Historia 7 - Kulttuurimatka historiaan 2 op (koulukohtainen valinnainen)

Historia 7 - Kulttuurimatka historiaan 2 op

Tavoitteet:

Opiskelija 

  • syventää tietojaan eurooppalaisen tai suomalaisen kaupunkikulttuurin kehityksestä 
  • kykenee analysoimaan erilaisia eurooppalaisen tai suomalaisen kulttuurin tuotoksia 
  • tutustuu eurooppalaiseen tai suomalaiseen taiteeseen, tieteeseen ja rakennettuun ympäristöön eri kohteissa 
  • kehittää sisäistä yrittäjyyttä opintoretkeen liittyvän varainhankinnan kautta

 Keskeiset sisällöt:

  • kulttuurimatka toteutetaan esimerkiksi kevään projektiviikon yhteydessä 
  • matkakohteesta ja siihen liittyvistä teemoista laaditaan erilaisia pienoistutkielmia, oppimistehtäviä ja esityksiä opintojakson yhteydessä 
  • opiskelija osallistuu aktiivisesti kaikkeen kulttuurimatkaan liittyvään ohjelmaan 

Arviointi: 

Suoritusmerkintä suoritettu/hylätty. Arvioinnissa otetaan huomioon opintoretkeen liittyvä esitelmä.

Tuntitehtävät historiasta 9.11.2021

1. Lue kertauskirjasta 
- Maanviljelyn synty ja ensimmäiset korkeakulttuurit (s.14-17)
- Välimeren korkeakulttuurit (s. 18-21) ja 
- Keskiaika - taantumasta uuteen nousuun s.22-29

2. Tutustu huolella vanhoihin ylioppilastehtäviin HI1-kurssista s. 241-242.

3. Vastaa sivun 48 tehtäviin

1 (käsitteiden määrittelytehtävät)
3 (keskiajan kaupankäynnin kartat) ja 
7 (väestönkasvu)



TU

Kotitehtävät historiasta keskiviikkona 18.1.2017

Historia:

Edetään tuntisuunnitelman mukaisesti.

1. Ensin tämä

Kertausta teollistumisesta ja globaalimaailmasta s. 35-45 kotitehtäväksi T1, T3 ja t7 s. 46

2. Sitten

18.1. HI2-kertaus vanhasta ajasta ja keskiajasta s. 48-62 Aikajanat kursseille 1-2, monisteet
18.1. Kuva- ja tilastotehtävään vastaaminen

Lisäsin juuri kuvatehtävän kurssille. Käy se huolellisesti läpi. Tutustu myös kurssit 1-2 kattavaan aikajanaan.

Tämän lisäksi vastaa Abi Historia-teoksen tehtäviin 2 ja 3 s. 50. Lue lopuksi kertauskirjasta kappale Antiikin ihminen s. 51-56.

Toni Uusimäki

Liitteet:

Abi_historia_Aikajanat_kursseille_1_ja_2.pdf
Abi_historia__Kuvatehtävä_PowerPoint (1).ppt

Afrikan tähden -artikkeli

Lue Helsingin Sanomien kuukausiliitteen 2/2016 artikkeli Afrikan tähden ja vastaa sen perusteella oheisiin kysymyksiin. Voit merkitä ja numeroida vastaukset monisteisiin.

KYSYMYKSIÄ ARTIKKELIIN AFRIKAN TÄHDEN

  1. Miksi on harhaanjohtavaa puhua Afrikasta yhtenä kokonaisuutena, mantereena?
  2. Miten Johannesburgin vauraus näkyy katukuvassa? Entä köyhyys?
  3. Kuvaa mosambikilaisten elintason nousua.
  4. Miten Suomen ja Namibian erityissuhde näkyy arjessa? Mihin se perustuu?
  5. Miten Suomi ja Namibia eroavat toisistaan?
  6. Mihin toimittaja Sami Sillanpää kiinnittää huomiota vieraillessaan Ruandan pääkaupunki Kigalissa?
  7. Millaisia seurauksia konfliktilla Kongon demokraattisessa tasavallassa on ollut?
  8. Mitkä tekijät ovat pitkittäneet Kongon konfliktia?
  9. Miten Afrikan talouskasvu näkyy tilastoissa ja esimerkiksi Kenian Nairobin arjessa?
  10. Millaista liiketoimintaa suomalaisyhtiöt ja suomalaiset yrittäjät harjoittavat Afrikassa?
  11. Mitä tarkoitetaan apartheidilla? Miten se näkyi käytännön elämässä?
  12. Millä tavalla demokratisoituminen on muuttanut Etelä-Afrikkaa?
  13. Miten Suomen kehitysapu on vaikuttanut Etiopiassa?
  14. Millainen on ollut Sorie Samuran kohtalo?
  15. Millaisia muutoksia on tapahtunut Afrikan tautitilanteessa?



Suomen Kuvalehden tärpit kevään 2016 ylioppilaskirjoituksiin

Suomen Kuvalehden ajankohtaiset tärpit kevään ylioppilaskirjoituksiin löydät tästä linkistä:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/abitarpit-sk-kokosi-lukupaketin-kevaan-ylioppilaskokelaille/?shared=305324-c27ff05d-4

HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI:

Yhteiskuntaopin ja historian kirjoituksissa ajankohtaisia aiheita käsitellään paljon. Yhteiskuntaopissa keskimäärin puolet kysymyksistä on selkeästi ajankohtaisia. Historiassa on lähes joka kerta vähintään yksi ajankohtaista aihetta käsittelevä kysymys.

Kokeet tehdään noin vuosi ennen kirjoituksia. Siksi abiturientin on syytä tietää, mitkä olivatvuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 polttavat puheenaiheet.

Samat teemat voivat toistua useasti. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Timo Sarkén kertoo, että esimerkiksi Lähi-idän politiikasta on kysytty historiassa useaan otteeseen.

”Lähi-itä on edelleen ajankohtainen ja voi hyvinkin nousta aiheeksi. Enää ei päde se, että jos aihetta on kysytty edellisellä kerralla, se ei enää tule uudestaan”, Sarkén sanoo.

Sarkénin mukaan median seuraaminen on kokelaalle ehdottoman tärkeää. Vaikka kysymyksenasettelu ei suoraa viittaisi ajankohtaiseen tapahtumaan, nykytilanteen tietäminen on kokelaalle hyödyksi.

Esimerkiksi yhteiskuntaopin dokumenttitehtävissä on paljon tuoreita kuvioita ja kaavioita. Niihin vastatessa on paljon apua, jos on perillä nykyhetken tilanteesta. Ymmärtämisen ja oman kypsyytensä osoittamiseksi on tärkeää antaa myös esimerkkejä.

”Siinä median seuraaminen on eduksi. Sieltä saa esimerkkejä. Vaikka viitattaisiin menneeseen tapahtumaan, voidaan antaa nykyajasta esimerkki.”

Mikä on sitten opettajan valistunut arvaus, millaisia asioita historian ja yhteiskuntaopin kokeet sisältävät?

”Historiassa voitaisiin käsitellä suurvaltasuhteita ja Ukrainan kriisiä. Geopolitiikan paluu voisi olla mielenkiintoinen aihe”, Sarkén luettelee.

Yhteiskuntaopissa aiheeksi voisivat nousta hyvinvointiyhteiskunta ja sen kriisi Suomessa, kestävyysvaje ja rakenneuudistukset.

”Sitten on tietysti budjetin säästöt ja verotus. Ulkomaankaupassa on suuria muutoksia. Nykyisen hallituksen säästölinja, jota oppositio vastustaa. Ehdottomasti ajankohtainen aihe on myös Suomen turvallisuuspolitiikka”, Sarkén vinkkaa.

Historian ja yhteiskuntaopin kirjoittajan perusvirhe on, että vastauksesta tulee mielipidekirjoitus.

”On sallittua esittää omia johtopäätöksiä ja mielipiteitä, mutta ne on aina perusteltava faktatiedoilla. Omia mielipiteitä ei saa missään nimessä esittää niin, ettei väitteitä ole perusteltu”, Sarkén varoittaa.

Ukrainan kriisi, Suomen turvallisuuspolitiikka, suurvaltasuhteet, geopolitiikka

Venäjän suhteet länsimaihin kylmenivät vuonna 2014, kun Venäjä kaappasi Krimin Ukrainalta ja ryhtyi tukemaan sotilaallisesti Itä-Ukrainan kapinallisia. Miten Venäjän toimet vaikuttivat suurvaltasuhteisiin ja minkälaista keskustelua Suomen turvallisuuspolitiikasta käytiin?

Finanssipolitiikka, Venäjän pakotteet, kilpailukyky, ulkomaakauppa, työttömyys

Ukrainan kriisin vaikutukset näkyivät myös Suomen ja muiden Euroopan valtioiden ulkomaakaupassa. Länsimaat asettivat Venäjälle talouspakotteita ja Venäjä vastasi niihin vastapakotteilla. Ruplan arvo romahti ja Venäjä uhkasi ajautua syvään taantumaan. Millaisia vaikutuksia tapahtumilla on ollut Suomen talouteen? Millaisissa kantimissa on Suomen kilpailukyky?

Lähi-itä, Syyria, terrorismi, Isis, pakolaisuus

Pakolaiskriisi vyöryi Eurooppaan teolla vasta kesällä 2015, joten aihetta ei välttämättä käsitellä vielä kevään kirjoituksissa. Kriisi oli kuitenkin jo tuloillaan: tammikuussa 2015 Syyrian naapurimaat alkoivat sulkea rajojaan. Pakolaisia ei voitu enää vastaanottaa, sillä maiden kantokyky oli ylittynyt. Turkki, Jordania, Libanon ja Irak olivat ottaneet vastaan jo 3,6 miljoonaa syyrialaista. Eurooppaan pakenevia hukkui Välimereen. Lähi-itää ja pakolaisuutta käsitteleviä kysymyksiä voi olla silti luvassa, joten abin kannattaa olla perillä myös viimeisimmistä käänteistä.

Poliittiset instituutit ja niiden toiminta

Suomen nykyinen eduskunta valittiin huhtikuussa 2015. Keskusta nousi selvästi suurimmaksi puolueeksi. Millainen on nykyinen hallitus ja millaisen perinnön edellinen hallitus sille jätti?