Ohjaussuunnitelma

Pohjatunnit (2h)

Pohjatuntien tarkoituksena oli tutustuttaa oppilaat projektissa käytettäviin ohjelmiin, sillä ne eivät ennakkotietojen mukaan olleet oppilaille entuudestaan tuttuja. Tällä varmistettiin se, että varsinaisilla projektitunneilla olisi mahdollista keskittyä itse tekemiseen, kun sovellusten peruskäyttö olisi jo kutakuinkin hanskassa. Teknisen puolen lisäksi pohjatunneilla myös orientuiduttiin projektin teemaan, jotta oppilailla olisi aikaa kehitellä ideoita luokkansa animaatioseikkaulua varten.

Ennen iPadien esille ottamista opettajat kertoivat oppilaille lyhyesti projektista: kolmen rinnakkaisluokan yhteistyöstä, animaation ja musiikin yhdistämisestä, avaruusseikkailusta ja päähenkilöstä. Projektin esittelyn jälkeen arvottiin pipon ja paperilappujen avulla yhteisesti planeetta, jolle luokan tarina sijoittuu, sekä planeetalla vallitseva tunnetila (mm. hauska, jännittävä, rakastunut...). Arvonta suoritettiin heti työskentelyn alkuun, jotta oppilaat pääsisivät heti pohtimaan sitä, minkälaista arvottua tunnetilaa kuvaava musiikki voisi olla sekä minkälainen arvottu planeetta on ja mitä siellä voisi tapahtua.

Aiheeseen orientoitumisen (15-20min) jälkeen luokka jaettiin kahtia ja ryhmistä toinen tutustui ensin GarageBandin käyttöön ja toinen animaation tekemiseen iMotionilla. Yhden ohjelman kanssa työskentelemiseen varattiin aikaa noin puoli tuntia ja tämän jälkeen ryhmät vaihtoivat toiseen ohjelmaan. Ryhmien toimintaa helpotti, jos käytössä oli omat tilat molemmille ryhmille.

Animaatio

Kaikille oppilaille annettiin omat iPadit ja iMotionin toimintoihin tutustuminen tapahtui oppilaan seuratessa ja tehdessä itse perässä vaihe vaiheelta opettajan näyttämän esimerkin mukaan (hidasta, mutta käytäviä asioita ei ollut montaa). Ohjelmasta käytiin läpi uuden animaation aloittaminen, manuaalisen kuvan ottamisen valinta, kuvien ottaminen, "haamukuvan" käyttö sekä animaation esikatselu. Perustoimintojen opettelun jälkeen oppilaat saivat itsenäisesti kuvata harjoitteluanimaatioita.

Huomioita animaatioista:
  • Oppilaille kannattaa jo ohjelman kokeiluvaiheessa selventää animaation kuvauksen perusidea, jos ei jo muusta yhteydestä tuttu -> tarkoitus on, että iPad pysyy koko ajan paikallaan ja kuvattavia esineitä liikutellaan hyvin pienin liikkein kuvien ottamisen välillä.
    • Haamukuvan käyttö helpottaa iPadin kohdistamisessa kuvien ottamisen välillä.
  • Kuvaamisen tulee tapahtua iPad vaakatasossa, jotta vältytään mustilta reunapalkeilta (ja kuvaustavan muuttumiselta kesken animaation).

Musiikki

Ennen työskentelyn aloittamista ryhmä jaettiin vielä kahteen osaan. Pikkuryhmät kerääntyivät opettajien padien ympärille ja opettaja näytti, miten käytettiin GarageBandin tärkeimpiä toimintoja, kuten soittimien vaihtamista, soitinkohtaisten säätöjen tekemistä ja niillä soittamista sekä soittamisen äänittämistä. Pikkuryhmissä oli noin 6-7 oppilasta, joten he juuri ja juuri mahtuivat yhden pöydän ja padin ympärille -> on tärkeä varmistaa, että kaikki näkevät.

Tämän jälkeen oppilaat saivat omat iPadit ja pääsivät testaamaan itse sovelluksella soittamista. Oppilaiden käytössä oli myös koulun kuulokkeet, jotta keskittyminen omaan työskentelyyn olisi helpompaa ja luokassa säilyisi työrauha.

Huomioita musiikista:
  • Oppilaita on hyvä kannustaa jo ohjelmaan tutustumisen yhteydessä äänittämään ainakin yhden kerran omaa soittoa, jotta äänittämishetkeä pääsee kokeilemaan etukäteen.


Ryhmien tutustuttua molempiin sovelluksiin luokka koottiin vielä 10 minuutiksi yhteen ja opettajat kertoivat tulevasta projektipäivästä ja sitä varten tapahtuvista valmisteluista. Luokan yhteiseksi tehtäväksi annettiin kehitellä yhdessä tarina siitä, mitä luokan omassa animaatiossa tulisi tapahtumaan. Mikäli pohjatunneille jää ylimääräistä aikaa, tätä voi hyvin aloittaa jo silloinkin. Tämän lisäksi jokainen oppilas sai kotiläksyksi tuoda kotoaan sopivan pieniä (ei kovin paljoa Duplo-legoukkoa suurempia) hahmoja animaation kuvausta varten, jos halusi.

Tapaamisten välillä: tarinan luominen

Pohjatuntien ja projektituntien välille luokan yhteiseksi tehtäväksi tuli kehittää arvottuun tunnetilaan ja planeettaan sopiva tarina, jonka pohjalta projektituntien animointi ja soittaminen tapahtuisi. Käytännössä tarinan ideointia tapahtui jo pohjatuntien aikana, mutta tarinan kokoamiseen luokka käytti sopivassa välissä aikaa oman opettajansa kanssa.

Tekemämme havainto tarinan kokoamisesta oli, että animaation tekemisen kannalta oli helpompaa, jos tarina ei ollut liian tarkkaan kirjoitettu ja viimeistelty: suurpiirteisemmän tarinan kanssa animaatiossa ei tarvinnut kiinnittää liikaa huomiota tarinan yksityiskohtiin ja puhekuplien tarve oli selvästi vähäisempää.

Varsinaiset projektitunnit (3h)

Varsinaiset projektitunnit alkoivat jakamalla luokka kahtia, musiikin ja animaation tekijöihin. Jakaminen toteutettiin arpomalla, koska se oli tasavertainen kaikkia kohtaan. Tarina oli jaettu neljään eri kohtaukseen ja samoin musiikki- ja animaatioryhmät jaettiin vielä neljään pienempään osaan. Yhdessä ryhmässä oppilaita oli noin neljä kappaletta. Meillä oli projektin aikana käytössä kaksi luokkatilaa, joten toinen puoli ryhmästä siirtyi toiseen luokkaan työskentelemään ja puolikas ryhmä jäi toiseen tilaan.

Animaatio:

Pienet neljän oppilaan ryhmät alkoivat ensin askartelemaan rekvisiittoja omaan kohtaukseensa. Tausta oli valmiina, mutta oppilaat voisivat aivan hyvin askarrella senkin. Tarvikkeina käytimme mm. värikkäitä papereita, lankoja, silkkipaperia, paljetteja ja oikeastaan kaikkea, mitä luokasta löytyi. Pienelläkin määrällä tarvikkeita saa aikaan hienoja rekvisiittoja. Askarteluun käytettiin aikaa noin yksi oppitunti. Osalla meni askarteluun kauemmin, osalla vähemmän aikaa.

Kun rekvisiitat oli askarreltu, jokainen ryhmä alkoi miettimään omaa kohtaustaan ja sitä, mitkä tarinan tapahtumista olisivat tärkeimmät saada animaatioon mukaan. Oppilaita tuli ohjata tässä vaiheessa paljon ja saada heidät ymmärtämään animaation idea. Esimerkiksi vuorosanoja ei animaatiossa voi kovinkaan paljoa olla. Kun tapahtumat oli mietitty, oppilaat harjoittelivat animaatiohahmojen liikkeitä yms. Tähän harjoitteluvaiheeseen meni myös noin yksi oppitunti.

Kolmannella tunnilla oli itse animaation kuvauksen vuoro. Jokainen ryhmä jakoi keskenään roolit, joiden mukaan he kuvauspaikalla toimivat. Roolit olivat iPadin pitelijä, kuvan ottaja sekä kaksi siirtelijää. IPadin pitelijä piti laitetta vakaasti paikallaan, jotta animaatiosta tulisi vakaa. Kuvan ottaja painoi aina napista, kun siirtäjät olivat siirtäneet hahmoja kuvauspaikalla. Kuvan ottaja ja iPadin pitelijä toimivat myös ohjaajina, sillä he näkivät mitä iPadin ruudulla näkyi.

Kuvaukseen jokaisella ryhmällä oli aikaa n. 10 minuuttia. Tässä kuvausvaiheessa oppilaat tarvitsivat jatkuvasti opettajan tukea ja ohjausta. Jos animaation kuvaaminen olisi tuttua, ei tällaista tukea varmastikaan tarvittaisi. Etenkin tarpeeksi pienet hahmojen liikkeet tuottivat hieman hankaluuksia.

Kun ryhmä oli kuvannut oman kohtauksensa, he siirtyivät siivoamaan luokkaa askartelujen jäljiltä. Kuvausvuoroa odottavat ryhmät harjoittelivat omaa kohtaustaan tai sitten siivosivat jälkiään.

Lopussa oli kaikkien oppilaiden yhteinen palautekeskustelu. Miltä tuntui? Oliko kivaa? Mikä oli parasta?
Tämän projektin tiimoilta ei teetetty itsearviointia, mutta mielestämme se sopisi luontaisena osana tähän. Sitä voisi täyttää esimerkiksi oman kuvausvuoron jälkeen.

Huomioita kuvauksesta:
  • iMotionissa jokainen kohtaus omaksi elokuvaksi, ei yhteen pötköön -> editointi helpompaa
  • Kuva kannattaa ottaa manuaalisesti (alkuvalikosta manual, ei oletuksena oleva time-lapse). Näin oppilas itse määrittää painamalla, milloin kuva otetaan.
  • Kuvausteline olisi kuvauksessa paras, jotta iPad pysyisi paikallaan ja kuva ei heiluisi.
  • Yhden luokan animaation tavoitepituus oli n. 30 sek. Todellisuudessa jäi kuitenkin noin 20 sekuntiin. -> animaation kuvaaminen on suuritöistä.

Musiikki:

Myös musiikkia tekevät oppilaat jaettiin neljään eri ryhmään kohtauksittain. Jokainen ryhmä mietti ohjaajan avulla, mikä on kohtauksen vallitseva tunnetila. Sen jälkeen mietittiin, millaisia soittimia tähän tunnetilaan kuului. Oppilaat pääsivät etsimään itse näitä soittimia Garage Band-sovelluksella ja soittamaan tunnetilan musiikkia yksin. Tähän ohjelmaan tutustumiseen ja yksin soittamiseen aikaa meni noin yhden oppitunnin verran.

Kun oppilaat olivat soittaneet yksin, he alkoivat miettiä ryhmissä oman kohtauksensa musiikkia. Oppilaat miettivät kohtauksen tunnelmaa ja soittivat sen perusteella erilaisia soittimia. Oppilaat osasivat hienosti sovittaa omia soittimiaan toisten soittamiin soittimiin. Suunnitteluun, yhdessä soittamiseen ja harjoitteluun varattiin aikaa yksi oppitunti.

Viimeisellä oppitunnilla oli musiikin nauhoittaminen musatornia hyödyntäen. Jokainen ryhmä tuli vuorollaan musatornille nauhoittamaan. Kappaleen sai ajanpuutteen vuoksi harjoitella musatornilla kerran ja sitten olikin äänityksen aika. Koska musatorniin saa vain kolme iPadia kiinni, piti jonkun ryhmästä käyttää mikrofonia ja jotakin fyysistä soitinta. Meillä oli vaihtoehtoina mm. Tamburiineja, rytmikapuloita, triangeleja yms. Myös laulaminen mikin kautta onnistuisi.

Mikrofonin käyttö nauhotuksessa loi äänitykselle haasteita. Koska äänitys tapahtui samassa tilassa, jossa muut oppilaat harjoittelivat omia kappaleitaan, täytyi se huomioida työskentelyn aikana. Kun yksi ryhmä meni nauhoittamaan, toisten täytyi olla hiljaa, jotta taustamelu ei siirry nauhoitukseen. Hoidimme tämän niin, että viimeisellä tunnilla oppilaille annettiin kuulokkeet, jotka he pystyivät liittämään iPadiin ja työskentelemään hiljaa. Tämä toki vaikutti siihen, että oppilaat eivät voineet enää harjoitella yhdessä. Kun yhden ryhmän äänitys alkoi, laittoi jokainen ohjaaja ryhmänsä pöydälle lapun, jossa luki “ÄÄNITYS”. Tämän lapun nähdessään oppilaat tiesivät, että nyt täytyy olla aivan hiljaa. Harjoittelimme “äänitys”-lapun käyttöä muutaman kerran tunnin alussa, jotta sen käyttö on tuttua. Tämän mikrofonin käytön ongelma voisi toisaalta myös ratkaista niin, että Musatorni sijaitsisi eri tilassa kuin harjoittelu tapahtuu.

Äänityksen jälkeen oppilaat tutustuivat Visual Performer -ohjelmaan ja nauhoittivat sillä ääni-kuva-maailmaa. Näitä nauhoituksia oli alunperin tarkoitus käyttää animaation siirtymissä, mutta lopullisesta teoksesta ne kuitenkin jäivät pois. Visual Performer motivoi hyvin oppilaita ja he tekivätkin innokkaasti erilaisia musiikillisia visualisointeja.

Huomioitavaa musiikin teosta:

  • Musiikista on hyvä tehdä hieman pidempi kuin animaatiosta. Musiikkia on helpompi katkaista kuin animaatiota lisätä.
  • Jotta musiikkia voidaan käyttää iMoviessa tai muussa videonmuokkausohjelmassa, täytyy se muuttaa mp3-muotoon.
    • Liitä muistitikku koneeseen ja avaa se Audacityllä. Valitse ylhäältä Tiedosto ja sieltä kohta Vie. Valitse kansio, johon haluat tallentaa, anna tiedostolle nimi ja valitse Tallennusmuoto-kohdasta MP3-tiedostot.

Jatkoa projektille

Projektimme ei sisältänyt ollenkaan animaatiovideoiden siirtämistä iMovieen tai tietokoneelle johonkin editointiohjelmaan ja animaatioiden editointia (lähinnä musiikin lisäystä). Tähän olisi kuitenkin tarvittu ainakin pari oppituntia lisää, sillä videoiden editointi ei ollut oppilaille tuttua. Mielestämme projektista jäi kuitenkin aika iso osa pois, nyt kun oppilaat olivat kuvanneet, tuli seuraavaksi heille näytille valmis animaatio musiikkeineen. Jos videoeditointi on tuttua, voisi tämän elementin mukaan ottaminen olla huomattavasti helpompaa.

Meidän opettajaopiskelijoiden koostama valmis video lähetettiin koululle, jossa se näytetään joko luokille, jotka sitä olivat tekemässä tai vaihtoehtoisesti koko koululle. Koko koulun kanssa animaation jälkitunnelmia on ehkä hieman haastava käsitellä, mutta luokan kanssa voisi valmiista animaatiosta keskustella enemmänkin. Voitaisiin esimerkiksi miettiä, miten teemana ollut tunne näkyi animaatiossa ja miten onnistuimme sen esille tuomisessa. Jos prosessia halutaan jatkaa, voisi luokka esimerkiksi parannella tehtyjä musiikkeja tai tehdä jopa uudet. Näin saataisiin projektityöskentelyynkin uutta ulottuvuutta.