Mielestäni historian opetuksessa tärkeää on, että oppilas oppii ja ymmärtää, miten historia on vaikuttanut nykypäivän elämään.

Opsin kokonaisuus on kiinnostava ja oikeastaan kokonaisuus herättää mielenkiintoa siitä, kuinka asetettujen tavoitteiden näkökulmasta on mahdollista toteuttaa historian opetusta monella eri tavalla. Koen, että usea historianoppiaineen tavoite kuten esimerkiksi T3 ja T5 inspiroivat opetuksen suunnittelemista.

Tavoitteiden ulkopuolelta huomioni kiinnittyi historian arviointiin, jossa on korostettu, että opettajan huomio tulisi kiinnittyä oppilaan tiedon soveltamiseen sekä historiallisen ajattelun kehittymiseen eikä muistamiseen toisin kuin esimerkiksi omana kouluaikanani.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden näkökulmasta historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat esimerkiksi (L1): mahdollisuuksia erilaisten ristiriitojen kriittiseen pohdintaan ja käsittelyyn. (L2): tutustumista oman kulttuurin historiaan ja taustoihin. (L3): Oppimista arjenhallinnasta esimerkiksi rahan ja talouden näkökulmasta. (L4): erilaisten historiallisten tekstien tulkitsemista. (L5): TVT- taitoja voidaan käyttää molemmissa oppiaineissa oppimisen välineenä. (L6): erilaisten ammattien kehittymisen tarkastelua. (L7): vaikuttamisen keinojen pohtimista.

Tällä hetkellä koen historian opetuksessa olevan tärkeää oppilaiden innostaminen ihmettelemään historian tapahtumia ja niiden merkityksiä. Olisi tärkeää, ettei pelkkä tavoite ole sisällön ulkoa muistaminen, vaikka toki sisällön muistamista tarvitaan, jotta aiheesta voi saada ymmärrystä ja keskustella siitä. Juurikin ymmärryksen lisääminen menneisyydestä ja siitä, kuinka se vaikuttaa nykyisyyteen, on mielestäni tärkeää.

Huomaan alakoulun opetussuunnitelman korostavan paljon historian ilmiöiden ymmärtämistä ja kykyä selittää niitä sekä pohtia esimerkiksi syy-seuraus-suhteita sekä kuinka tapahtumat ovat vaikuttaneet erilaisiin ihmisiin. Sisältötavoitteista ei mainittu, että niistä olisi pakko muistaa ulkoa joitain tiettyjä asioita, joka tuntuu toisaalta vähän yllättävältäkin, koska on itse oppinut ajattelemaan, että on tärkeää muistaa historian tapahtumia. Sisältötavoitteet yltävät vain aikaan, jolloin Suomi on osana Ruotsia, eikä tätä pidempiä vaheita mainita. 

Mielestäni tärkeä näkökanta on opettussuunnitelman ensimmäiset tavoitteet niin historiassa kuin yhteiskuntaopissakin. Niiden mukaan oppilaan innostusta ja kiinnostusta historiaan ja yhteiskunnallisiin asioihin on tuettava, joka on mielestäni tärkeää. Lisäksi esille nousee lähdekriittisyys ja kyky ymmärtää historian tiedon tulkinnallisuutta ja tiedon hankintaa sekä tiedo julkaisijan vaikutus tiedon arvoihin ja tarkoitukseen. 

Yhteiskuntaopissa painottuu oppilaiden kasvaminen yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi ja useammassa kohdassa manitaankin oppilaan mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Mielestäni tärkeä näkökulma on myös oikeuksien ja velvollisuuksien tarkasteleminen sekä ihan arkielämän asioiden, kuten rahan parissa toimiminen. Näiden kautta oppilas voi oppia ymmärtämään oman vaikutuksensa ympäristöön. 

Laaja-alaiset tavoitteet tulevat minusta vahvastikin esille juuri historiassa ja yhteiskuntaopissa. Demolla keskusteltiin esimerkiksi historian opiskelun vaikutuksesta ajatteluun ja oppimaan oppimisen taitoihin (L1). Historia mahdollistaa eri kulttuureihin tutustumisen (L2) ja toimimisen erilaisen ilmaisun keinojen kautta, sillä alakoulussa korostetaan myös toiminnallista oppimista. Yhteiskuntaoppi osuu taas vahvasti itsestä huolehtimisen (L3), työelämä (L6) ja ja osallistumisen ja vaikuttamisen (L7) taitoihin. Molemmat oppiaineet sisältävät myös monenlaisia tekstejä (L4) sekä mahdollistavat tutkimisen ja oppimisen teknologiaa hyödyntäen (L5).

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?


Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää oppia ymmärtämään tapahtumaketjujen monimutkaisuutta ja pystyä soveltamaan niitä nykypäivän tapahtumiin ja ihmisryhmien kokemuksiin. Menneisyyden asiat vaikuttavat nykypäivänäkin siihen, miten ihmiset toimivat ja miksi asiat ovat niin kuin ovat. 

POPS2014 vahvisti omaa käsitystäni siitä, mihin historian opetuksella pyritään. Kiinnostavaa on kuitenkin erityisesti se, miten opetuksessa korostetaan kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Monissa reaaliaineissa ei samanlaista suuntausta käsittääkseni ole, joten on mielenkiintoista nähdä sen läsnäolo historian opetuksessa.
Yhteiskuntaopin osuudessa näkyy ehkä hyvin se, mihin oppilaita tahdotaan ohjata Suomen kansalaisina. Kouluissa on kuitenkin näkyvissä tietynlaiset toivomukset siitä, millaisia kansalaisia koulusta valmistuvat olisivat. Yhteiskuntaoppi korostaa juuri niitä haluttuja piirteitä. 


Koen, että laaja-alaisten osaamisalueiden sisällä historian ja yhteiskuntaopin panostus ulottuu jokaiselle alueelle. Molemmat niistä kannustavat yksilöä ajattelemaan ja oppimaan yhteiskunnan rakenteista. Kyse on tulkinnallisesti oppiaineista, jotka rakentavat yksilöä valmiiksi tulevaisuuden kansalaiseksi, jolla on mahdollisuuksia oppia ympärillä olevasta ja menneestä maailmasta. Kulttuurinen osaaminen korostuu historian ja yhteiskuntien piirteitä tutkittaessa. Menneisyyden tapahtumat vaikuttavat nykyhetkeen ja erilaisten kulttuurien kokemukset vaikuttavat siihen, miten nyky-yhteiskunnat ovat rakentuneet. Rakenteiden ymmärtäminen lisää kulttuurien ymmärrystä. 
Yhteiskuntaopissa korostuu nykypäivän sisällä toiminta ja se, miten yksilöt voivat itse vaikuttaa ja selvitä, eli arjen taidot ja itsestä huolehtiminen ovat myös osana tätä. Yhteiskuntaopin avulla pyritään opsin mukaan 'tukemaan oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi'. Siihen sisältyy suorasanaisesti työelämätaitojen ja yrittäjyyden herättely oppilaiden keskuudessa.
Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen kulkevat käsi kädessä ja ovat läsnä näissä oppiaineissa. Molemmissa kannustetaan tutkimaan ja hakemaan tietoa, jonka lisäksi opetetaan arvioimaan niiden lähteiden luotettavuutta. 
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen on laaja-alaisena osaamisen kokonaisuutena jotain, jota olen tässä jo edellisissä kappaleissa sivunnut. Molemmissa opitaan menneisyyden ja nykypäivän rakenteista ja pyritään taitoihin kestävän tulevaisuuden rakentamisen turvaamiseen. Aktiivisiksi kansalaisiksi kasvattaminen tukee ajatusta siitä, että osallistuminen ja vaikuttaminen ovat tärkeitä ihmiselämän osia.

Mikä on historian opetuksessa tärkeää?
Näen historian opetuksessa, kuten muissakin aineissa, tärkeäksi sen, että pyritään enemmin kiinnostuksen ruokkimiseen, kuin sen latistamiseen. Historiassa on valtavasti kiinnostavia asioita ja uskon vahvasti, että jokaiselle meistä löytyy jotain joka kiinnostaa. Sen sijaan koulussa vuosilukujen opettelu ja jännetuppitulehduksen hankkiminen eivät ole niitä tapoja, joilla kiinnostusta ruokitaa, kuten jo demolla todettiin. Meillä on historiassa yläkoulussa paljon keskusteltu aiheista ja lukioissa taas toteutettu erilaisia projekteja aiheista. Näissä molemmissa tavoissa on elementtejä, joita haluan omaan historian opetukseeni. Historia on täynnä erilaisia kokonaisuuksia, yhteyksiä erikositenkin asioiden välillä ja toisaalta myös edelleen avoimia kysymyksiä. Jokainen näistä elementeistä on tärkeitä tuoda mukaan historian opetukseen. Näen, että historia on tapa oppia menneestä, ehkä olla toistammatta niitä samoja virheitä, ehkä oppia onnistumista tai toisaalta vain siitä mikä on tuonut juuri minut tähän päivään ja mitä siellä taustalla oikeastaan onkaan. Historian opetuksessa on siis tärkeää tutkia, oppia hahmottamaan kokonaisuuksia ja yhteyksiä, sekä ennen kaikkea kiinnostua/ motitoitua jollain tasolla. 

Historian tavoitteissa nousee esiin kiinnostuminen, ymmärtäminen ja erityyppisten asioiden hahmottaminen. Monen asian koen samaksi, kuin mitä nostin itse esiin siinä mikä historiassa on tärkeää, mutta opsissa ne oli paremmin jäsenneltynä ja helpommin hahmotettavassa muodosssa. Toisaalta jäin miettimään sitä, että osa tavoitteista olisi ollut mahdollisia nivoa yhdeksi, mutta ne oli nyt ominaan. En tiedä onko tällä haettu juuri sitä että kokonaisuutta on helpompi hahmottaa, mutta mielestäni päämäärä voisi tulla paremmin esille yksittäisestä tavoitteesta monen sijaan. 

Yhteiskuntaoppia on edelleen aika vaikea itselle hahmottaa alakoulussa omana aineenaan, sillä sitä ei ole itse opiskellut. Näen kuitenkin että tavoitteet olivat alakouluun sopivia ja tärkeänä teemana oli se, että huomataan mitä ympärillä tapahtuu ja esimerkiksi kannustetaan vaikuttamiseen, jos kokee että jokin asia voisi olla toisin. Yhteiskuntaopin tavoitteiden toteuttaminen tuntuu kuitenkin paljon hankallamalta kokonaisuudelta kuin esimerkiksi historia, sillä omakohtaista kokemusta ei ole. 

Laaja-alaisiin tavoitteisiin näen historian ja yh:n tuovan erityisesti paljon tavoitteisiin L1, L6 ja L7. Näihin historia tuo erilaisia tapoja ajatella ja toisaalta opettaa elämään myös epävarmuuden kanssa, sillä tieto on usein tulkintoja. Yhteiskuntaopilla on taa annettavaa vaikuttamisen ja yrittäjyyteen tutustumiseen.

Ajattelen, että historian opetuksessa on paljonkin tärkeää. Tärkeimpänä kuitenkin ehkä pidän sitä, että oppilaiden mielenkiinto aihetta kohtaan pyritään herättämään. Ilman mielenkiintoa ja kiinnostusta aiheen opiskelu voi olla hyvinkin tylsää, kuten usein historiasta sanotaan. Kiinnostuksen herätessä asioiden opettelu olisi mieluisampaa, merkityksellisempää ja varmasti myös helpompaa. Merkityksellisyys onkin tärkeä ominaisuus historian opetuksessa. Historian opetuksessa oppilaita opetetaan hahmottamaan historian tapahtumien ja ilmiöiden syitä ja seurauksia sekä etsimään tietoa näistä menneistä tapahtumista, jonka vuoksi on mielestäni tärkeää, että näiden tapahtumien ja ilmiöiden merkityksiä mietitään myös. Ilman kontekstia asiat saattavat tuntua täysin turhilta, eivätkä lapset välttämättä ymmärrä aiheesta. Menneisyyden tapahtumiin tutustumalla, niitä tutkimalla ja analysoimalla oppilaat ymmärtävät paremmin nykypäivään johtaneen kehityksen ja he myös pohtivat tulevaisuutta. Tässä on tärkeä, että oppilailla on aikaa pohtia näitä asioita, jotta he osaavat muodostaa asioista kokonaisuuksia ja ymmärtää ne. Tämä kaikki opettaa myös ajattelun ja yhdessä työskentelyn taitoja.

Historian ja yhteiskuntaopin tavoitteet olivat mielenkiintoisia ja herättivät ajattelemaan omia kouluaikoja ja sitä, millainen opetus itselläni on ollut.

Kun tarkastelin historian ja yhteiskuntaopin opintosuunnitelmia, huomasin, että osa tavoitteista tuki ajatuksiani historian opetuksesta. Tavoitteissa nousee esiin esimerkiksi kiinnostus, asioiden ymmärrys ja kokonaisuuksien hahmottaminen, jotka minäkin mainitsin, myös selitykset ovat osana tavoitteita. Kiinnitin huomion erityisesti historian tavoitteeseen T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tieteenalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena. Minusta tämä tavoite on koko historian opiskelun perusta ja siksi tärkein tavoitteista. Omana kouluaikanani kiinnostuksen herättäminen ei välttämättä ollut opettajien ensimmäinen tavoite, vaikka opettaja olikin osaava. Tämän vuoksi uskon, että historia jäi monella suosikkilistojen viimeisille sijoille. On siis tärkeä, että oppilaat kiinnostuvat aiheesta ja lähtevät pohtimaan sitä syvällisemmin.

Näen, että suurin osa laaja-alaiset tavoitteet tulevat esille ja tarjoavat opetukseen tukea. Esimerkiksi tavoitteet L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen ja L4 monilukutaito korostuvat. Historia ja yhteiskuntaoppi tuo esille paljon erilaisia tapoja ajatella, analysoida ja tulkita asioita sekä erilaisia tekstejä joita molemmat oppiaineet tarjoavat.

Mielestäni historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa erityisesti alakoulukontekstissa on tärkeää lapsen mielenkiinnon herättely itse oppiaineisiin, omiin juuriin ja siihen, mikä on johtanut olemukseemme ja tekemisiimme nykypäivänä. Oppiaineiden sisältöjen avulla voidaan harjoitella muita koulussa ja yhteiskunnassa tarvittavia taitoja (esim. ryhmätyötaidot, oppimaan oppiminen, vastuun ottaminen), sillä sisältöjä on helppoa käsitellä erilaisten työtapojen avulla.

Kun peilasin äsken kirjoittamaani Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, kiinnostukseni herätti etenkin historian oppiaineen alla olevat T5 (ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja) sekä T7 (auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille), sillä nämä ovat mielestäni juuri historian opiskelun ydinasioita. Yhteiskuntaopin alta minun kiinnostuksen herätti etenkin T3 (ohjata oppilasta hahmottamaan itsensä yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, ymmärtämään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon merkityksen sekä hahmottamaan yhteiskunnan oikeudellisia periaatteita), T6 (tukea oppilasta ymmärtämään, että eri toimijoiden tuottamaan yhteiskunnalliseen tietoon liittyy erilaisia arvoja, näkökulmia ja tarkoitusperiä) ja T9 (kannustaa oppilasta erilaisten yhteisöjen toimintaan ja harjoittelemaan median käyttöä turvallisella ja yhteiskunnallisesti tiedostavalla tavalla), sillä koen, että etenkin juuri näiden tavoitteiden avulla oppilas oppii yhteiskuntaa ja kykenee olemaan osa sitä.

Laaja-alaisista tavoitteista jo aiemmin mainitsemani oppimaan oppiminen (L1) on mielestäni olennainen osa historian ja yhteiskuntaopin opetusta. Vaikka tätä pidän merkityksellisenä tavoitteena, ovat kaikki laaja-alaiset tavoitteet ovat relevantteja historian ja yhteiskuntaopin opiskelussa. Historia ja yhteiskuntaoppi opettavat lukuisten muiden asioiden lisäksi erilaisista taustoista (oppilas-kaupunki-valtio) (L2), toimintatapoja (L3), monilukutaitoa (L4), tvt-taitoja (L5), yrittäjyystaitoja ja oman työskentelyn ohjaamista (L6) sekä vaikuttamista ja erilaisia arvoja (L7).

Historian opetuksessa on tärkeää mielestäni se, että oppilaat saavat tietoa siitä, miten asioissa on tultu siihen missä niiden kanssa ollaan nykypäivänä. Koen juurien ja tapahtumien selvittämisen tärkeäksi myös siinä, että ymmärtää paremmin itseään. Lisäksi koen, että historian opetuksessa on tärkeää tuoda käsiteltävät asiat esiin kiinnostavasti ja niin, että lapsista tuntuu siltä, että asia on merkittävä vaikka se onkin menneisyyttä. Joidenkin asioiden käsittelyssä myös sensitiivisyys on tärkeää, sillä historiassa käsitellään paljon esimerkiksi sotia ja isoja maailmaa mullistavia asioita.

Itseäni kiinnosti tavoitteista T1, sillä koen identiteetin rakentumisen tärkeäksi osaksi lapsen kasvua, ja tämä tavoite tukee sitä hyvin.Lisäksi T6 ja T7 olivat kiinnostavia, sillä koen syy-seuraus suhteiden tarkastelun ja ymmärryksen tärkeäksi, nämä tukevat myös L1 eli oppimaan opettelua ja ajattelua. Koen, että historian ja yhteyskunta opin harjoittaminen tukee jokaista laaja-alaisen oppimisen tavoitetta, mutta esimerkiksi L2, joka sisältää kulttuurin on varmasti isossa osassa historian opiskelua. Kulttuurin ymmärtämiseen ja omaksumiseen on tiedettävä ainakin jotain historiasta, varsinkin jos siihen haluaa syventyä yhtään sen syvemmälle.

Mielestäni historian opetuksessa tärkeää on antaa oppilaille tietoa merkityksellisistä tapahtumista ja siitä, miten ne ovat tapahtuneet ja miten niihin on päädytty. Tärkeää on myös opettaa menneisyyden tapahtumista erilaisten kulttuurien rakentumisen kannalta. Oppilaat saavat varmasti monenlaista perimätietoa historiasta myös koulun ulkopuolelta, mutta varmasti suurin osa oppilaiden historiantietämyksestä luodaan koulun historianopetuksessa. Koen myös sen erityisen tärkeäksi, että historian tapahtumat ja tärkeät asiat opetettaisiin oppilaille kiinnostavasti eikä niin, että esimerkiksi ulkoa muistaminen olisi pääosassa, kuten se tuntui olevan silloin kun itse historiaa peruskoulussa opiskeli. 

Kun luen POPS2014 historiaa koskevia osuuksia, kiinnostukseni herätti ensimmäisenä T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille, jonka tavoitteena on historian ilmiöiden ymmärtäminen. Laaja-alaisen osaamisen alueista siihen kuuluu L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L4 monilukutaito ja L7 osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Itse koen tämän tavoitteen tärkeäksi sen takia, että tässä tavoitealueessa tarkastellaan oikeasti tapahtumien konkreettisia syitä ja seurauksia. Yksi tavoite, josta haluaisin enemmän tietoa, jotta voisin ymmärtää sen pyrkimyksiä paremmin, on T9 ohjata oppilasta esittämään muutoksille syitä. Tässä laaja-alaisen osaamisen alueita on L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu ja L4 monilukutaito. Kuitenkaan en ihan saa kiinni tämän tavoitteen selostuksesta, että miten tähän tavoitteeseen pyritään tai mitä se konkreettisesti tarkoittaa. 

Kun katson historiaa koskevia osuuksia POPSista niin huomaan, että useassa tavoitteessa on sisällytettynä laaja-alaisen osaamisen alueista L1, L2 ja L4, eli ne toistuvat monessa tavoitteessa. Tästä voidaan siis ainakin vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä siitä, että historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat laaja-alaisen osaamisen alueille paljon monilukutaidon harjoittamista sekä ajateelun ja oppimaan oppimisen harjoittamista sekä näiden lisäksi vielä kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua. Koen, että näitä alueita voisi myös päätellä olennaisiksi, kun miettii tarkemmin, mitä laaja-alaisen osaamisen alueita historia ja yhteiskuntaoppi kehittävät tai palvelevat. 

Mielestäni historian ja yhteikuntaopin opetuksessa on tärkeää, että oppilaat oppivat tulkitsemaan erilaisia tekstejä ja niiden alkuperää, myös kriittisestä näkökulmasta. Historian & yhteiskuntaopin opetuksen tulisi mielestäni tarjota oppilaalle perustason käsitys siitä, miten ihminen ja yhteiskunta toimii. Lisäksi historian opetus auttaa oppilasta käsittämään tapahtumien taustatekijöitä ja seurauksia ja toisaalta ymmärtämään korrelaation ja kausaliteetin eron (joskaan ei näitä termejä käyttäen...). Historian (yhteiskuntaopin) opetuksen avulla oppilaan tulee voida tarkatella ympäröivää maailmaa ja sen tapahtumia monipuolisesti eri näkökulmia hyödyntäen (mm. oma lähiympäristö vs. koko Suomen/maailman mittakaav). Täten historian opetus tarjoaa oppilaalle käsityksen siitä mistä hän on tullut ja mitkä tapahtumat ovat johtaneet siihen yhteiskuntaan, jonka osa hän on tänä päivänä.

Historian- ja yhteiskuntaopinopetuksen linkittäminen laaja-alaisen osaamisen osa-aluille onnistuu hyvin vaivatta. Jo sisällön puolesta historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa korostuvat laaja-alaisista osa-alueista automaattisesti etenkin L1, L2, L4, L5 ja L7 (lisäksi etenkin yhteiskuntaopissa myös puuttuvat L3 ja L6). Oppilasta käsitellään opetuksessa yhteiskunnan jäsenenä ja vaikuttajana. Ajattelun taidot, monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät taidot ovat avain asemassa erilaisia lähteitä ja tekstejä tulkittaessa. 

Opetuksen tavoitteissa minua ei varsinaisesti mietityttänyt mikään. Jäin kuitenkin pohtimaan sitä, miten opettajan rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana "saa" näkyä opetuksessa ja luokassa ylipäätäänkin. Opettajan tehtävä on ohjata oppilaita itsenäiseen ajatteluun, eikä suinkaan tarjota valmiita näkökantoja, mutta toisaalta välillä esimerkiksi ihmisoikeuksien ja poliittisten näkemysten raja tuntuu olevan häilyvä. Kuinka opettaa "puolueettomasti", mutta omasta yhteiskunnallisen vaikuttajan asemasta kiinni pitäen?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää pohtia maailmaa ennen ja verrata sitä nykypäivään. Pohditaan, mitkä asiat ovat historiassa onnistuneet, ja mitkä eivät. Ne opettavat meitä tulevaisuutta ja muutenkin elämää varten. Moni miettii, että historian opetus on turhaa, koska se on jo menneisyyttä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että on todella tärkeää tietää menneisyydestä. 

Minua kiinnosti oppiaineen tavoitteissa muun muassa toiminnalliset työtavat. Itselläni oli 5-7 luokilla opettajia, jotka pistivät lähinnä kirjoittamaan muistiinpanoja sekä lukemaan kirjan kappaleita. En silloin tykännyt historiasta yhtään. 8. luokalla meillä vahtui opettaja, joka käytti todella paljon toiminnallisia työtapoja. Kiinnostuin historiasta silloin paljon enemmän. Keskusteltiin asioista ja tehtiin aktivoivia tehtäviä. Opin kyseisen opettajan työtavan ansiosta paljon enemmän kuin ennen. 

Koen, että toiminnallisten työtapojen ansiosta opettaja ohjaa oppilaita kiinnostumaan historiasta (T1). Tämä auttaa myös monilukutaidossa (L4). Oppilaan on helpompi ymmärtää sekä tuottaa tekstiä, kun asiat on opetettu tavoilla, joiden ansiosta asiat jäävät helpommin mieleen. Itse en perinteisten muistiinpano työtapojen avulla oppinut juuri ollenkaan, enkä ymmärtänyt oppikirjojen tekstiä. Opettajan vaihtuessa opin hänen työtapojensa ansiosta ymmärtämään sekä myös tuottamaan tekstiä.

Historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina ovat tärkeitä, sillä ne opetettavat oppilaita pohtimaan nykymaailman tilannetta ja tapahtumia ja peilaamaan niitä menneisyyteen. Ne opettavat ymmärtämään syitä, seurauksia ja motiiveja historian tapahtumille ja yleissivistävän oppilasta. Ne myös harjaannuttavat oppilasta selittämään ihmisen toimintaa. Historia ja yhteiskuntaoppi harjaannuttavat oppilaissa myös digitaitoja ja sitä kautta muunmuuassa lähdekriittisyyttä ja monilukutaitoa.

Pääpiirteittäin historian ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelman tavoitealueet (T1-11) ovat selkeitä ja yksiselitteisiä sekä hepoosti tulkittavissa. Kuitenkin yksi tavoitealue, T7 (auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille) herätti minussa hiukan mietteitä. Lähinnä pohdin, miten opettaisin historiaa ja yhteiskuntaoppia oppilailleni niin taitavasti, että ala-asteikäiset oppilaani opetukseni seurauksena osaisivat luoda vastaavia päätelmiä. Mietin myös, että oma historiakasvatukseni ei ainakaan oman tietoisuuteni mukaan ole täyttänyt tätä tavoitetta. Vielä näin aikuisena, jouduin pohtimaan tätä tavoitetta jonkin aikaa. En usko, että 3-6.-luokkalainen minä olisi vakuuttavasti osannut tunnistaa oman perheeni tai yhteisönä historian muutoksia tai reflektoimaan niitä muiden näkökulmasta. Mielestäni tavoite on siis aika laaja. Voi toki myös olla, että tulkitsin tavoitteen laajempana, kuin mitä se käytännössä sitten olisikaan. Siitä haluaisin oppia lisää.

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat laaja-alaisen osaamisen alueille L1-7 paljon. Historian ja yhteiskuntaopin opetukset sisältyvät jollakin tapaa kaikkiin osaamisen alueisiin. Sen vuoksi uskaltaisin jopa väittää, että historia ja yhteiskuntaoppi ovat yksiä keskeisimpiä oppiaineita laaja-alaisen osaamisen kannalta.