Sara Nousiainen

PRO -22
Mielestäni historian ja yhteikuntaopin opetuksessa on tärkeää, että oppilaat oppivat tulkitsemaan erilaisia tekstejä ja niiden alkuperää, myös kriittisestä näkökulmasta. Historian & yhteiskuntaopin opetuksen tulisi mielestäni tarjota oppilaalle perustason käsitys siitä, miten ihminen ja yhteiskunta toimii. Lisäksi historian opetus auttaa oppilasta käsittämään tapahtumien taustatekijöitä ja seurauksia ja toisaalta ymmärtämään korrelaation ja kausaliteetin eron (joskaan ei näitä termejä käyttäen...). Historian (yhteiskuntaopin) opetuksen avulla oppilaan tulee voida tarkatella ympäröivää maailmaa ja sen tapahtumia monipuolisesti eri näkökulmia hyödyntäen (mm. oma lähiympäristö vs. koko Suomen/maailman mittakaav). Täten historian opetus tarjoaa oppilaalle käsityksen siitä mistä hän on tullut ja mitkä tapahtumat ovat johtaneet siihen yhteiskuntaan, jonka osa hän on tänä päivänä.

Historian- ja yhteiskuntaopinopetuksen linkittäminen laaja-alaisen osaamisen osa-aluille onnistuu hyvin vaivatta. Jo sisällön puolesta historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa korostuvat laaja-alaisista osa-alueista automaattisesti etenkin L1, L2, L4, L5 ja L7 (lisäksi etenkin yhteiskuntaopissa myös puuttuvat L3 ja L6). Oppilasta käsitellään opetuksessa yhteiskunnan jäsenenä ja vaikuttajana. Ajattelun taidot, monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät taidot ovat avain asemassa erilaisia lähteitä ja tekstejä tulkittaessa. 

Opetuksen tavoitteissa minua ei varsinaisesti mietityttänyt mikään. Jäin kuitenkin pohtimaan sitä, miten opettajan rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana "saa" näkyä opetuksessa ja luokassa ylipäätäänkin. Opettajan tehtävä on ohjata oppilaita itsenäiseen ajatteluun, eikä suinkaan tarjota valmiita näkökantoja, mutta toisaalta välillä esimerkiksi ihmisoikeuksien ja poliittisten näkemysten raja tuntuu olevan häilyvä. Kuinka opettaa "puolueettomasti", mutta omasta yhteiskunnallisen vaikuttajan asemasta kiinni pitäen?

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.