Harjoitustehtävä: video (Hans Rosling's 200 countries, 200 years - The joy of stats

1. a) Mikä on videon pääsanoma? (4p)

Videolla tarkastellaan elinajanodotteen ja tulojen kehitystä 200 maassa 200 viime vuoden aikana. Kahdensadan vuoden aikana kehitys on näillä mittareilla edennyt huomattavasti. Suuri kehitysero länsimaiden ja maailman muiden maiden välillä supistuu koko ajan. Kaupan ja ympäristöystävällisen tekniikan avulla voidaan kehityseroja edelleen supistaa tulevaisuudessa.

1. b) Miten videon tilasto muuttui vuosina 1810 ja 1900 ja mitkä asiat selittävät muutosta? (8p)

Vuonna 1810 elinajanodote oli enintään 40 vuotta lähes kaikkialla maailmassa. Vain Iso-Britannia ja Alankomaat olivat valtioita, joissa elinikä oli 40 vuotta korkeampi. 1900-luvun alkuun asti suurvallat ja  siirtomaavallat kykenivät merkittävästi parantamaan sekä elinajanodotettaan että vaurauttaan. Kolonialismin alistamat siirtomaat kärsivät sen sijaan edelleen sairauksista, matalasta eliniänodotteesta ja alhaisesta tulotasosta.

1. c) Miten videon tilasto muuttui 1900-2000 ja mitkä asiat selittävät muutosta? (8p)

Vuodet 1914-1920 alensivat suurvalloissakin eliniän odotetta ja vaurautta ensimmäisen maailmansodan ihmishenkien menetyksen ja espanjantautiin kuolleiden suuren määrän takia. 1920- ja 1930-luvulla länsimaat edelleenkin vaurastoivat talouslamasta huolimatta. Vuonna 1948 Ruotsi ja Yhdysvallat olivat terveimpiä ja rikkaita muihin verrattuna. Aasian suuret maat (Kiina, Intia ja Indonesia) olivat yhä sairaita, heikkoja ja alhaisen tulotason valtioita.

1950-luvulta lähtien kehitysmaiden itsenäistymisprosessin lähdettyä liikkeelle kehitysmaiden tilanne on huomattavasti parantunut niin eliniän odotteen kuin tulotasonkin suhteen. Kehittyvät taloudet Aasiassa (esim. Kiina, Etelä-Korea, Taiwan, Singapore ja Malesia) ja Latinalaisessa Amerikassa ovat selvästi saavuttaneet länsimaiden elintasoa. Toki erot ääripäiden välillä (esim. Luxemburg ja Kongo) ovat yhä huomattavat.

1. d) Ota kantaa väitteeseen: "Taloudellinen kasvu on hyödyttänyt koko maapallon väestöä." (10p)

Talouskasvu alkoi 1700-luvun jälkipuoliskolla teollistumisen myötä. Teollistumiskehityksen mahdollisti osaltaan maatalouden kehitys, joka paransi ravintotilannetta. Väestönkasvu sai vauhtia myös kuolleisuuden vähenemisestä, hygieniaolojen parantumisesta ja lääketieteen kehityksestä, johon teollistuminen ja talouskasvu vaikuttivat. Teollistuminen synnytti kulutusyhteiskunnan, joka kasvatti elintaloa ja ihmisten kulutusmahdollisuuksia ensin erityisesti länsimaissa.

Voimakas taloudellinen kasvu, joka perustuu suureksi osaksi teollistumiseen ja vapaakauppaan, on 1980-luvulta lähtien nostanut satoja miljoonia kiinalaisia ja intialaisia köyhyydestä keskiluokkaan. Samankaltainen ilmiö on toteutunut myös Aasiassa ja monissa Latinalaisen Amerikan maissa. Väestön kasvuun ovat vaikuttaneet myös huimasti parantunut terveydenhuolto ja ravinto. Pääsääntöisesti taloudellinen vauraus on rikastuttanut myös niitä maita, joissa BKT:n taso on ollut alhainen.