1.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Otan itse selvää yhteiskunnallisista asioista median kautta. Minulle tulee sosiaalisessa mediassa paljon uutisia ja julkaisuja vastaan. Toisaalta uutisia tulee melko paljon tietyistä aiheista, koska usein avaan juuri niiden aiheiden uutiset, koska ne kiinnostavat minua eniten. Muita uutisia silloin tällöin etsin itse, ja usein myös kaverit laittavat muun muassa Snapchattiin kiinnostavimmista asioista näyttökaappauksia.

 

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän itse useita sosiaalisen median kanavia vaikuttamiseen. Snapchattiin, Instagramiin, Facebookiin sekä TikTokkiin julkaisen itse kuvia ja videoita. Snapchatissa julkaisen päivittäin sisältöä yksityiseen tarinaani, jonka näkee vain valitsemani kaverini. Mualle julkaisen sisältöä harvemmin, noin kerran tai kaksi kahdessa viikossa.

 

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Opetuksessa olisi mahdollista käyttää ainakin TikTokkia erilaisten videoiden kuvaamiseen ja muokkaamiseen. Videoita ja kuvia on mahdollista kuvata myös Snapchatillä ja Instagramilla. Myös Instagramia olisi mahdollista käyttää sellaiseen materiaaliin, jossa esitellään erilaisia työvaiheita.

 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa on paljon Venäjän ja Ukrainan välinen sota. Myös niiden seurauksena tapahtuneet ongelmat ovat todella paljon keskustelussa. Muun muassa rahan arvon ja hintojen nousu. Paljon puhuttu aihe on sähkön ja polttoaineen hinnan nousu.

 

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Oppilaiden kanssa lähestyisin näitä asioita miettimällä yhden asian seurauksia muihin asioihin. Yhdistämällä myös pinnalla olevia asioita opetukseen voisin lähestyä asioita.

 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Opetuksessani voisin hyödyntää yhteistyötahona esimerkiksi museoita. Museovierailu jossakin historiallisessa kohteessa voisi olla hyvä tapa hyödyntää yhteistyötahoja opetuksessa.

Toinen, joka tuli mieleen sosiaalisenmedian kautta. Minulle tuli siellä mainos, jossa haettiin työntekijöitä Yrityskylään. Siellä vieraileminen voisi olla mielenkiintoinen oppilaille sekä todella hyödyllinen yhteiskuntaopin kannalta.

 

2.

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Mielestäni yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa tulevaisuutta ja elämää varten. Yhteiskuntaopin aiheet ovat aikuisiällä lähes joka päivä jollakin tavalla esillä. Rahan liikkuminen on mielistäni yksi tärkeimmistä asioista ymmärtää, jotta rahan käyttö aikuisiällä olisi helpompaa.

 
Miksi uuden OPS myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.luokan sijaan?

Yhteiskuntaopin sisältö on niin laaja, että sitä on hyvä aloittaa oppimaan jo aiemmin. Asioita pystytään käsittelemään kauemmin ja syvemmin. Itselleni esimerkiksi rahan liikkuminen oli hankalaa. Jos minulla olisi 9.luokalla ollut jonkinlainen peruspohja kyseiselle asialle, sen ymmärtäminen olisi ollut helpompaa.

Oppiaine on todella tärkeä tulevaisuuden kannalta, joten sen aiheisiin on mielestäni tärkeää panostaa.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Mieleeni tulee ensinnäkin perusasioiden opettaminen. Ne olisi hyvä saada kuntoon pinnallisesti, jotta niihin voidaan syventyä yläkoulussa.

Esimerkiksi yllä mainitsemani Yrityskylässä vierailu on yksi idea, joka mieleeni tulee. Myös omien yritysten luominen leikin avulla sekä leikkirahalla leikkiminen voisivat olla hauskoja ja innostavia, mutta myös samalla todella hyödyllisiä yhteiskunta opin kannalta.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Yleensä luen läpi esimerkiksi Ylen etusivun ja avaan itseäni kiinnostavat uutiset/artikkelit. Monista asioista kuulen myös sosiaalisen median kanavien kautta, kuten esimerkiksi Instagramista tai Twitteristä. Sosiaalisen median lähteiden kanssa olen paljon varovaisempi sen suhteen, mihin uskon.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Käytän ehkä eniten Twitchiä ja Discordia. Minulla on myös Instagram ja Twitter, mutta hyvin harvoin julkaisen kummassakaan mitään. Discordissa keskustelen nimimerkin alla yhdellä isommalla serverillä päivittäin ja Twitchissä streamaan aina välillä omia videopelihetkiäni puhuen samalla.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Instagramia ja Twitteriä voisi hyödyntää esimerkiksi projektien dokumentoinnissa. Discordiin voisi rakentaa luokan tai yhteisön yhteisen alustan, jossa ihmiset voisivat jakaa opiskeluun ja yhteisön toimintaan liittyviä asioita ja auttaa toisiaan. 

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Ukrainan ja Venäjän sota on ollut nyt viime aikoina paljon pinnalla, jonka lisäksi sen myötä tapahtuneet Nato muutokset. Hintojen nousu ja etenkin sähkön hinta on ollut osana otsikoita. 

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Etenkin pienempien oppilaiden kanssa on varmasti hyvä lähestyä näitä asioita varovaisemmin. Esimerkiksi sota on todella vaikea aihe jo monelle paljon vanhemmallekin ihmiselle. Asioiden selittäminen ja toivon ylläpitäminen on tärkeää, eikä omilla mahdollisilla epävarmuuksilla saa luoda turvatonta tunnetta oppilaille. 

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Monet kulttuurilliset kohteet voisivat olla hyvä yhteistyötahoja. Esimerkiksi teatterit ja museot, tai muut historialliset kohteet. Vierailut voisivat tapahtua luokkaretkien lomassa.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppi on tärkeä oppiaine maailman ymmärtämisen kannalta. On todella vaikeaa pysyä mukana poliittisessa keskustelussa tai esimerkiksi hintojen nousun ja laskun ymmärtämisessä, jos ei ole koskaan oppinut oikeita termejä ja syitä niiden tapahtumaketjujen takana. Jotta voi vaikuttaa poliittisissa asioissa, tulee ymmärtää poliittinen maisema ensin. 

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Jo yläasteikäiset voivat omalta osaltaan vaikuttaa keskusteluissa, etenkin kun kyseessä on heidän omat asiansa. Yhteiskuntaoppi auttaa heitäkin ymmärtämään omia oikeuksiaan ja sitä, miten maailma toimii. Voisin myös olettaa, että alakoulun puolella yhteiskuntaopissa käydään läpi yhä enemmän asioita, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämään ja siihen, miten juuri lapsen elämä toimii. Yläasteikäinen saattaa etsiä jo kesätöitä, joihin liittyvät myös oikeuksiin ja lakeihin liittyvät säädökset, jonka takia on tärkeää, että he ymmärtävät ne itsekin. 

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Kuten jo yllä mainitsin, oletan, että ala-asteella keskitytään enemmän arkipäiväisiin asioihin ja tapahtumiin, jotka ovat lähempänä oppilasta itseään. Voisin kuvitella, että alakoulussa olisi ehkä sopivaa sekoittaa opetukseen juuri opetuskäyntejä ja eläytymistehtäviä. Leikin kautta voi tehdä oppilaille ei niin kiinnostavista aiheista helpompia käsitellä. 

Pohtiessani omaa tapaani ottaa selvää yhteiskunnallisista asioista, mieleen tulee ensimmäisenä uutiset sekä televisioista että lehdistä ja sosiaalinen media. Koen, että saan näistä molemmista paljon ajankohtaista tietoa ja pysynkin usein hyvin perillä, mitä tapahtuu. Kanavat myös tukevat hyvinkin paljon toisiaan, sillä vaikka aina ei ehtisi lukemaan uutisia, niistä saattaa tulla vastaan jotakin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, joka on toisaalta valitettavasti lähes päivittäisessä käytössä.

Kyseiset kanavat myös antavat minulle viitteitä vaikuttamismahdollisuuksista ja kannustavat usein myös yhteiskunnalliseen toimintaan. Koen kuitenkin, että oma vaikuttamiseni on heikkoa. Ainoa asia ja paikka missä nykyään vaikutan tai ainakin pyrin vaikuttamaan on erilaiset vaalit. Toki niissäkään kaikissa en tuo omia kantojani esiin. Muuten vaikuttaminen jää omalta osaltani hyvin pieneen rooliin.

Minusta opetuksessa olisi tärkeä pyrkiä innostamaan oppilaita yhteiskunnallisiin keskusteluihin, jotta heille ajankohtaiset asiat eivät tunnu liian kaukaisilta. Luokassa on tärkeää olla ilmapiiri, jossa on tilaa kaikkien ajatuksille, mielipiteille ja keskusteluille, jolloin jokainen kokee kuuluvansa yhteisöön, jossa kn mahdollisuus sanoa mitä vaan. Myös vaikuttaminen on mielestäni tärkeä tuoda osaksi arkea jo nuoresta lähtien. Omalla kohdalla koen, että nämä kaksi ovat jääneet jotenkin liian kaukaisiksi ja sen takia edelleen niin pienenä osana elämääni. On varmasti paljon erilaisia tapoja joilla vaikuttamista voi tuoda yhä enemmän osaksi joka päiväistä opetusta. Esimerkiksi lasten uutiset ovat oiva keino, jolla saataisiin joka päivä jotakin yhteiskunnallista asiaa mukaan päivään. Luokan kanssa voidaan yhdessä katsoa päivän / viikon lasten uutiset ja keskustella siellä esiin nousseista aiheista. Usein tällaiset tilanteet herättävät paljonkin keskustelua luokan kesken, kun oppilaat pääsevät jakamaan mielipiteitään.

Yhteiskuntaopin opetus koulussa on tärkeää. Sen avulla pyritään tukemaan lasten kasvua vastuullisiksi, aktiivisiksi ja hyvinvoiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Yhteiskuntaopin  avulla voidaan herättää kiinnostus meitä vaikuttaviin asioihin, kun niitä käsitellään kriiittisesti mutta myös samalla innostavasti. Yhteiskuntaopin avulla päästäänkin käsiksi sekä nyt lapsiin vaikuttaviin asioihin, että niihin jotka eivät välttämättä vielä alakoulussa ole niinkään ajankohtaisia. Myös tärkeät arjen taidot, kuten raha ja sen käyttö yms. ovat tärkeä osa opetusta, jotka ovat hyödyllisiä oppia. 

Yhteiskuntaopin opetuksen aikaistaminen on mielestäni hyvä asia, vaikka se itselle vieraalta tuntuukin. Yhteiskuntaopin alkaminen koulussa auttaa siinä, että lapset saavat informaatiota ajankohtaisista ja heitä merkittävistä asioista turvallisen ympäristön eli koulun kautta. Tällöin tieto on yleensä faktapohjaista, jolloin häviää riski esimerkiksi väärän tiedon leviämisestä. Tämä taas toisaalta myös kartuttaa oppilaiden medialukutaidon ja kriittisen ajattelun kehittymistä. Oppilaat huomaavat, että yhä nuoremmille syntyy mahdollisuuksia vaikuttaa ja ottaa kantaa erilaisiin asioihin. Samalla he myös osaavat käsitellä esille nousseita asioita paremmin, kun koulussa opetetaan yhä aikaisemmin yhteiskuntaoppia.

Yhteiskuntaopin opetus koulussa on varmasti hyvin käytännönläheistä ja puhutaan oiekasti niistä asioista, jotka koskettavat tai tulevat koskettamaan oppilaita lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi aikaisemmin mainitsemani lasten uutiset sopivat yhteiskuntaopin tunneille loistavasti, koska siellä nousee esiin ajankohtaisia asioita, jotka saattavat koskea lapsia.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Media, lehdet/ uutissivustot, sosiaalinen media, ohjelmat (uutiset, a-studio), ihmisten kanssa keskustelu
Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Sosiaalinen media, ei tosin usein kovin vahvaan vaikuttamiseen, keskustelut
Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Erilaisen sisällöon tuottaminen, vaikkei sitä julkaistaisikaan. Erilaisten keskusteluiden käyminen, niiden seuraaminen, tutustuminen esim uusiin ihmisiin joilla aiheesta sanottavaa.
Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Eduskuntavaalit, valtion talous, koulutus, Ukrainan sota, turvallisuustilanne, energiakriisi.
Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Tutkiminen, keskustelu. Riippuen hyvin paljon siitä, mikä ikätaso ja aihe, esim sota ja eduskuntavaalit eri asia. Sodan tutkiminen ei lähtökohtaisesti varsinkaan pienten kanssa kovin hyvä, mutta sen sijaan puolueiden tavoitteita tai oman alueen ehdokkaita voi hyvin tutkia.
Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Erilaiset vaikuttajat ja vaikuttajajärjestöt, mediat, yliopisto/ asiantuntijat tai sellaisiksi opiskelevat. Erilaiset vierailupaikat, esim kaupungintalo tai yrityskylä.


Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Jokainen meistä on osa yhteiskuntaa, joten on tärkeää oppia tiedostaamaan mikä on oma rooli, mitä se voisi olla ja toisaalta se mitä se tulee olemaan. Lisäksi on tärkeää oppia havainnoimaan ympäröivää yhteiskuntaa ja oppia muodostamaan myös omia ajatuksia ja kysymyksiä. Samaan aikaan on mahdollisuus oppia vaikuttamisesta ja osallisuudesta, joka on mielestäni tärkeää. Jokaisen ääni pitää saada kuuluviin, jota yhteiskuntaopin opetus jo alakoulusta voi lisätä. Yhteiskuntaoppiin sisältyy myös paljon arjen taitoja, jotka on hyvä oppia elämässä pärjäämisen kannalta. 
Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Vaikuttaminen ja ympäröivän havainnointi, sekä mielipiteen muodostaminen ovat esimerkkejä asioista, jotka ovat osaltaan YH:n sisältöjä, mutta joita tarvitaan jo ennen yhdeksennettä luokkaa. Lisäksi tämä tuo eri tavalla aikaa aiheen sisäistämiseen ja toisaalta laajentamiseen.
Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Erilaiset konkreettiset toiminnat, esim omat vaalit tai muu konkretia. Yhteiskuntaopissa moni asia on hyvin arkinen, joka mahdollistaa hyvin eri tavalla verrattuna moneen muuhun aineeseen aiheella "leikkimisen ja pelaamisen" lisäksi yhteiskunnasta löytyy paljon tahoja, jotka lähtevät opetukseen mielellään mukaan. Tässä on hyvä mahdollisuus käytettäväksi. 

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
Otan selvää yhteiskunnallisista asioista lähinnä sosiaalisen median ja siellä esiintyvien uutisten avulla. Seuraan sosiaalisessa mediassa poliittisia päättäjiä ja erilaisia vaikuttajua, joiden avulla pysyn mielestäni hyvin pinnalla olevista aiheista kartalla.

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Koen Instagramin omaksi vaikuttamisen kanavakseni. Jaan siellä itseäni kiinnostavia yhteiskunnallisia postauksia.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Osana opetusta näitä edellä mainittuja asioita voidaan mielestäni käyttää hyvin. Tosin, se voi olla haastavaa, kun oppilaat käyttävät edellä mainittuja alustoja hyvin eri tavoin.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Itselleni on erityisesti näkynyt uusi translaki.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Yhteisen keskustelun avulla. Aihe on arkaluontoinen, joten sitä ja siihen liittyviä ajatuksia voitaisiin jakaa nimettömästi esimerkiksi flingassa.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Paikallisia lehtitalolla tai paikallisradiolla voisi käydä tutustumassa. Lehtiä voisi hyödyntää eri tarkoituksiin.


- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Jotta yhteiskunnalliset asiat alkavat avautumaan tulevaisuuden yhteiskunnan päättäjille. Opetellaan yhdessä toimimaan yhteiskunnassamme.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
Koska yhteiskunta ja yhteiskunnalliset asiat kuuluvat kaikille kansalaisille, joten niiden harjoittelua on hyvä aloittaa jo alakoulussa.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Erilaiset alkeelliset yhteiskuntaopin aiheet. Näihin liittyy esimerkiksi yhteisöjen ymmärtäminen ja sääntöjen laatiminen.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista? 
Otan selvää useimmiten sosiaalisen median tai googlen kautta. Toisinaan myös luen lehtiä, mutta esimerkiksi uutisia näen suurimmaksi osaksi vain sosiaalisessa mediassa. Useasti myös kuulen yhteiskunnallisista asioista muilta ihmisiltä ja tällöin ne myös tuntuvat kiinnostavan minua enemmän. 

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
Käytän paljon sosiaalisen median palveluja, esimerkiksi instagramia ja facebookkia. Kuitenkin koen vähän vaikeaksi ajatella itse vaikuttavani siellä mitenkään, koska en luo mitään sen kaltaista sisältöä, mutta ne ovat silti vaikuttamisen kanavia joita käytän. 

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
Monista vaikuttamisen kanavista on varmasti paljon mahdollisuuksia saada sisältöä opetukseen tai niitä voi varmasti hyödyntää jotenkin opetuksessa. On kuitenkin itselleni ehkä vähän vaikea keksiä jotakin sopivia keinoja käyttää niitä sulavasti osana opetusta. 

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
Näin opettajaopiskelijana olen ainakin kiinnittänyt huomiota siihen, että pinnalla oli ainakin loppuvuodesta jonkin verran se, että miten paljon opettajat joutuvat tekemään töitä työajan ulkopuolella ilman palkkaa. Nyt tällä hetkellä kasvatusalaan liittyen on myös selkeästi pinnalla oppimistulosten heikentyminen ja Rauman opettajankoulutuslaitoksen tilanne. 

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
Nämä mainitsemani pinnalla olevat aiheet eivät välttämättä ole sellaisia, joista olisi keskusteltava peruskoulun oppilaiden kanssa, koska ne eivät kosketa oppilaita suoranaisesti eivätkä siten välttämättä kiinnosta oppilaita. Kuitenkin oppitunneilla voitaisiin nostaa oppilaiden kanssa keskusteluun sellaisia aiheita, jotka kiinnostavat ja koskettavat heitä lähemmin. 

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
Erilaiset museot ja näyttelyt ovat ainakin sellaisia, joita voisi hyödyntää helposti opetuksessa. Myös erilaisia mediaa ja sisältöä luovia tahoja voisi hyödyntää, esimerkiksi yleisradiota tai erilaisia lehtitoimituksia. Ne voisivat myös sopia tutkivan oppimisen ajatukseen. Itse muistan yläasteella käyneeni Pasilassa Ylellä vierailemassa ja se oli mielestäni todella mielenkiintoista. 

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
Mielestäni yhteiskuntaoppia opetetaan siksi, että oppilaille välitetään yleistietoa, joka on hyödyllistä ja tarpeellista niin koulussa kuin arjessakin. Yhteiskuntaoppi valmistaa oppilaita tulevaisuuteen ja arjessa pärjäämiseen. Paljon toki opetetaan myös sellaista, mitä oppilaat eivät tarvitse arkielämässä, mutta voivat kuitenkin hyötyä tiedoista yksittäisissä tilanteissa. 

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.- luokan sijaan?
Uskoisin, että sen ajatellaan olevan hyödyllistä aloittaa se jo aiemmin, koska se hyödyttää oppilaiden yhteiskunnallista aktiivisuutta ja toimijuutta. 

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
Mielestäni olisi tärkeää opettaa oppilaille jo alakoulussa sellaisia asioita yhteiskuntaopissa mitä he voisivat kenties hyödyntää elämässään jo lähiaikoina, eikä niin, että nyt alakoulussa jo opetettaisiin jostakin aikuisuuteen liittyvistä asioista, joita oppilaat eivät tule enää muistamaan myöhemmin.

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Selvitän netistä: uutisia (varsinkin yle, myös hs) ja Instagramista kyseisen aiheen somettajilta. Kun etsin faktatietoa somesta, tutkin virallisten yritysten, yhdistysten ja muiden tahojen tilejä (yle, migreeniyhdistys).

Katson TV:stä uutisia ja muita ajankohtaisia ohjelmia asioista, jotka kiinnostavat minua.

Otan asioista myös selvää keskustelemalla muiden kanssa siitä, mitä he tietävät ja mistä ovat ottaneet selvää (vanhemmat, isovanhemmat, kaverit, opettajat).

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Instagram, youtube ja snapchat, mutta en paljon julkaise itse asioita vaan seuraan enemmän muita.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Voitaisiin tutkia julkaisua ja pohtia niitä kriittisesti ja harjoitella siten monilukutaitoa. Voisi myös opetella, kuinka näissä ympäristöissä tulee toimia asiallisesti ja harjoitella vaikkapa sopivaa toimintaa. Myös oman julkaisun tekemistä voisi harjoitella, jossa painottuisi asiallinen, kriittinen ja turvallinen toiminta.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Translaki uudistus Suomessa, Ukrainan sota, Natoon liittyminen ja koulujen ongelmat sekä oppimistulosten heikentyminen.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Translain lähestymisestä en oikein osaa edes sanoa. Ehkä tärkeää olisi keskustella siitä, mikä lapsia asiassa mietityttää. Voisi myös tuoda mukaan vuorovaikutus- ja tunnekasvatusta ja miettiä tämän kautta moninaisuuden hyväksyntää. Olisi hyvä myös pohtia, miksi ihmisille on tärkeää, että translaki uudistui ja kuinka se näkyy ihmisten elämässä. Laki liittyy vahvasti myös ihmisoikeuksiin, joihin tutustutaan jo alakoulussa ja näiden kahden teeman yhteen liittäminen voisi auttaa lapsia ymmärtämään ihmisoikeuksia konkreettisesti.

Sota, kriisit ja väkivalta ovat arkoja ja helposti pelottavia aiheita, joista lapset kuitenkin kuulevat joka tapauksessa median välityksellä. Siksi näitä ikäviäkin asioita on käsiteltävä, etteivät ne jää liian pelottaviksi ja pyörimään lasten mieliin. Toisaalta, jos ne eivät lapsia häiritse, ehkä ei kannata niitä liiaksi puheeksi ottaakaan.

Tässäkin on hyvä keskustella siitä, mikä lapsia mietityttää ja huolestuttaa. On tärkeää selvittää, että täällä Suomessa me olemme turvassa. Tässäkin yhteydessä voi pohtia ihmisoikeuksien tärkeyttä ja miksi täällä Suomessa meidän on niitä hyvä edelleen vaalia.

Kouluihin ja oppimiseen liittyviä ikäviä asioita voisi pohtia oman luokan ja koulun kautta. Näkyykö ongelmat omassa koulussa ja voisiko niille tehdä jotain?

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Kaupungeista löytyy varmaankin usein vähintäänkin jonkin paikallismedian toimipiste. Näiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä, tutustua median tuottamisen tapoihin ja ympäristöihin ja vaikkapa siihen, miksi media valitsee tietyt aiheet.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan mielestäni siksi, että voisimme kasvattaa lapsista aktiivisia kansalaisia, jotka ymmärtävät, mitä heidät ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu. Eli siis tavoitteena on ymmärtää yhteiskunnan toiminnan piirteitä ja toimintatapoja ja samalla miksi niin toimitaan tai miksi asiat ovat niin. Samalla opetetaan oppilaita muodostamaan omaa mielipidettään ja arvojaan, joiden mukaan toimia. Demokratian kannalta kansalaisten aktiivisuus on erittäin tärkeää, sillä ilman kansalaisia ei ole demokratiaa. Siksi yhteiskuntaopissa on tärkeää tutustua myös eri vaikuttamisen keinoihin ja innostaa oppilasta näihin.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Ehkäpä siksi, että on huomattu, kuinka tajuttoman myöhäistä on opettaa nämä asiat ysiluokkalaiselle. Lapset oppivat parhaiten ja nuorikin lapsi pystyy toimimaan vaikuttajana esimerkiksi omassa luokassaan. Demokraattinen ajatusmaailma ja vaikutusmahdollisuudet on mielestäni hyödyllistä omaksua jo mahdollisimman varhain, jotta ne ehtivät juurtua. Murrosikäinen nuori ei ehkä ole vastaanottavimmillaan täysin uusille ja ennekuulumattomille asioille ja tuskin aktiivisuuskaan on tällöin huipussaan.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Ei helpoin kysymys. Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen vain normaali opetustapa. Ehkäpä alakoulussa on tärkeää yhdistää yhteiskunnalliset suuret teemat selkeästi lapsen arkeen ja ympäristöön ja perehtyä ensin ymmärtämään omaa elämää lähellä olevia asioita.
Joihinkin asioihin voisi ehkä perehtyä pelien ja leikkien ja tutkimisien kautta. Demokraattista päätäntätapaa voisi mallintaa luokassa ja sopia näin jostain luokan omista asioista. Muutenkin lapsia on hyvä kannustaa vaikuttamiseen ja vaikkapa oppilaskunta toimintaa. Koulu voisi muutenkin ottaa asioissaan aina huomioon oppilaiden mielipiteitä. Mielipiteen ilmaisua voisi yhdistää äidinkielen opetukseen, sillä ne varmasti tukevat toisiaan.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Sosiaalisen median avulla tai lukemalla esimerkiksi Iltasanomia. Toisinaan läheiset saattavat kertoa jotain mitä en ole itse ottanut selville.

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Sosiaalisen median alustoja, kuten Instagramia, Tiktokia ja Facebookia pitkälti. Koen kuitenkin, että en ole mikään sisällönluoja vaan ennemmin selailija, joten en suoranaisesti yritä vaikuttaa omalla toiminnallani.

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Sosiaalisen median alustoja voisi käyttää hyödyksi opetuksessa esimerkiksi tuottamalla jotain sisältöä tai dokumentoidakseen oppimista. Tehtyjä töitä ei kuitenkaan ole pakko julkaista. Myös opettaja voi tuoda alustoilta joitakin hyviä julkaisuja, joita opettaja ja oppilaat voivat yhdessä tarkastella ja tulkita.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

sota, kriisit, terveys, koulutus

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Riippuen ikäluokasta, mutta keskustellen ja tarkastellen esimerkiksi jotain sosiaalisen median julkaisua. Arkaluontoisesta aiheesta voisi myös mahdollisesti keskustella anonyymisti jonkin sovelluksen tai kirjoittamisen avulla.

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisi hyödyntää opetuksessa?

museot, teatteri, yliopisto, opiskelijat, Heureka

Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaopin opiskelu kasvattaa oppilaan yleistietoa, opetuksessa käydään paljon arkeen, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen liittyviä asioita, joiden oppiminen helpottaa kasvamista yhteiskunnan jäseneksi.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9. luokan sijaan?

Yhteiskunnalliset asiat liittyvät oppilaisiin vahvasti jo ennen 9. luokkaa. Kun opiskelu aloitetaan aiemmin, myös lapsia koskevat asiat ja oikeudet tulevat monipuolisemmin esiin ja oppilailla on mahdollisuus valveutua heihin liittyviin asioihin.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Järjestimme viime vuonna alakoulussa erään luokan oppilaille presidentinvaalit, johon sai osallistua kaikki halukkaat. Vaaleihin kuului vaalikampanja, joka kesti viikon ja oppilaat saivat luoda haluamansa mainoksen, puheen tai esityksen äänestäjille. Viikon lopulla äänestettiin presidenttiä ja presidentillä oli sitten oikeus päivän ajan päättää oppilaisiin liittyviä asioita (esim. välitunnilla yhden leikin ja ruokalaan mennessä järjestyksen). Tämmöiset erilaiset toiminnalliset tehtävät voisivat olla ajoittain innostavia. Yleisesti yhteiskuntaopin opetukseen on mahdollista liittää paljon keskusteluja ja pohdintaa, sillä monet yhteiskuntaoppiin liittyvät asiat koskevat jollain tavoin meitä kaikkia.

Seuraan yhteiskunnallisia asioita usean eri median välityksellä. Katson uutisia ja luen sanomalehtiä usealla kielellä niin verkko- kuin paperijulkaisuinakin. Lisäksi useat sosiaalisen median kanavat ovat päivittäisessä käytössä ja seuraankin somessa niin poliittisia vaikuttajia kuin poliittiselle keskustelulle tarkoitettuja kanavia. Itse en kuitenkaan yleensä netissä osallistu keskusteluun, vaan pitäydyn tarkkailijan roolissa ja käyn mieluummin yhteiskunnalliset keskustelut kasvokkain enemmän ja vähemmän tuttujen kanssa. Äänestän aina tilaisuuden tullen.

Ajankohtaisista aiheista on hyvä keskustella koulussa ja oppilaat voi ohjata tietoisesti seuraamaan yhteiskunnallisia tapahtumia myös "perinteistä" mediaa hyödyntäen. Läksyksi voi antaa katsoa yhdet uutiset, kouluun voi tuoda sanomalehtiä jne. Some alkaa melko väistämättä olla osa oppilaiden päivittäistä elämää, eikä sen roolia missään nimessä tule väheksyä. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että oppilaiden kanssa keskustellaan luotettavista lähteistä, misinformaatiosta ja siitä, miten somen välityksellä saatavaa tietoa käsitellään. Oppilaat eivät voi välttyä jatkuvalta syötteeltä, joten mielestäni tärkeintä on antaa heille työkaluja sen käsittelyyn ja jäsentelyyn. Koulussa on hyvä käydä läpi ihan käytännön esimerkkien avulla sitä, miten helposti ja laajalle valheellinenkin tieto lähtee leviämään. Historiallisten lähteiden käsittelyssä esiin nousevat kysymykset tulee ottaa osaksi myös yhteiskunnalisen tiedon käsittelyä: kuka kirjoitti, missä, milloin, kenelle, miksi ja mikä agenda tekstillä on. On myös tärkeää, että oppilaat pääsevät harjoittelemaan vaikuttamisen taitoja myös koulussa mm. erilaisten äänestysten, oppilaskunta työn ja "vaalien" (omat vaalit koulussa mm. eduskuntavaalien aikaan, oppilaskunnan jäsenten valinta jne.)kautta. 

Tällä hetkellä pinnalla ovat muun muassa Ukrainan sota, energiakriisi, Turkin ja Syyrian maanjäristykset, translaki, Nato ja kevään eduskuntavaalit. Moni pinnalla oleva aihe (sota, kriisi, katastrofit) varmasti huolestuttaa oppilaita, joten niiden käsittely koulussa on erityisen tärkeää. On tärkeää löytää tasapaino sen suhteen, että oppilaat saavat faktaperäistä tietoa aiheista, mutta tuntevat kuitenkin oman olonsa turvatuksi. Esimerkiksi translaista on myös tärkeää keskustella koulussa, sillä pinnalla olevien aiheiden mukana kulkee yleensä myös liuta pinnalla olevia väärinkäsityksiä. Ajankohtaisia aiheita käsiteltäessä toivoisin keskustelun olevan oppilaslähtöistä ja pureutuisin erityisesti oppilaita askarruttaviin kysymyksiin samalla herätellen oppilaita lähdekriittisyyteen (Mistä luit/kuulit? Kuka kertoi?). Pitäisin mielläläni luokassani esim. n. kerran viikossa uutisnurkan, jossa oppilaat käsittelevät jotain viikon aikana mediasta poimimaansa aihetta.

Yhteistyötä voi tehdä mm. erilaisten poliittisten (nuoriso)järjestöjen kanssa, jolloin on toki tärkeää, että esillä on useinden eri näkökantojen edustajia, eri mediatahojen kanssa, erilaisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa jne. Oppilaat voivat saada käytännön esimerkkejä siitä, miten esim. vaaleissa ehdolle asettuminen toimii, miten uutinen tai mainos tehdään, miten järjestö tai vapaaehtoistyö toimii, mikä on taloyhtiön kokous tai asukastoimikunta jne. Lisäksi oppilaita kiinnostaisi varmasti kysellä vaikkapa poliisilta tai kansanedustajalta hänen työstään. Itse muistan eritysen vaikuttavana sen, kun ysiluokalla kävimme seuraamassa oikeudenkäyntiä.

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta oppilas ymmärtäisi olevansa osa yhteiskuntaa ja roolinsa ja mahdollisuutensa sen jäsenenä. Yhteiskuntaoppi antaa oppilaalle tietoa siitä, mistä ja millaisista normeista, eri sektoreista ja tekijöistä yhteiskunta koostuu ja miten ne toimivat. Oppilas on yhteiskuntaa syntymästään lähtien ja yhteiskuntaoppi tarjoaa oppiaalle olennaisia työkaluja ympäröivän maailman käsittelyä ja ymmärtämistä varten. Kuten aiemmin mainitsin, oppilaat altistuvat jatkuvalle syötteelle ja on jopa vaarallista, jos sitä ei opeteta tulkitsemaan, arviomaan ja käsittelemään.

Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?
 - Otan selvää yhteiskunnallisista asioista netistä ja uutisista. Esitän lisäkysymyksiä vanhemmilleni ja opettajillekin tarvittaessa, sillä he vaikuttavat asioihin perehtyneiltä. 

Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?
- TikTok, Facebook ja Instagram 

Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?
- Käyttäisin luovasti esimerkiksi TikTok sisältöjä osana opetusta; äidinkieli, kielitaito, monilukutaito ja luovuus sekä tvt - taidot. Tehtäviä jotka haastaisivat nuorien luovuutta ja ajattelua samalla pysyen heidän mielenkiinnon alueillaan.

Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?
-  Tartuntataudit kuutrn koronavirus ja noro,  poliittiset aiheet kuten hallitus ja ministerit, ammattien lakot, nyt erityisesti kaupan alan lakko.

Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?
- Ikäryhmästä riippuen ensisijaisesti avoimena tai ohjatumpana keskusteluna ja myös ainerajat ylittäviä tehtäviä ja projekteja

Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?
- Puhua koulutien turvallisuudesta ja voisiko sitä edistää, äänestyksien pitäminen, varainkeruu paikallisten yritysten avulla yhdessä oppilaiden kanssa järjestettynä, koulun diskot yms. Lapsen arkeen liittyviä asioita, sillä motivaatio tarttua tehtävään on korkea.


Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?
- Se opettaa meitä kasvamaan osaavaksi yhteiskunnan toimijaksi ja auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa.

Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?
- Luulisin, että on huomattu tarve lisätä tietoa entistä nuorempien keskuudessa. Tiedän itse puhuneeni asian puolesta. Tuntui, että yläkoulun alussa oli muuten hirveän kyvykäs ajattelija ja halu vaikuttaa ja ymmärtää oli olemassa, mutta mitään keinoja tai tietoa ei ollut. Valitin siitä aikanaan koulussa, että miksi tästä aletaan oppimaan vasta nyt.

Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?
- Meillä oli yläasteella kivoja artikkelitehtäviä ajankohtaisista poliittisista aiheista, ehkä vastaavia sitten alakoulussakin. Oli myös yrityskyläkäyntejä, haluaisin järjestää sen. Lisäksi harjoittelimme sijoittamista leikin avulla ja opimme pörssikursseista ja inflaatiosta. Se oli kiva tehtävä myös. Kaikki toiminnalliset tehtävät