PRO -22
Tällä hetkellä koen historian opetuksessa olevan tärkeää oppilaiden innostaminen ihmettelemään historian tapahtumia ja niiden merkityksiä. Olisi tärkeää, ettei pelkkä tavoite ole sisällön ulkoa muistaminen, vaikka toki sisällön muistamista tarvitaan, jotta aiheesta voi saada ymmärrystä ja keskustella siitä. Juurikin ymmärryksen lisääminen menneisyydestä ja siitä, kuinka se vaikuttaa nykyisyyteen, on mielestäni tärkeää.

Huomaan alakoulun opetussuunnitelman korostavan paljon historian ilmiöiden ymmärtämistä ja kykyä selittää niitä sekä pohtia esimerkiksi syy-seuraus-suhteita sekä kuinka tapahtumat ovat vaikuttaneet erilaisiin ihmisiin. Sisältötavoitteista ei mainittu, että niistä olisi pakko muistaa ulkoa joitain tiettyjä asioita, joka tuntuu toisaalta vähän yllättävältäkin, koska on itse oppinut ajattelemaan, että on tärkeää muistaa historian tapahtumia. Sisältötavoitteet yltävät vain aikaan, jolloin Suomi on osana Ruotsia, eikä tätä pidempiä vaheita mainita. 

Mielestäni tärkeä näkökanta on opettussuunnitelman ensimmäiset tavoitteet niin historiassa kuin yhteiskuntaopissakin. Niiden mukaan oppilaan innostusta ja kiinnostusta historiaan ja yhteiskunnallisiin asioihin on tuettava, joka on mielestäni tärkeää. Lisäksi esille nousee lähdekriittisyys ja kyky ymmärtää historian tiedon tulkinnallisuutta ja tiedon hankintaa sekä tiedo julkaisijan vaikutus tiedon arvoihin ja tarkoitukseen. 

Yhteiskuntaopissa painottuu oppilaiden kasvaminen yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi ja useammassa kohdassa manitaankin oppilaan mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Mielestäni tärkeä näkökulma on myös oikeuksien ja velvollisuuksien tarkasteleminen sekä ihan arkielämän asioiden, kuten rahan parissa toimiminen. Näiden kautta oppilas voi oppia ymmärtämään oman vaikutuksensa ympäristöön. 

Laaja-alaiset tavoitteet tulevat minusta vahvastikin esille juuri historiassa ja yhteiskuntaopissa. Demolla keskusteltiin esimerkiksi historian opiskelun vaikutuksesta ajatteluun ja oppimaan oppimisen taitoihin (L1). Historia mahdollistaa eri kulttuureihin tutustumisen (L2) ja toimimisen erilaisen ilmaisun keinojen kautta, sillä alakoulussa korostetaan myös toiminnallista oppimista. Yhteiskuntaoppi osuu taas vahvasti itsestä huolehtimisen (L3), työelämä (L6) ja ja osallistumisen ja vaikuttamisen (L7) taitoihin. Molemmat oppiaineet sisältävät myös monenlaisia tekstejä (L4) sekä mahdollistavat tutkimisen ja oppimisen teknologiaa hyödyntäen (L5).