PRO -22

Seuraan yhteiskunnallisia asioita usean eri median välityksellä. Katson uutisia ja luen sanomalehtiä usealla kielellä niin verkko- kuin paperijulkaisuinakin. Lisäksi useat sosiaalisen median kanavat ovat päivittäisessä käytössä ja seuraankin somessa niin poliittisia vaikuttajia kuin poliittiselle keskustelulle tarkoitettuja kanavia. Itse en kuitenkaan yleensä netissä osallistu keskusteluun, vaan pitäydyn tarkkailijan roolissa ja käyn mieluummin yhteiskunnalliset keskustelut kasvokkain enemmän ja vähemmän tuttujen kanssa. Äänestän aina tilaisuuden tullen.

Ajankohtaisista aiheista on hyvä keskustella koulussa ja oppilaat voi ohjata tietoisesti seuraamaan yhteiskunnallisia tapahtumia myös "perinteistä" mediaa hyödyntäen. Läksyksi voi antaa katsoa yhdet uutiset, kouluun voi tuoda sanomalehtiä jne. Some alkaa melko väistämättä olla osa oppilaiden päivittäistä elämää, eikä sen roolia missään nimessä tule väheksyä. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että oppilaiden kanssa keskustellaan luotettavista lähteistä, misinformaatiosta ja siitä, miten somen välityksellä saatavaa tietoa käsitellään. Oppilaat eivät voi välttyä jatkuvalta syötteeltä, joten mielestäni tärkeintä on antaa heille työkaluja sen käsittelyyn ja jäsentelyyn. Koulussa on hyvä käydä läpi ihan käytännön esimerkkien avulla sitä, miten helposti ja laajalle valheellinenkin tieto lähtee leviämään. Historiallisten lähteiden käsittelyssä esiin nousevat kysymykset tulee ottaa osaksi myös yhteiskunnalisen tiedon käsittelyä: kuka kirjoitti, missä, milloin, kenelle, miksi ja mikä agenda tekstillä on. On myös tärkeää, että oppilaat pääsevät harjoittelemaan vaikuttamisen taitoja myös koulussa mm. erilaisten äänestysten, oppilaskunta työn ja "vaalien" (omat vaalit koulussa mm. eduskuntavaalien aikaan, oppilaskunnan jäsenten valinta jne.)kautta. 

Tällä hetkellä pinnalla ovat muun muassa Ukrainan sota, energiakriisi, Turkin ja Syyrian maanjäristykset, translaki, Nato ja kevään eduskuntavaalit. Moni pinnalla oleva aihe (sota, kriisi, katastrofit) varmasti huolestuttaa oppilaita, joten niiden käsittely koulussa on erityisen tärkeää. On tärkeää löytää tasapaino sen suhteen, että oppilaat saavat faktaperäistä tietoa aiheista, mutta tuntevat kuitenkin oman olonsa turvatuksi. Esimerkiksi translaista on myös tärkeää keskustella koulussa, sillä pinnalla olevien aiheiden mukana kulkee yleensä myös liuta pinnalla olevia väärinkäsityksiä. Ajankohtaisia aiheita käsiteltäessä toivoisin keskustelun olevan oppilaslähtöistä ja pureutuisin erityisesti oppilaita askarruttaviin kysymyksiin samalla herätellen oppilaita lähdekriittisyyteen (Mistä luit/kuulit? Kuka kertoi?). Pitäisin mielläläni luokassani esim. n. kerran viikossa uutisnurkan, jossa oppilaat käsittelevät jotain viikon aikana mediasta poimimaansa aihetta.

Yhteistyötä voi tehdä mm. erilaisten poliittisten (nuoriso)järjestöjen kanssa, jolloin on toki tärkeää, että esillä on useinden eri näkökantojen edustajia, eri mediatahojen kanssa, erilaisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa jne. Oppilaat voivat saada käytännön esimerkkejä siitä, miten esim. vaaleissa ehdolle asettuminen toimii, miten uutinen tai mainos tehdään, miten järjestö tai vapaaehtoistyö toimii, mikä on taloyhtiön kokous tai asukastoimikunta jne. Lisäksi oppilaita kiinnostaisi varmasti kysellä vaikkapa poliisilta tai kansanedustajalta hänen työstään. Itse muistan eritysen vaikuttavana sen, kun ysiluokalla kävimme seuraamassa oikeudenkäyntiä.

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, jotta oppilas ymmärtäisi olevansa osa yhteiskuntaa ja roolinsa ja mahdollisuutensa sen jäsenenä. Yhteiskuntaoppi antaa oppilaalle tietoa siitä, mistä ja millaisista normeista, eri sektoreista ja tekijöistä yhteiskunta koostuu ja miten ne toimivat. Oppilas on yhteiskuntaa syntymästään lähtien ja yhteiskuntaoppi tarjoaa oppiaalle olennaisia työkaluja ympäröivän maailman käsittelyä ja ymmärtämistä varten. Kuten aiemmin mainitsin, oppilaat altistuvat jatkuvalle syötteelle ja on jopa vaarallista, jos sitä ei opeteta tulkitsemaan, arviomaan ja käsittelemään.