I YKSILÖ JA YHTEISÖ
3. PERUNKIRJOITUKSESTA PESÄNJAKOON (s. 26-30)
Kun ihminen kuolee...
- lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja toteaa kuolinsyyn
- kuolinpesä eli vainajan omaisuus
- perunkirjoitus 3 kk kuluttua kuolemasta
--> perinnönjako, omaisuuden perivät ensisijaisesti rintaperilliset
--> lakiosa
--> yli 20 000 euron perinnöstä maksetaan perintöveroa
- testamentti = vainajan viimeinen tahto perinnön jaon suhteen
* jos testamenttia ei ole, omaisuus jaetaan lain määräysten mukaan
II TYÖNTEKO
5. AMMATTIEN RYHMITTELY (s. 40-47)
Ammatit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:
1) alkutuotanto
* maa- ja metsätalous, kaivosteollisuus
2) jalostus
* alkutuotannossa syntyneet raaka-aineet jalostetaan tehtaissa tuotteiksi
- teollisuuden työpaikat vähentyneet tuotannon automatisoiduttua
- metsäteollisuusyritykset siirtäneet tuotantoaan maihin, joissa raaka-aineet halvempia ja palkat pienempiä
3) palvelut
* perinteisiä ammatteja myyjä, opettaja, sihteeri ja siivooja
- yhteiskunnan vaurastumisen myötä ihmisillä enemmän rahaa käytössä palveluiden ostamiseen, esim. matkailupalvelut ja yksityinen terveydenhuolto
- palvelut voidaan jakaa kahteen ryhmään:
* yksityinen sektori (kaupat, hotellit, ravintolat, pankit, vakuutuslaitokset, liikenne- ja kuljetusyritykset)
* julkinen sektori (koulut, sosiaaliala, terveydenhoito, armeija, poliisi) --> tuotetaan verovaroilla!
TYÖELÄMÄN MUUTOKSET
- kokoaikaisten, vakituisten, työpaikkojen määrä vähentynyt
- epätyypilliset työsuhteet:
* lyhyet, määräaikaiset työsuhteet
* osa-aikatyö
* freelancerit (taiteilijat, toimittajat, asiantuntijat)
* vuokratyö (yritys palkkaa työntekijöitä, joita vuokraa eteenpäin yrityksille)
* pimeän työn tekeminen (rikollista)
- osa tekee omasta tahdostaan epätyypillisiä töitä (esim. pienten lasten vanhemmat, nuoret)
* työsuhde-edut voivat olla puutteelliset (lounasetu, työterveydenhuolto)
* koulutuksen merkitys kasvaa, kun kilpailu työpaikoista lisääntyy
6. TÄRKEÄ TYÖSOPIMUS (s. 48-53)
- sovitaan työnkuvasta ja palkasta
- työsuhteen kesto vakituinen/määräaikainen
- koeaika (enintään 4kk)
- sitova
* sopimukseen kirjattuja asioita ei voi muuttaa neuvottelematta
* velvoittaa työntekijän ja työnantajan toimimaan asiallisesti ja työehtosopimuksen mukaisesti
* työturvallisuus
* työsuhteen päättäminen
- työntekijä tai työnantaja irtisanoo työsopimuksen
* irtisanomisaika (työnantajalla pidempi kuin työntekijällä)
* työntekijä ei tarvitse syytä irtisanoutumiseen
* työnantajalla täytyy olla pätevä syy irtisanoa työntekijä, esim. tuotannollis- taloudellinen
* kaikki irtisanomissyyt eivät ole laillisia (sairaus, raskaus, seksuaalinen suuntautuminen yms.)
* yt-neuvottelut yli 20 työntekijän työpaikoilla ennen irtisanomisia
- lomauttaminen = palkaton pakkoloma, työntekijä säilyttää lomaedut yms.
7. PALKASTA MAKSETAAN VEROA (s. 54-59)
BRUTTOTULOT= palkka ennen veroja
NETTOTULOT= palkka, joka jää käteen verojen ja sosiaali- ja eläkemaksujen jälkeen
- Pääomatuloista (pankkitalletusten korot, vuokratulot tai myyntivoitto) maksetaan myös veroa.
- Verokortti jokaiselle yli 16-vuotiaalle. Jos verokorttia ei esitetä työnantajalle, pidätetään veroa 60%.
- Veroprosentin suuruuteen vaikuttavat edellisen vuoden tulot, kotikunnan veroprosentti sekä mahdollinen kirkollisvero.
- Progressiivinen verotus = suurempituloiset maksavat suhteellisesti enemmän veroja kuin pienempituloiset
- Verotulot jaetaan valtiolle, kunnille ja seurakunnille.
- Palkasta peritään verojen lisäksi pakolliset sosiaaliturvamaksu ja sairausvakuutusmaksu.
Veroilmoitus
- verottaja esitäyttää, itse ilmoitettava verovähennykset (esim. työmatkakulut)
- kertoo, onko veroja maksettu liikaa/liian vähän
--> veronpalautus/jäännösvero eli mätkyt
- Ostovoima = kuinka paljon omalla palkalla saa ostettua tavaroita tai palveluita.
- suomalaisten palkkataso EU-maiden keskitasoa, mutta ostovoima alle keskitason --> verot korkeammat
8. SOPIMUKSET TAKAAVAT TYÖRAUHAN (s. 60-65)
Ammattiyhdistykset
- työntekijät järjestäytyneet ammattialoittain paikallisesti
- edustavat kaikkia tietyn ammattialan työntekijöitä
- esim. PAM, JHL
- liittyminen vapaaehtoista
- jäsenmaksu n. 1- 1,5% palkasta
- jäsenet saavat etuja
- työttömyyskassa maksaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömille
Työehtosopimus
- ammattiliitot neuvottelevat työnantajaliittojen kanssa
- voimassa kerrallaan 1-3 vuotta
- sovitaan vähimmäispalkat, lomapäivien määrät yms.
- ehdot koskevat kaikkia alan työntekijöitä vaikkei kuuluisi ammattiliittoon
Keskusjärjestöt:
- liitot ovat järjestäytyneet keskusjärjestöiksi:
* esim. Työntekijöiden keskusjärjestö SAK ja Työnantajien keskusjärjestö EK
Keskitetty palkkaratkaisu
--> työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt neuvottelevat palkka-asioista
--> koskee kaikkia ja takaa kaikille aloille yhtä suuret palkankorotukset
--> valtio voi vaikuttaa neuvotteluihin esim. lupaamalla verojen kevennyksiä pienempiä palkankorotuksia vastaan
Työtaistelu
--> vastapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen työehtosopimusasioissa
--> ammattiliittoon kuuluvat työntekijät voivat mennä lakkoon eli kieltäytyvät tulemasta
töihin (työnantaja keskeyttää palkanmaksun)
--> työnantaja voi sulkea työpaikan (työsulku) ja lopettaa palkanmaksun jo ennen lakon alkamista
--> valtakunnansovittelijan tehtävänä on auttaa liittoja pääsemään ratkaisuun ilman lakkoja/työsulkuja ja lopettamaan työtaistelutoimet mahdollisimman nopeasti
9. Tavoitteena suomalaisten hyvinvointi
-Suomi on hyvinvointivaltio, jokaiselle tarjotaan mahdollisuus pärjätä ja voida hyvin tuloista ja elämäntilanteesta riippumatta. Valtio ja kunnat huolehtivat yhteistyössä suomalaisten hyvinvoinnista.
-Sosiaaliturva auttaa säilyttämään riittävän elintason elämäntilanteissa, joissa ihiminen ei työttömyydestä tai muusta syystä johtuen kykene hankkimaan kohtuullista elintasoa.
-Valtio huolehtii erilaisten sosiaalitukien maksamisesta (KELA).
-Kelan maksamia tukia mm.:
*lapsilisä
*opintotuki
*sairauskulukorvaukset
*työttömyystuki
*muut sosiaalituet
-Kela-kortin avulla henkilö todistaa, että asuu Suomessa ja kuuluu suomalaiseen sairausvakuutuksen piiriin.
-Suomessa on progressiivinen verotus ->Enemmän ansaitsevat maksavat suhteessa suuremman osan veroa palkastaan kuin pienituloiset. Tällä keinolla tasoitetaan kansalaisten välisiä tuloeroja.
10. Kunta pitää huolta asukkaistaan (s. 72-77)
- Kuntien rooli on järjestää asukkailleen lain määräämät peruspalvelut, joita ovat mm.
- terveydenhoito
- päivähoito
- peruskoulu
- vanhustenhoito
- sosiaalitoimi
- palo- ja pelastuslaitos
- Rahat palveluiden tuottamiseen tulevat kuntaverosta ja valtion maksamista varoista
- terveydenhoito on yleensä ollut rahallisesti suurin menoerä
- Peruspalveluiden lisäksi kunta suunnittelee ja vastaa mm.
- alueellisen julkisen liikenteen suunnittelusta
- vesi- ja viemärijärjestelmästä
- jätehuollosta
- katujen kunnossapidosta
- järjestää vammaispalveluita ja päihdetyötä
- kotouttaa maahanmuuttajia
- Halutessaan kunta voi ylittää laissa vaaditun vähimmäistason tai järjestää vapaaehtoisia palveluita
- lukiot ja ammattikoulut
- kirjastot
- nuorisotilat
- liikuntapaikat
- kansalaisopistot
- Sote-uudistus (sosiaali- ja terveysala) tulee viemään kunnilta tämän alan järjestämisvastuuta suuresti valtiolle
Kpl 11
-Jos jää työttömäksi tai ei löydä opintojen päätyttyä työpaikkaa, pitää ilmottautua työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Silloin on oikeutettu saamaan työttömyystukia.
-Tukisummat eivät ole suuria, koska ne on tarkoitettu turvaamaan perustoimeentulo tilapäisesti ennen uuden työpaikan löytymistä. Näitä tukia ovat
*Peruspäiväraha tai
*Työmarkkinatuki
-Työntekijä voi halutessaan liittyä johonkin työttömyyskassaan, joka parantaa työttömyysturvaa. Jos jää työttömäksi, työttömyyskassa alkaa maksamaan ansiopäivärahaa. Ansiopäivärahaa voi saada enintään 500 arkipäivän ajan.
-Vanhempainrahat ja lapsilisät auttavat perheitä huolehtimaan lapsistaan.
-Äitiysavustus on joko Kelan äitiyspakkaus (sis.vauvanvaatteita-/ja tarvikkeita) tai 140 euroa tarvikkeiden ja vauvanvaatteiden ostamiseen.
-Lapsilisää maksetaan alle 17 vuotiaasta lapsesta, ensimmäisestä lapsesta maksetaan vanhemmille hieman yli 100 euroa/kk.
-Opintotuki muodostuu kahdesta osasta:
*Opintoraha
-Ei tarvitse maksaa takaisin, määrä pieni, ei välttämättä riitä ylläpitämään opiskelijan elintasoa.
*Opintolaina
-Valtio takaa, valmistumisen jälkeen opiskelija maksaa itse takaisin pankille.
-Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi välttämättömiin menoihin.
Välttämättömäksi menoiksi lasketaan mm. ruoka- ja vaatemenot,bussiliput,puhelinkulut ja jonkin verran harrastusmenoja.
Kpl 36 Turvallisuus suomalaisten arjessa
-Kunnat huolehtivat pelastustoimesta omalla alueellaan.
-Poliisin tehtävänä on valvoa yleistä järjestystä ja turvallisuutta
-Poliisilaitokset myöntävät passeja, ajokortteja ja muita lupia.
-Yleinen hätänumero 112, soita:
*Kun kohtaat hätätilanteen ja tarvitset paikalle kiireellisesti viranomaisapua.
*Kun tiedät tai epäilet, että henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on uhattuna.
*Vastaa esitettyihin kysymyksiin, toimi annettujen ohjeiden mukaisesti ja lopeta puhelu vasta sitten, kun saat siihen luvan.
Kpl 37 Oikeudenkäyttö Suomessa
-Rikos on tahallinen tai tahaton teko/laiminlyönti, joka on Suomessa laissa erikseen määritelty rangaistavaksi. Myös rikoksen yrittäminen tai siihen syyllistyneen auttamien ovat rangaistavia tekoja.
-Poliisi suorittaa esitutkinnan rikostapauksissa
-Tuomioistuimet päättävät syyllisyydestä ja jakavat tuomiot
-Jokaisella asianosaisella on oikeus valittaa käräjäoikeuden tuomiosta
-Vakavat rikokset johtavat vankeusrangaistukseen. Vankilassa suoritettavaa rangaistusta kutsutaan ehdottomaksi vankeustuomioksi.
-Vankeustuomio voi olla myös ehdollinen, tällöin tuomittu säilyttää vapautensa, jos hän ei määrätyn koeajan kuluessa syyllisty uuteen rikokseen.
-Lyhyt vankeusrangaistus voidaan muuttaa myös yhdyskuntapalvelukseksi.
