• Miten lapsikeskeisyysja/tai opettajajohtoisuus ilmenee? 

Työstä sai tehdä todella oman näköisen (tarina itseään kiinnostavasta aiheesta eskarissa), alaluokilla vierailevilla opettajajohtoisuus korostui huomattavasti, kun lapsilähtöisyys näkyi eskarissa enemmän. Alaluokilla istuttiin pulpeteissa ja käytettiin paljon kirjaa.

Suurimmaksi osaksi havainnointikohteissamme opetus on melko opettajajohtoista ja kirjakeskeistä. Opettajajohtoisuus ilmenee "perinteiseisenä opetuksena" kirjan mukaisesti opettajan päättäessä tunnin kulusta. 

Oli myös lapsilähtöisyyttä - päivän aluksi oppilas sai valita oman paikkansa sen mukaan, missä kokee voivansa työskennellä -> itsesäätelyn merkity.

• Lapsikeskeisyys on pitkälti opettajan persoonasta ja opetustavoista kiinni kuin resursseista. Toki opetettava asia vaikuttaa myös mahdollisuutteen antaa 

- aluksi opettajajohtoista, mutta kun tehtävän kulku on kerrottu niin siirrytään vahvasti lapsikeskeiseen toimintaan

• Kerran viikossa valinnainen paja, josta lapsi sai itse päättää mihin osallistuu
• lasten kanssa jutellaan paljon opetettavasta aiheesta, tuodaan aines lapsen tasolle
• hpukuttelua ja palkitsemista

• Miten lapsi ja lapsen lähtökohdat otetaan huomioon? Miten toiminta lähtee liikkeelle lapsesta käsin esim. niin, että lapselle merkitykselliset asiat ja kiinnostuksen kohteet sekä lapsen oma aktiivisuus otetaan huomioon?/ Millä tavoin toiminta lähtee liikkeelle tai ohjautuu opettajan toiminnasta käsin?

Lapset open roolissa - päivän aluksi opettajan avulla esim. viikonpäivä / päivämäärä / vuodenaika taululle

Opetuksessa edettiin lähinnä oppiainesisältöjen mukaisesti (kirjan mukaan), mutta muuten kuunneltiin lapsen mielipiteitä asioissa. Lapsen aktiivisuus otetaan huomioon esimerkiksi leikin ja laulun kautta. Vierailuja ja retkiä museoihin ja puistoihin ym.

- lasten innostus lytätään helposti, jos heidän aktiivisuuttaan tai innostustaan ei oteta huomioon. Opettaja pois tarkasta suunnittelumuotista!

• Oliko opetuksessa mukana moniammatillisuutta? Esim. luokanopettajan, lastentarhanopettajan, erityisopettajan, erityislastentarhanopettajan yhteistyötä.

Yhdessä luokassa samanaikaisopettaja, mutta resurssia ei hyödynnetty observoinnin aikana juurikaan. Toisessa eskarissa tiimit opettaja + lastenhoitaja. Yhdessä koulussa pari lasta kävi erityisopettajalla pienryhmässä matikan ja äikäntunnit.

• Moniammatillisuutta oli, opettajan lisäksi ohjaajat, sairaanhoitajat, erkkaopet, erityislstentrhnope, 

- toisissa paikoissa oli moniammatillisuutta enemmän. Vaikuttaako resurssit tähänkin?

- oli ja ei ollut. Jos oli, niin ryhmäkin oli suuri (30)

Yhteistyö näyttäytyi suurimmaksi osaksi niin, että tukea tarvitsevat siirtyvät osalla tunneista erityisopettajan luokse. Myös ohjaajia käytetään tukea tarvitsevien tukiopettajina muiden jatkaessa työskentelyä luokassa. Yhdellä havainnoijallamme yhteistyötä samassa tilassa.

• Entä samanaikaisopettamisen tai tiimiopettajuuden muotoja? Esim. luokanopettaja/erityisopettaja/lastentarhanopettaja opettavat yhdessä.

Yhdessä luokassa samanaikaisopetusta: 2 luokanopettajaa.

Pajaopetusta / pistetyöskentelyä

-oli 2 erkkaopea erityiskoulun eskariluokassa

Lapsikeskeisyys ja opettajajohtoisuus:
    - padilla työskenneltiin eskarissa opettajan tarkkojen ohjeitten mukaan.- ekalla luokalla sai valita mitä lukee, jos osasi lukea
    - Ne jotka eivät osanneet lukea pelasivat ekapeliä
    - Opettaja kertoi, että kysyy, mitä he haluavat tehdä liikunnassa ja mitä laulaa musiikissa
    - Opettajan määräämä tavoite, jonka toteutuksessa opettaja otti huomioon oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet ja sai tehdä vapaammin
    
    Luokassa yhteistyötä tekivät opettaja/lastentarhanopettaja ja avustaja ja päiväkodin eskarissa lastenhoitaja. Tiimiopettajuutta tai samanaikaisopettajuutta ei näkynyt, mutta eräs opettaja kertoi, että joskus yhteistyötä tehdään esim yhdistelemällä luokkia liikuntapäivänä (opettajat veti yhdessä, isommat oppilaat pikkuisten kanssa)