I YKSILÖ JA YHTEISÖ

3. PERUNKIRJOITUKSESTA PESÄNJAKOON (s. 26-30)

Kun ihminen kuolee...

- lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja toteaa kuolinsyyn

- kuolinpesä eli vainajan omaisuus

- perunkirjoitus 3 kk kuluttua kuolemasta

--> perinnönjako, omaisuuden perivät ensisijaisesti rintaperilliset

--> lakiosa

--> yli 20 000 euron perinnöstä maksetaan perintöveroa

- testamentti = vainajan viimeinen tahto perinnön jaon suhteen
* jos testamenttia ei ole, omaisuus jaetaan lain määräysten mukaan

 

II TYÖNTEKO

5. AMMATTIEN RYHMITTELY (s. 40-47)

Ammatit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:

1) alkutuotanto

* maa- ja metsätalous, kaivosteollisuus

2) jalostus

* alkutuotannossa syntyneet raaka-aineet jalostetaan tehtaissa tuotteiksi

- teollisuuden työpaikat vähentyneet tuotannon automatisoiduttua

- metsäteollisuusyritykset siirtäneet tuotantoaan maihin, joissa raaka-aineet halvempia ja palkat pienempiä

3) palvelut

* perinteisiä ammatteja myyjä, opettaja, sihteeri ja siivooja

- yhteiskunnan vaurastumisen myötä ihmisillä enemmän rahaa käytössä palveluiden ostamiseen, esim. matkailupalvelut ja yksityinen terveydenhuolto
- palvelut voidaan jakaa kahteen ryhmään:

* yksityinen sektori (kaupat, hotellit, ravintolat, pankit, vakuutuslaitokset, liikenne- ja kuljetusyritykset)

* julkinen sektori (koulut, sosiaaliala, terveydenhoito, armeija, poliisi) --> tuotetaan verovaroilla!


TYÖELÄMÄN MUUTOKSET

- kokoaikaisten, vakituisten, työpaikkojen määrä vähentynyt

- epätyypilliset työsuhteet:

* lyhyet, määräaikaiset työsuhteet

* osa-aikatyö

* freelancerit (taiteilijat, toimittajat, asiantuntijat)

* vuokratyö (yritys palkkaa työntekijöitä, joita vuokraa eteenpäin yrityksille)

* pimeän työn tekeminen (rikollista)

- osa tekee omasta tahdostaan epätyypillisiä töitä (esim. pienten lasten vanhemmat, nuoret)

* työsuhde-edut voivat olla puutteelliset (lounasetu, työterveydenhuolto)

* koulutuksen merkitys kasvaa, kun kilpailu työpaikoista lisääntyy

6. TÄRKEÄ TYÖSOPIMUS (s. 48-53)

- sovitaan työnkuvasta ja palkasta

- työsuhteen kesto vakituinen/määräaikainen

- koeaika (enintään 4kk)

- sitova

* sopimukseen kirjattuja asioita ei voi muuttaa neuvottelematta

* velvoittaa työntekijän ja työnantajan toimimaan asiallisesti ja työehtosopimuksen mukaisesti

* työturvallisuus

* työsuhteen päättäminen

- työntekijä tai työnantaja irtisanoo työsopimuksen

* irtisanomisaika (työnantajalla pidempi kuin työntekijällä)

* työntekijä ei tarvitse syytä irtisanoutumiseen

* työnantajalla täytyy olla pätevä syy irtisanoa työntekijä, esim. tuotannollis- taloudellinen

* kaikki irtisanomissyyt eivät ole laillisia (sairaus, raskaus, seksuaalinen suuntautuminen yms.)

* yt-neuvottelut yli 20 työntekijän työpaikoilla ennen irtisanomisia

- lomauttaminen = palkaton pakkoloma, työntekijä säilyttää lomaedut yms.

 

7. PALKASTA MAKSETAAN VEROA (s. 54-59)

 

BRUTTOTULOT= palkka ennen veroja

NETTOTULOT= palkka, joka jää käteen verojen ja sosiaali- ja eläkemaksujen jälkeen

 

- Pääomatuloista (pankkitalletusten korot, vuokratulot tai myyntivoitto) maksetaan myös veroa.

- Verokortti jokaiselle yli 16-vuotiaalle. Jos verokorttia ei esitetä työnantajalle, pidätetään veroa 60%.

- Veroprosentin suuruuteen vaikuttavat edellisen vuoden tulot, kotikunnan veroprosentti sekä mahdollinen kirkollisvero.

- Progressiivinen verotus = suurempituloiset maksavat suhteellisesti enemmän veroja kuin pienempituloiset

- Verotulot jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille.

- Palkasta peritään verojen lisäksi pakolliset sosiaaliturvamaksu ja sairausvakuutusmaksu.

 

Veroilmoitus

- verottaja esitäyttää, itse ilmoitettava verovähennykset (esim. työmatkakulut)

- kertoo, onko veroja maksettu liikaa/liian vähän

--> veronpalautus/jäännösvero eli mätkyt

- Ostovoima = kuinka paljon omalla palkalla saa ostettua tavaroita tai palveluita.

- suomalaisten palkkataso EU-maiden keskitasoa, mutta ostovoima alle keskitason --> verot korkeammat

 

8. SOPIMUKSET TAKAAVAT TYÖRAUHAN (s. 60-65)

Ammattiyhdistykset

- työntekijät järjestäytyneet ammattialoittain paikallisesti

- edustavat kaikkia tietyn ammattialan työntekijöitä

- esim. PAM, JHL

- liittyminen vapaaehtoista

- jäsenmaksu n. 1- 1,5% palkasta

- jäsenet saavat etuja

- työttömyyskassa maksaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömille

 

Työehtosopimus

- ammattiliitot neuvottelevat työnantajaliittojen kanssa

- voimassa kerrallaan 1-3 vuotta

- sovitaan vähimmäispalkat, lomapäivien määrät yms.

- ehdot koskevat kaikkia alan työntekijöitä vaikkei kuuluisi ammattiliittoon

Keskusjärjestöt:
- liitot ovat järjestäytyneet keskusjärjestöiksi:

* esim. Työntekijöiden keskusjärjestö SAK ja Työnantajien keskusjärjestö EK

Keskitetty palkkaratkaisu

--> työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt neuvottelevat palkka-asioista

--> koskee kaikkia ja takaa kaikille aloille yhtä suuret palkankorotukset

--> valtio voi vaikuttaa neuvotteluihin esim. lupaamalla verojen kevennyksiä pienempiä palkankorotuksia vastaan

 

Työtaistelu

--> vastapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen työehtosopimusasioissa

--> ammattiliittoon kuuluvat työntekijät voivat mennä lakkoon eli kieltäytyvät tulemasta

töihin (työnantaja keskeyttää palkanmaksun)

--> työnantaja voi sulkea työpaikan (työsulku) ja lopettaa palkanmaksun jo ennen lakon alkamista

--> valtakunnansovittelijan tehtävänä on auttaa liittoja pääsemään ratkaisuun ilman lakkoja/työsulkuja ja lopettamaan työtaistelutoimet mahdollisimman nopeasti

9. Tavoitteena suomalaisten hyvinvointi

-Suomi on hyvinvointivaltio, jokaiselle tarjotaan mahdollisuus pärjätä ja voida hyvin tuloista ja elämäntilanteesta riippumatta. Valtio ja kunnat huolehtivat yhteistyössä suomalaisten hyvinvoinnista.

-Sosiaaliturva auttaa säilyttämään riittävän elintason elämäntilanteissa, joissa ihiminen ei työttömyydestä tai muusta syystä johtuen kykene hankkimaan kohtuullista elintasoa.

-Valtio huolehtii erilaisten sosiaalitukien maksamisesta (KELA).
-Kelan maksamia tukia mm.:
*lapsilisä
*opintotuki
*sairauskulukorvaukset
*työttömyystuki
*muut sosiaalituet

-Kela-kortin avulla henkilö todistaa, että asuu Suomessa ja kuuluu suomalaiseen sairausvakuutuksen piiriin.

-Suomessa on progressiivinen verotus ->Enemmän ansaitsevat maksavat suhteessa suuremman osan veroa palkastaan kuin pienituloiset. Tällä keinolla tasoitetaan kansalaisten välisiä tuloeroja.

10. Kunta pitää huolta asukkaistaan (s. 72-77)

- Kuntien rooli on järjestää asukkailleen lain määräämät peruspalvelut, joita ovat mm.

• terveydenhoito
• päivähoito
• peruskoulu
• vanhustenhoito
• sosiaalitoimi
• palo- ja pelastuslaitos

- Rahat palveluiden tuottamiseen tulevat kuntaverosta ja valtion maksamista varoista

• terveydenhoito on yleensä ollut rahallisesti suurin menoerä

- Peruspalveluiden lisäksi kunta suunnittelee ja vastaa mm.

• alueellisen julkisen liikenteen suunnittelusta
• vesi- ja viemärijärjestelmästä
• jätehuollosta
• katujen kunnossapidosta
• järjestää vammaispalveluita ja päihdetyötä
• kotouttaa maahanmuuttajia

- Halutessaan kunta voi ylittää laissa vaaditun vähimmäistason tai järjestää vapaaehtoisia palveluita

• lukiot ja ammattikoulut
• kirjastot
• nuorisotilat
• liikuntapaikat
• kansalaisopistot

- Sote-uudistus (sosiaali- ja terveysala) tulee viemään kunnilta tämän alan järjestämisvastuuta suuresti valtiolle

Kpl 11

-Jos jää työttömäksi tai ei löydä opintojen päätyttyä työpaikkaa, pitää ilmottautua työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Silloin on oikeutettu saamaan työttömyystukia.

-Tukisummat eivät ole suuria, koska ne on tarkoitettu turvaamaan perustoimeentulo tilapäisesti ennen uuden työpaikan löytymistä. Näitä tukia ovat
*Peruspäiväraha tai
*Työmarkkinatuki

-Työntekijä voi halutessaan liittyä johonkin työttömyyskassaan, joka parantaa työttömyysturvaa. Jos jää työttömäksi, työttömyyskassa alkaa maksamaan ansiopäivärahaa. Ansiopäivärahaa voi saada enintään 500 arkipäivän ajan.

-Vanhempainrahat ja lapsilisät auttavat perheitä huolehtimaan lapsistaan.

-Äitiysavustus on joko Kelan äitiyspakkaus (sis.vauvanvaatteita-/ja tarvikkeita) tai 140 euroa tarvikkeiden ja vauvanvaatteiden ostamiseen.

-Lapsilisää maksetaan alle 17 vuotiaasta lapsesta, ensimmäisestä lapsesta maksetaan vanhemmille hieman yli 100 euroa/kk.

-Opintotuki muodostuu kahdesta osasta:
*Opintoraha
-Ei tarvitse maksaa takaisin, määrä pieni, ei välttämättä riitä ylläpitämään opiskelijan elintasoa.
*Opintolaina
-Valtio takaa, valmistumisen jälkeen opiskelija maksaa itse takaisin pankille.

-Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi välttämättömiin menoihin.
Välttämättömäksi menoiksi lasketaan mm. ruoka- ja vaatemenot,bussiliput,puhelinkulut ja jonkin verran harrastusmenoja.

Kpl 36 Turvallisuus suomalaisten arjessa

-Kunnat huolehtivat pelastustoimesta omalla alueellaan.

-Poliisin tehtävänä on valvoa yleistä järjestystä ja turvallisuutta

-Poliisilaitokset myöntävät passeja, ajokortteja ja muita lupia.

-Yleinen hätänumero 112, soita:

*Kun kohtaat hätätilanteen ja tarvitset paikalle kiireellisesti viranomaisapua.

*Kun tiedät tai epäilet, että henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on uhattuna.

*Vastaa esitettyihin kysymyksiin, toimi annettujen ohjeiden mukaisesti ja lopeta puhelu vasta sitten, kun saat siihen luvan.

 

Kpl 37 Oikeudenkäyttö Suomessa

-Rikos on tahallinen tai tahaton teko/laiminlyönti, joka on Suomessa laissa erikseen määritelty rangaistavaksi. Myös rikoksen yrittäminen tai siihen syyllistyneen auttamien ovat rangaistavia tekoja.

-Poliisi suorittaa esitutkinnan rikostapauksissa

-Tuomioistuimet päättävät syyllisyydestä ja jakavat tuomiot

-Jokaisella asianosaisella on oikeus valittaa käräjäoikeuden tuomiosta

-Vakavat rikokset johtavat vankeusrangaistukseen. Vankilassa suoritettavaa rangaistusta kutsutaan ehdottomaksi vankeustuomioksi.

-Vankeustuomio voi olla myös ehdollinen, tällöin tuomittu säilyttää vapautensa, jos hän ei määrätyn koeajan kuluessa syyllisty uuteen rikokseen.

-Lyhyt vankeusrangaistus voidaan muuttaa myös yhdyskuntapalvelukseksi.