Milja Truhponen
PRO -22
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?
Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää oppia ymmärtämään tapahtumaketjujen monimutkaisuutta ja pystyä soveltamaan niitä nykypäivän tapahtumiin ja ihmisryhmien kokemuksiin. Menneisyyden asiat vaikuttavat nykypäivänäkin siihen, miten ihmiset toimivat ja miksi asiat ovat niin kuin ovat.
POPS2014 vahvisti omaa käsitystäni siitä, mihin historian opetuksella pyritään. Kiinnostavaa on kuitenkin erityisesti se, miten opetuksessa korostetaan kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Monissa reaaliaineissa ei samanlaista suuntausta käsittääkseni ole, joten on mielenkiintoista nähdä sen läsnäolo historian opetuksessa.
Yhteiskuntaopin osuudessa näkyy ehkä hyvin se, mihin oppilaita tahdotaan ohjata Suomen kansalaisina. Kouluissa on kuitenkin näkyvissä tietynlaiset toivomukset siitä, millaisia kansalaisia koulusta valmistuvat olisivat. Yhteiskuntaoppi korostaa juuri niitä haluttuja piirteitä.
Koen, että laaja-alaisten osaamisalueiden sisällä historian ja yhteiskuntaopin panostus ulottuu jokaiselle alueelle. Molemmat niistä kannustavat yksilöä ajattelemaan ja oppimaan yhteiskunnan rakenteista. Kyse on tulkinnallisesti oppiaineista, jotka rakentavat yksilöä valmiiksi tulevaisuuden kansalaiseksi, jolla on mahdollisuuksia oppia ympärillä olevasta ja menneestä maailmasta. Kulttuurinen osaaminen korostuu historian ja yhteiskuntien piirteitä tutkittaessa. Menneisyyden tapahtumat vaikuttavat nykyhetkeen ja erilaisten kulttuurien kokemukset vaikuttavat siihen, miten nyky-yhteiskunnat ovat rakentuneet. Rakenteiden ymmärtäminen lisää kulttuurien ymmärrystä.
Yhteiskuntaopissa korostuu nykypäivän sisällä toiminta ja se, miten yksilöt voivat itse vaikuttaa ja selvitä, eli arjen taidot ja itsestä huolehtiminen ovat myös osana tätä. Yhteiskuntaopin avulla pyritään opsin mukaan 'tukemaan oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi'. Siihen sisältyy suorasanaisesti työelämätaitojen ja yrittäjyyden herättely oppilaiden keskuudessa.
Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen kulkevat käsi kädessä ja ovat läsnä näissä oppiaineissa. Molemmissa kannustetaan tutkimaan ja hakemaan tietoa, jonka lisäksi opetetaan arvioimaan niiden lähteiden luotettavuutta.
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen on laaja-alaisena osaamisen kokonaisuutena jotain, jota olen tässä jo edellisissä kappaleissa sivunnut. Molemmissa opitaan menneisyyden ja nykypäivän rakenteista ja pyritään taitoihin kestävän tulevaisuuden rakentamisen turvaamiseen. Aktiivisiksi kansalaisiksi kasvattaminen tukee ajatusta siitä, että osallistuminen ja vaikuttaminen ovat tärkeitä ihmiselämän osia.
Mikä historian opetuksessa on tärkeää?
Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää oppia ymmärtämään tapahtumaketjujen monimutkaisuutta ja pystyä soveltamaan niitä nykypäivän tapahtumiin ja ihmisryhmien kokemuksiin. Menneisyyden asiat vaikuttavat nykypäivänäkin siihen, miten ihmiset toimivat ja miksi asiat ovat niin kuin ovat.
POPS2014 vahvisti omaa käsitystäni siitä, mihin historian opetuksella pyritään. Kiinnostavaa on kuitenkin erityisesti se, miten opetuksessa korostetaan kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Monissa reaaliaineissa ei samanlaista suuntausta käsittääkseni ole, joten on mielenkiintoista nähdä sen läsnäolo historian opetuksessa.
Yhteiskuntaopin osuudessa näkyy ehkä hyvin se, mihin oppilaita tahdotaan ohjata Suomen kansalaisina. Kouluissa on kuitenkin näkyvissä tietynlaiset toivomukset siitä, millaisia kansalaisia koulusta valmistuvat olisivat. Yhteiskuntaoppi korostaa juuri niitä haluttuja piirteitä.
Koen, että laaja-alaisten osaamisalueiden sisällä historian ja yhteiskuntaopin panostus ulottuu jokaiselle alueelle. Molemmat niistä kannustavat yksilöä ajattelemaan ja oppimaan yhteiskunnan rakenteista. Kyse on tulkinnallisesti oppiaineista, jotka rakentavat yksilöä valmiiksi tulevaisuuden kansalaiseksi, jolla on mahdollisuuksia oppia ympärillä olevasta ja menneestä maailmasta. Kulttuurinen osaaminen korostuu historian ja yhteiskuntien piirteitä tutkittaessa. Menneisyyden tapahtumat vaikuttavat nykyhetkeen ja erilaisten kulttuurien kokemukset vaikuttavat siihen, miten nyky-yhteiskunnat ovat rakentuneet. Rakenteiden ymmärtäminen lisää kulttuurien ymmärrystä.
Yhteiskuntaopissa korostuu nykypäivän sisällä toiminta ja se, miten yksilöt voivat itse vaikuttaa ja selvitä, eli arjen taidot ja itsestä huolehtiminen ovat myös osana tätä. Yhteiskuntaopin avulla pyritään opsin mukaan 'tukemaan oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi'. Siihen sisältyy suorasanaisesti työelämätaitojen ja yrittäjyyden herättely oppilaiden keskuudessa.
Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen kulkevat käsi kädessä ja ovat läsnä näissä oppiaineissa. Molemmissa kannustetaan tutkimaan ja hakemaan tietoa, jonka lisäksi opetetaan arvioimaan niiden lähteiden luotettavuutta.
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen on laaja-alaisena osaamisen kokonaisuutena jotain, jota olen tässä jo edellisissä kappaleissa sivunnut. Molemmissa opitaan menneisyyden ja nykypäivän rakenteista ja pyritään taitoihin kestävän tulevaisuuden rakentamisen turvaamiseen. Aktiivisiksi kansalaisiksi kasvattaminen tukee ajatusta siitä, että osallistuminen ja vaikuttaminen ovat tärkeitä ihmiselämän osia.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.