Oikea vastaus PF1:een, eduskuntavaalit (yo-s2018, T9)
+9.
9.1. 4 p. Vasemmistoliiton kannatus on suurinta Lapissa ja Oulussa, kun taas Vihreän liiton kannatus on suurinta Helsingissä ja Uudellamaalla. Vähiten Vasemmistoliittoa kannatetaan Vaasassa. Vihreää liittoa kannatetaan vähiten Vaasassa, Lapissa ja Satakunnassa. Puolueilla on suurin piirtein yhtä paljon kannatusta Hämeessä, Savo-Karjalassa ja Vaasassa.
9.2. 8 p. Helsingissä ja Uudellamaalla Kokoomus oli suosituin puolue. Hämeessä SDP on saanut eniten ääniä, kun taas Satakunnassa suurin puolue oli Perussuomalaiset. Vaasassa, Savo-Karjalassa, Oulussa ja Lapissa suosituin puolue oli Keskusta. RKP:n kannatus oli suurinta Vaasan vaalipiirissä ja pienintä sisämaan vaalipiireissä. Perussuomalaisten kannatus on suhteellisen tasaista ympäri Suomen.
9.3. 10 p. Keskusta on vahvoilla alueillaan selkeästi suosituin puolue, kun taas muissa vaalipiireissä minkään puolueen johtoasema ei ollut yhtä selvä. Keskustan perinteinen kannattajakunta on keskittynyt pienemmille paikkakunnille, maaseudulle ja Pohjois-Suomeen. Ruotsalaisen kansanpuolueen pääasiallinen kannattajakunta on rannikkoalueiden vaalipiirien ruotsinkieliset äänestäjät. Etelä-Suomessa äänestettiin eniten kokoomusta, jonka kannattajakuntaa on erityisesti koulutettu kaupunkiväestö. Vihreät ovat Suomessa nimenomaan suosittuja koulutetun, liberaalin kaupunkiväestön keskuudessa. Perussuomalaiset on houkutellut perinteisiä keskustan äänestäjiä maaseudulla, työväenpuolueiden kannattajia kaupungeissa sekä aktivoimaan uusia äänestäjiä. Sosiaalidemokraattien äänestäjät edustavat usein eteläisen ja keskisen Suomen kaupunkien työväestöä. Vasemmistoliiton kannatus on vahvaa etelän teollisuus- ja yliopistokaupungeissa sekä Pohjois-Suomessa. Kristillisdemokraatit on Suomessa pienpuolue, jonka taustajoukkoja yhdistää kristillis-konservatiivinen maailmankatsomus.
9.4. 8 p. Jakolinjoja on monia ja jakautumista voi käsitellä esimerkiksi seuraavista näkökulmista: oikeisto ja vasemmisto, kasvukeskukset ja syrjäseutu, koulutetut ja vähän koulutetut, arvoliberaalinen ja konservatiivinen, kansallismielinen ja kansainvälinen. Perinteistä oikeisto-vasemmisto -jaottelua sekoittavat perussuomalaiset. Hyvässä vastauksessa käsitellään useita eri jakolinjoja. Kokelas voi myös perustellusti väittää, että Suomi ei ole puoluepoliittisesti jakautunut kahtia.
9.1. 4 p. Vasemmistoliiton kannatus on suurinta Lapissa ja Oulussa, kun taas Vihreän liiton kannatus on suurinta Helsingissä ja Uudellamaalla. Vähiten Vasemmistoliittoa kannatetaan Vaasassa. Vihreää liittoa kannatetaan vähiten Vaasassa, Lapissa ja Satakunnassa. Puolueilla on suurin piirtein yhtä paljon kannatusta Hämeessä, Savo-Karjalassa ja Vaasassa.
9.2. 8 p. Helsingissä ja Uudellamaalla Kokoomus oli suosituin puolue. Hämeessä SDP on saanut eniten ääniä, kun taas Satakunnassa suurin puolue oli Perussuomalaiset. Vaasassa, Savo-Karjalassa, Oulussa ja Lapissa suosituin puolue oli Keskusta. RKP:n kannatus oli suurinta Vaasan vaalipiirissä ja pienintä sisämaan vaalipiireissä. Perussuomalaisten kannatus on suhteellisen tasaista ympäri Suomen.
9.3. 10 p. Keskusta on vahvoilla alueillaan selkeästi suosituin puolue, kun taas muissa vaalipiireissä minkään puolueen johtoasema ei ollut yhtä selvä. Keskustan perinteinen kannattajakunta on keskittynyt pienemmille paikkakunnille, maaseudulle ja Pohjois-Suomeen. Ruotsalaisen kansanpuolueen pääasiallinen kannattajakunta on rannikkoalueiden vaalipiirien ruotsinkieliset äänestäjät. Etelä-Suomessa äänestettiin eniten kokoomusta, jonka kannattajakuntaa on erityisesti koulutettu kaupunkiväestö. Vihreät ovat Suomessa nimenomaan suosittuja koulutetun, liberaalin kaupunkiväestön keskuudessa. Perussuomalaiset on houkutellut perinteisiä keskustan äänestäjiä maaseudulla, työväenpuolueiden kannattajia kaupungeissa sekä aktivoimaan uusia äänestäjiä. Sosiaalidemokraattien äänestäjät edustavat usein eteläisen ja keskisen Suomen kaupunkien työväestöä. Vasemmistoliiton kannatus on vahvaa etelän teollisuus- ja yliopistokaupungeissa sekä Pohjois-Suomessa. Kristillisdemokraatit on Suomessa pienpuolue, jonka taustajoukkoja yhdistää kristillis-konservatiivinen maailmankatsomus.
9.4. 8 p. Jakolinjoja on monia ja jakautumista voi käsitellä esimerkiksi seuraavista näkökulmista: oikeisto ja vasemmisto, kasvukeskukset ja syrjäseutu, koulutetut ja vähän koulutetut, arvoliberaalinen ja konservatiivinen, kansallismielinen ja kansainvälinen. Perinteistä oikeisto-vasemmisto -jaottelua sekoittavat perussuomalaiset. Hyvässä vastauksessa käsitellään useita eri jakolinjoja. Kokelas voi myös perustellusti väittää, että Suomi ei ole puoluepoliittisesti jakautunut kahtia.