PRO -22

- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Selvitän netistä: uutisia (varsinkin yle, myös hs) ja Instagramista kyseisen aiheen somettajilta. Kun etsin faktatietoa somesta, tutkin virallisten yritysten, yhdistysten ja muiden tahojen tilejä (yle, migreeniyhdistys).

Katson TV:stä uutisia ja muita ajankohtaisia ohjelmia asioista, jotka kiinnostavat minua.

Otan asioista myös selvää keskustelemalla muiden kanssa siitä, mitä he tietävät ja mistä ovat ottaneet selvää (vanhemmat, isovanhemmat, kaverit, opettajat).

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Instagram, youtube ja snapchat, mutta en paljon julkaise itse asioita vaan seuraan enemmän muita.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?

Voitaisiin tutkia julkaisua ja pohtia niitä kriittisesti ja harjoitella siten monilukutaitoa. Voisi myös opetella, kuinka näissä ympäristöissä tulee toimia asiallisesti ja harjoitella vaikkapa sopivaa toimintaa. Myös oman julkaisun tekemistä voisi harjoitella, jossa painottuisi asiallinen, kriittinen ja turvallinen toiminta.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Translaki uudistus Suomessa, Ukrainan sota, Natoon liittyminen ja koulujen ongelmat sekä oppimistulosten heikentyminen.

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Translain lähestymisestä en oikein osaa edes sanoa. Ehkä tärkeää olisi keskustella siitä, mikä lapsia asiassa mietityttää. Voisi myös tuoda mukaan vuorovaikutus- ja tunnekasvatusta ja miettiä tämän kautta moninaisuuden hyväksyntää. Olisi hyvä myös pohtia, miksi ihmisille on tärkeää, että translaki uudistui ja kuinka se näkyy ihmisten elämässä. Laki liittyy vahvasti myös ihmisoikeuksiin, joihin tutustutaan jo alakoulussa ja näiden kahden teeman yhteen liittäminen voisi auttaa lapsia ymmärtämään ihmisoikeuksia konkreettisesti.

Sota, kriisit ja väkivalta ovat arkoja ja helposti pelottavia aiheita, joista lapset kuitenkin kuulevat joka tapauksessa median välityksellä. Siksi näitä ikäviäkin asioita on käsiteltävä, etteivät ne jää liian pelottaviksi ja pyörimään lasten mieliin. Toisaalta, jos ne eivät lapsia häiritse, ehkä ei kannata niitä liiaksi puheeksi ottaakaan.

Tässäkin on hyvä keskustella siitä, mikä lapsia mietityttää ja huolestuttaa. On tärkeää selvittää, että täällä Suomessa me olemme turvassa. Tässäkin yhteydessä voi pohtia ihmisoikeuksien tärkeyttä ja miksi täällä Suomessa meidän on niitä hyvä edelleen vaalia.

Kouluihin ja oppimiseen liittyviä ikäviä asioita voisi pohtia oman luokan ja koulun kautta. Näkyykö ongelmat omassa koulussa ja voisiko niille tehdä jotain?

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Kaupungeista löytyy varmaankin usein vähintäänkin jonkin paikallismedian toimipiste. Näiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä, tutustua median tuottamisen tapoihin ja ympäristöihin ja vaikkapa siihen, miksi media valitsee tietyt aiheet.

- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

Yhteiskuntaoppia opetetaan mielestäni siksi, että voisimme kasvattaa lapsista aktiivisia kansalaisia, jotka ymmärtävät, mitä heidät ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuu. Eli siis tavoitteena on ymmärtää yhteiskunnan toiminnan piirteitä ja toimintatapoja ja samalla miksi niin toimitaan tai miksi asiat ovat niin. Samalla opetetaan oppilaita muodostamaan omaa mielipidettään ja arvojaan, joiden mukaan toimia. Demokratian kannalta kansalaisten aktiivisuus on erittäin tärkeää, sillä ilman kansalaisia ei ole demokratiaa. Siksi yhteiskuntaopissa on tärkeää tutustua myös eri vaikuttamisen keinoihin ja innostaa oppilasta näihin.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Ehkäpä siksi, että on huomattu, kuinka tajuttoman myöhäistä on opettaa nämä asiat ysiluokkalaiselle. Lapset oppivat parhaiten ja nuorikin lapsi pystyy toimimaan vaikuttajana esimerkiksi omassa luokassaan. Demokraattinen ajatusmaailma ja vaikutusmahdollisuudet on mielestäni hyödyllistä omaksua jo mahdollisimman varhain, jotta ne ehtivät juurtua. Murrosikäinen nuori ei ehkä ole vastaanottavimmillaan täysin uusille ja ennekuulumattomille asioille ja tuskin aktiivisuuskaan on tällöin huipussaan.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Ei helpoin kysymys. Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen vain normaali opetustapa. Ehkäpä alakoulussa on tärkeää yhdistää yhteiskunnalliset suuret teemat selkeästi lapsen arkeen ja ympäristöön ja perehtyä ensin ymmärtämään omaa elämää lähellä olevia asioita.
Joihinkin asioihin voisi ehkä perehtyä pelien ja leikkien ja tutkimisien kautta. Demokraattista päätäntätapaa voisi mallintaa luokassa ja sopia näin jostain luokan omista asioista. Muutenkin lapsia on hyvä kannustaa vaikuttamiseen ja vaikkapa oppilaskunta toimintaa. Koulu voisi muutenkin ottaa asioissaan aina huomioon oppilaiden mielipiteitä. Mielipiteen ilmaisua voisi yhdistää äidinkielen opetukseen, sillä ne varmasti tukevat toisiaan.