Demoilla tuotettua, ennakkotehtävät jne.
Esi- ja alkuopetuksen havainnointien koonteja kasvun ja oppimisen tukemisesta
- Miten lasten opetusta eriytettiin?
- Miten (ryhmittelyt, sermit, erityisopettajan mukana olo, erilliset tilat ym.) kolmiportaisen tuen järjestäminen oppilasryhmässä toteutui?
- → Saitko selville kuka lapsista on yleisen / tehostetun / erityisen tuen piirissä?
- Eriyttämistä toteutetaan hyvinkin eri tavoin. Viidessä eri havainnointipaikassa nähtiin varianssia fyysisestä eristämisestä joustavan ryhmittelyn kautta näkymättömään tuen tehostamiseen.
- Väliaikaistilat vaativat erityistä huomiota tunteja suunniteltaessa. Resurssierot näkyvät juurikin opetustilojen laadussa ja jopa ajassa jota opettajalla on mahdollista käyttää opetustilassa
- Lapsilähtöisyys on pitkälti opettajan persoonasta ja opetustavoista kiinni kuin resursseista. Toki opetettava asia vaikuttaa myös mahdollisuutteen antaa
- Eri ikäiset oppilaat toimivat samoissa ryhmissä
- samanaikaisopetusta
- Tuen tasot vaihtelivat ryhmän mukaan
-tasoryhmät käytössä, lukujärjestykset palkitettu rinnakkaisluokkien kesken, opetusmateriaalit erilaiset eritasoisille, istumapaikat
- sermejä, erillisiä pöytiä ja kaappeja käytössä tilan rajaamisessa
-heikoimmat oppilaat erottuvat tehtävien tekemisen yhteydessä, vaikka varsinaista ja näkyvää eriytystä ei olisi
- paljon eriyttämistä luokassa, jossa sekä suomalaisia että maahanmuuttajataustaisia lapsia.
- samanaikaisopetusta sekä jaettua opetusta samalla ryhmällä päivän aikana (30 oppilasta)
- äikässä tasoryhmät lukijoille, avustaja tai ohjaaja auttoi vieressä, pari lasta kävi erityisopettajalla opiskelemassa samat asiat
- erilaisia apuvälineitä
- tukea saavia lapsia ei juuri ollut
- Eriyttäminen näkyi niiden kohdalla, ketkä tarvitsivat tukea. Sen sijaan nopeiden oppijoiden kohdalla eriyttäminen ei näkynyt, sillä tällöin opettaja vain ohjasi jo tehtävät tehneet oppilaat lukemaan pulpettikirjaa, piirtämään tms lopputunneista.
- kaksi luokkaa joilla omat opet mutta luokat toimii yhdessä, mahdollisti eriyttämiseen mm taitotason ja temperamentin mukaan
- välillä käytössä resurssiope ja erkkaope
- paljon eriytyystä sekä tehtävien että aihealueiden tasolla
- yhdessä ryhmässä erkkaope koko ajan mukana joten eriytyystä ei näkynyt niin selkeästi
- eriytystä myös tilojen mukaan
- yksilölliset sairaanhoitajatunnit, puhe- ja toimintaterapia
- yhdessä ryhmässä aikuinen per lapsi, joten yksilöllistämistä oli paljon
Eriyttäminen?- ei näkyvää eriyttämistä esim. Sermejä mutta esim. tasapainotyynyt- Koulun esikoulun ja päiväkodin esikoulun ero? > koulun eskari ennemminkin koulupainotteinen, päiväkodin yhteydessä oleva leikkipainotteinen- Ekaluokalla ei pulpetteja vaan pöytäryhmät, liikettä opettamisessa- Oppilaiden jakaminen pienempiin ryhmiin, joilla eri oppimisympäristöt, eri luokat- Erilaiset toimintatavat jakamalla ryhmiin esim. Lukutaidon mukaan- Esim. A ja B-ryhmät joilla erilaiset lukkarit esim. koulukyytienkin mukaan- IstumajärjestysTuen piirit?- esim. Matikantunnilla pystyi hieman päättelemään, mutta ei varmasti- Eskarissa ei näy tuen piirit
Esi- ja alkuopetuksen havainnointien koonteja opetuksesta
- Miten lapsikeskeisyysja/tai opettajajohtoisuus ilmenee?
Suurimmaksi osaksi havainnointikohteissamme opetus on melko opettajajohtoista ja kirjakeskeistä. Opettajajohtoisuus ilmenee "perinteiseisenä opetuksena" kirjan mukaisesti opettajan päättäessä tunnin kulusta.
Oli myös lapsilähtöisyyttä - päivän aluksi oppilas sai valita oman paikkansa sen mukaan, missä kokee voivansa työskennellä -> itsesäätelyn merkity.
- Lapsikeskeisyys on pitkälti opettajan persoonasta ja opetustavoista kiinni kuin resursseista. Toki opetettava asia vaikuttaa myös mahdollisuutteen antaa
- aluksi opettajajohtoista, mutta kun tehtävän kulku on kerrottu niin siirrytään vahvasti lapsikeskeiseen toimintaan
- Kerran viikossa valinnainen paja, josta lapsi sai itse päättää mihin osallistuu
- lasten kanssa jutellaan paljon opetettavasta aiheesta, tuodaan aines lapsen tasolle
- hpukuttelua ja palkitsemista
- Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksen kohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?/ Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin?
Lapset open roolissa - päivän aluksi opettajan avulla esim. viikonpäivä / päivämäärä / vuodenaika taululle
Opetuksessa edettiin lähinnä oppiainesisältöjen mukaisesti (kirjan mukaan), mutta muuten kuunneltiin lapsen mielipiteitä asioissa. Lapsen aktiivisuus otetaan huomioon esimerkiksi leikin ja laulun kautta. Vierailuja ja retkiä museoihin ja puistoihin ym.
- lasten innostus lytätään helposti, jos heidän aktiivisuuttaan tai innostustaan ei oteta huomioon. Opettaja pois tarkasta suunnittelumuotista!
- Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta? Esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan yhteistyötä.
- Moniammatillisuutta oli, opettajan lisäksi ohjaajat, sairaanhoitajat, erkkaopet, erityislstentrhnope,
- oli ja ei ollut. Jos oli, niin ryhmäkin oli suuri (30)
Yhteistyö näyttäytyi suurimmaksi osaksi niin, että tukea tarvitsevat siirtyvät osalla tunneista erityisopettajan luokse. Myös ohjaajia käytetään tukea tarvitsevien tukiopettajina muiden jatkaessa työskentelyä luokassa. Yhdellä havainnoijallamme yhteistyötä samassa tilassa.
- Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja? Esim. luokanopettaja/erityisopettaja/lastentarhanopettaja opettavat yhdessä.
Pajaopetusta / pistetyöskentelyä
-oli 2 erkkaopea erityiskoulun eskariluokassa
Lapsikeskeisyys ja opettajajohtoisuus:
- padilla työskenneltiin eskarissa opettajan tarkkojen ohjeitten mukaan.- ekalla luokalla sai valita mitä lukee, jos osasi lukea
- Ne jotka eivät osanneet lukea pelasivat ekapeliä
- Opettaja kertoi, että kysyy, mitä he haluavat tehdä liikunnassa ja mitä laulaa musiikissa
- Opettajan määräämä tavoite, jonka toteutuksessa opettaja otti huomioon oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet ja sai tehdä vapaammin
Luokassa yhteistyötä tekivät opettaja/lastentarhanopettaja ja avustaja ja päiväkodin eskarissa lastenhoitaja. Tiimiopettajuutta tai samanaikaisopettajuutta ei näkynyt, mutta eräs opettaja kertoi, että joskus yhteistyötä tehdään esim yhdistelemällä luokkia liikuntapäivänä (opettajat veti yhdessä, isommat oppilaat pikkuisten kanssa)
Esi- ja alkuopetuksen havainnointien koonteja oppimisympäristöstä
- Millainen on esiopetuksen tai alkuluokan oppimisympäristö ja miten se huomioi oppilaiden yksilöllisyyden?
- (Esim: Miten tila on järjestetty ja ”sisustettu” lapsen oppimista ja kasvua tukevaksi? Missä muualla opiskellaan kuin luokkahuoneessa? Millaisia materiaaleja ja välineitä käytetään? Millaisia työskentelytapoja käytetään? Millaista vuorovaikutusta työskentelytavat mahdollistavat lasten välillä/aikuisen ja lasten välillä ?)
- Erillisiä tiloja joissa opiskella
- sermit, kuulosuojaimet, istuintyynyt
- vaihdettavat paikat, myös luokan ulkopuolella opiskelua
- tiloissa näkyy lasten tuotokset ja havainnollista kuvamateriaalia esim lukujärjestykset
- tietotekniikka käytössä
- musiikin ja kuvataiteen yms käyttö opetuksessa
- paritehtävät
- opettajan vuorovaikutus ja miten hän saa oppilaat vuorovaikutukseen
- istumajärjestyksellä työrauhaa ja apua (oppilaiden sijoittelu, puolikaarimalli)
- paljon pieniä "sopukoita", johon pystyi jakautumaan ryhmätyöskentelyyn
- ei juuri sermejä yms. tilanjakajia
- eskarissa oppitunti alkoi tyynyillä lattialla, ei juuri istuttu pulpeteissa
- luokan ulkopuolella työtiloja
- iPad-tunti ryhmissä
- opettajajohtoisuus vaikutti lapsilähtöiseen vuorovaikutukseen
-Pelejä -esim. matikkanurkka, ei oppikirjoja kaikissa aineissa.
-älytaulut ym. tosi usein havainnollistettiin erilaisilla välineillä /kuvilla /
-Kuulosuojaimet!
-Keskustelevat työskentelytavat
-musiikki apuna
- Ei perustuntijakoa vaan yksi pidempi ulkoilu päivässä
- käytössä useita eri tiloja: käytävä, luokan takaosassa sermillä eristetty alue, pienluokki, päiväkodissa eri huoneet
-painopeitot, erilaiset penkit, istuintyynyt, patjat, sohvat, jumppapallot, säkkituolit
-älytaulu -> osallisti paljon lapsia ja motivoi, dokumenttikamera, padit
-luokkahuoneet aika koristeltuja, visuaaliselle oppijalle hyvä, hahmotushäiriöiselle/näkörajoitteiselle huono
- sermillä jaettu takatila luokassa
- luova luokka (ei pulpetteja, istuintyynyjä, sohvia, säkkituoleja)
- pareittain järjestetyt pulpetit
- etukäteen päätetyt istumajärjestykset
- koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt (uimahalli, luonto, puistot, museot, retket)
- numeroita, aakkoset, kellon apukeinot näkyvästi seinillä
- aikuisen tehtävänä lähinnä ohjailla toimintaa vuorovaikutuksillisin keinoin
- oppilaat neuvovat toisiaan ja keskustelevat keskenään
-vuorovaikutuksen muodot kuitenkin vaihtelevat hieman tehtäväkohtaisesti
skarissa: useampia tiloja, mihin ryhmää jaettiin (nuokkari, luokka..)
Aakkosia ja numeroita seinällä, kuvia, värikarttoja, vuodenaikaympyrä, liikennevalot, säätaulu, sisustuksen värikkyys, pelejä. Nämä tukivat oppimista, kun "arkijutuista" tehtiin toiminnallisia/värikkäitä ja näin kiinnostavia. Myös vastuuta (esim. vaihtaa päivämäärä).
1-2lk opiskeltiin myös metsässä tehden "metsän äänet -cd:tä". Sai tehdä omalla tavalla, omien mieltymysten mukaan ja "omaa tahtiin". Tämä työskentelytapaan mahdollisti vuorovaikutuksen, jossa kakkoset opastivat ykkösiä.
Esi- ja alkuopetuksen havainnointien koonteja oppisisällöistä
- Mitä laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia/oppiainesisältöjä/oppiaineita opetukseen sisältyy (vrt. Esiopetuksen opetussuunnitelma ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet).
- on yritetty yhdistää esim. kuvista, yllä ja liikuntaa. Pelailun yhteydessä harjoiteltu vuorovaikutustaitoja. Aihioita on ollut laajempiin yhdistelyihin, mutta opettaja ei välttämättä osaa/tajua kytköksiä oppiaineiden välillä.
- yhdistetty liikunta ja ymppä oppiaineena "luontoliikunta", jota tunti viikossa. Harjoitellaan soutamaan, tekemään majoja, retkeillään, tekemään nuotio yms
- draaman mukaan tuleminen leikkien ja toiminnallisten harjoitteiden kautta esim. lukemisen oppimisessa
-OPS2016 ei vielä näy suunnitelmallisesti opetuksessa, mutta sitä kohti ollaan menossa ( yhdistetty ylli ja matikka, etsitään esim lehtiä ja lasketaan niitä..)
-monilukutaito, tietoa tuli erilaisissa muodoissa: opettajan puhe, äänikirjat, oppikirjat, taulun tekstit ym....
8-ryhmä:
- OPSin perusteet näkyivät
- Laaja-alaisuus ja aineiden prosessisuus näkyi
- Monipuolisuus
- Vuorovaikutuksellisuus: ryhmätyöt, eskari+alkuluokat
- Oppilaiden omaa ajattelua ja aloitteellisuutta tuettiin
- TVT
- ympässä ryhmätyö
- eläinten viikko -materiaalit
- Laaja-alaiset kokonaisuudet, oppilaiden elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta koetettu lisätä
- toimnnallinen matikan ja äikän opetus
- tutkimuksellista toimintatapaa näkyvissä jonkin verran
- paljon pelejä ja leikkejä
- oppilaan aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä omaa ajattelua tuettiin
Ennakkotehtävä 1a kulttuurinen osaaminen 24.9.
1. Kuvaa seuraavat kohteet omien kokemustesi ja havaintojesi perusteella:
a. kulttuuri
• Siirrä kuvasi POM11JO-pienryhmäsi ryhmäpalautuskansioon kuvatekstin kera.
a. kulttuuri
• Siirrä kuvasi POM11JO-pienryhmäsi ryhmäpalautuskansioon kuvatekstin kera.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Ennakkotehtävä 1b kulttuurinen osaaminen 24.9.
1. Kuvaa seuraavat kohteet omien kokemustesi ja havaintojesi perusteella:
b. monikulttuurisuus
• Siirrä kuvasi POM11JO-pienryhmäsi ryhmäpalautuskansioon kuvatekstin kera.
b. monikulttuurisuus
• Siirrä kuvasi POM11JO-pienryhmäsi ryhmäpalautuskansioon kuvatekstin kera.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Ennakkotehtävä 1c kulttuurinen osaaminen 24.9.
1. Kuvaa seuraavat kohteet omien kokemustesi ja havaintojesi perusteella:
c. jokin kulttuuriyhteisö (alakulttuuri), johon kuulut.
• Siirrä kuvasi POM11JO-pienryhmäsi ryhmäpalautuskansioon kuvatekstin kera.
c. jokin kulttuuriyhteisö (alakulttuuri), johon kuulut.
• Siirrä kuvasi POM11JO-pienryhmäsi ryhmäpalautuskansioon kuvatekstin kera.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.