repeytyy taas itään ja länteen
- Vuonna 2001 maailmassa oli yksi al-Qaida – Nyt niitä on kuusi
Poliittiset instituutit ja niiden toiminta
Suomen nykyinen eduskunta valittiin huhtikuussa 2015. Keskusta nousi selvästi suurimmaksi puolueeksi. Millainen on nykyinen hallitus ja millaisen perinnön edellinen hallitus sille jätti?
- Sote-kiista näytti Juha Sipilän kovat paineet ja kokemattomuuden
- Näin syntyi Sipilän hallitus
- Jyrki Kataisen aikana kokoomus nousi, talous takkuili