Kielikasvatus

Kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaiden kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä monilukutaidon kehittymistä. Oppilaat oppivat tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena eri oppiaineissa. Oppilaita ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä.

Oppilaita ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaiden monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoa rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri oppiaineiden yhteistyötä.

 

 

Oppiaineen tehtävä

 

Yleisesti

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan ihmisenä kasvua. Tämän tehtävän saavuttamista oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus tukee ja edistää kehittämällä oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja. Opettajalla tulee olla päämääränä ihmisyyteen kasvattaminen, jonka hän toteuttaa opetuksessaan parhaaksi katsomillaan menetelmillä.

Äidinkieli ja kirjallisuus nähdään yksilöä kehittävänä oppiaineena. Identiteetin rakentuminen ja maailman hahmottaminen ja jäsentäminen kielen avulla osoittaa näkemystä siitä, että kieli ei ole oma yksikkönsä maailmasta ja irrallaan ihmisestä. Se on osa ihmisen liittymistä maailmaan, osa ihmistä itseään niin paljon, että sen varaan rakennetaan kuva itsestä maailmassa. Kielen avulla ihminen voi kertoa itselleen, kuka hän on. Tämän lisäksi kieli nähdään kommunikaation ja itseilmaisun mahdollistajana.

Sen lisäksi, että äidinkieli ja kirjallisuus opetuksen kautta vahvistaa oman kulttuurin ja kielen arvostamista ja ohjaa suvaitsevaisuuteen muita kansoja ja kulttuureja kohtaan, on tärkeätä saada oppilaat juurtumaan maailmaan ja löytämään oma paikkansa siinä. Muut huomioon ottaen ja erilaisuutta arvostaen löytyy näkemys itsestä muiden joukossa: en ole ainoa, mutta olen minä, kukaan muu ei voi sanoa minusta minä.

Itsensä kehittämiseen kuuluu ilmaisutapojen monipuolistaminen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa onkin tärkeätä näiden taitojen harjoittaminen, koska eri puhetilanteissa ja niiden tarkastelussa jälkikäteen voidaan parhaassa mahdollisessa tapauksessa havainnoida omaa käyttäytymistä suhteessa aiempaan. Puhetilanteissa käsitys itsestä viestijänä auttaa näkemään, millä tavalla on kehittynyt vuosien aikana ja mitä valmiuksia on kohdata pelotta uusia tilanteita ja toimia niissä. Ihminen tarvitsee rohkeutta, jotta hän voisi muokata maailmaa siihen suuntaan, jossa hän haluaa elää.Tahdon lujuus voi löytyä pienistäkin harjoituksista, ja oppilaan/opiskelijan kehityksestä, henkisestä kasvusta, ei välttämättä näe merkkejä oppitunnin päätteeksi, vaan todennäköisesti vasta vuosia myöhemmin. Kirjallinen ilmaisutaito, sekä kaunokirjallisuus että muu kirjallisuus, auttavat jäsentämään ajatukset loogisiksi kokonaisuuksiksi. Toisin sanoen ilmaisutapojen monipuolistaminen auttaa hahmottamaan maailmaa yhä selkeämmällä tavalla itselle ymmärrettäväksi. Kun maailmaa ymmärtää, silloin siinä myös pystyy elämään ja sitä muokkaamaan. Aktiivinen kansalaisuus on edellytys sille, että pystyy muokkaamaan ympäristönsä itselleen sopivaksi. Jatko-opinnot, työ, sosiaalinen vuorovaikutus ja aktiivinen kansalaisuus näyttäytyvät itseisarvoina. Puhumamme kieli määrittää meitä ihmisenä ja kertoo, keitä olemme. Äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskelemalla näiden arvojen toteutuminen mahdollistuu.

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen sisäinen integraatio on edellytys opetuksen hyvälle toteutukselle. Irrallisten palasten opettaminen ja oppiminen eivät ole mielekkäitä silloin, kun yhdistävänä tekijänä on kieli. Sisäisen integraation lisäksi opetuksessa otetaan huomioon oppiaineiden välinen yhteistyö ja integraatio. Tämä on yksi steinerpedagogiikkaan kuuluva ajatus: eri vuosiluokilla opetetaan kokonaisuuksia, johon kaikki oppiaineet liittyvät. Oppisisältöjen jako oppiaineisiin on lisäksi kaikin puolin keinotekoista. Koulun ulkopuolella kaikki aineet sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi, vain koulussa elämä paloitellaan oppiaineiksi.

Oman ajattelun kehittyminen ja itsensä tunteminen ovat ihmisyyteen kasvattamisessa keskeisimpiä tavoitteita opetuksessa. Jos omaa ajattelua on vähän, yksilön yhteiskuntaa muokkaava osuus elämänkulussa jää vähäiseksi. Kun ihminen pystyy muokkaamaan ympäristöään haluamallaan tavalla, edellytykset hyvään ja onnelliseen elämään ovat paremmat. Perusopetuksen vuosiluokilla kuljetaan ikäkauden mukaisesti kohti oman ajattelun itsenäistymistä ja itsensä tuntemista, ihmisyyteen kasvamista.

Kieli nähdään yhtenä tärkeimmistä ihmisten välisen ymmärtämisen välineistä ja se on tämän vuoksi myös opetuksessa ensisijainen väline. Kieli vaikuttaa lapsen henkiseen ja psykologiseen kehitykseen ja sen vuoksi kielen opetuksella on keskeinen tehtävä koulussa. ^[1] Kieltä ei näin ollen opeteta vain sen käytön vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että kielen avulla lapsi ja nuori kehittyy ja pystyy tulemaan ymmärretyksi ja ymmärtämään maailmaa ympärillään.

Kielen opetuksessa otetaan huomioon suullinen ja kirjallinen kielitaito. Äidinkielen tuntien tehtävänä on kehittää näitä molempia siten, että suullinen ja kirjallinen kielitaito muuntuu kaikenlaisten tekstien, kuvien ja tilanteiden monilukutaidoksi. Puhuttu kieli luonnehtii asioita kirjoitetun kielen keskittyessä jäsentämään ja määrittämään maailmaa. Puhuttu kieli liittyy vahvasti suulliseen perinteeseen, jossa ajattelu ja kollektiivinen kokemus ilmaistiin tilanteissa ja rituaaleissa. Kirjallinen perinne tai kulttuuri on yksilökeskeistä, jossa kirjailija tuo sisäisen kokemuksensa muiden nähtäväksi. Yksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävistä onkin vakiinnuttaa vahva suullisen kielen kulttuuri, josta kirjallisen taidon kulttuuri on riippuvainen.^[2]

Suullinen kielitaito kuuluu vahvasti ihmisen tunnealueelle toisin kuin kirjoitettu kieli. Kun ihminen ilmaisee spontaanisti iloa, surua tai pelkoa, on tietoisuus tunteesta aivan toinen kuin näistä tunteista kirjoitettaessa. Kirjoittaessaan ihminen ottaa aiheesta askelen taaksepäin ja tarkastelee tunnettaan jäsentäen sitä ajattelussaan. Perusopetuksen alaluokilla painotetaan tunteen merkitystä kaikessa opetuksessa, mutta perusopetuksen yläluokilla painopiste siirtyy ajattelun alueelle vähitellen.

Steinerkoulun opetussuunnitelma perustuu ihmiskäsitykselle, joten opetuksella pyritään tukemaan lapsen ja nuoren kehitystä kullekin ikäkaudelle sopivalla tavalla. Kielellä nähdään olevan vaikutusta ihmisen kasvulle.^[3] Yksilöllistymisprosessissa kieli auttaa ihmistä perheen ja kulttuuriryhmän identiteetin löytymisen jälkeen löytämään sellaisen identiteetin, jossa hän voi ilmaista itseään ja ajatuksiaan sekä löytämään oman äänensä.^[4]

Äidinkieleen ja kirjallisuuteen kuuluu monitieteisiä taito-, tieto – ja kulttuurikokonaisuuksia, ja opetuksessa tekstit ymmärretään laajasti ja niitä käytetään monipuolisesti. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen, tiedon hankinnan ja jakamisen taitojen lisäksi kiinnitetään huomiota oppilaan omien kokemusten jakamiseen. Kirjallisuuden kautta oppilas ja opiskelija pystyy avartamaan käsitystään niin muista kulttuureista kuin itsestään. Kulttuurikokonaisuuksien sisällöissä sanataide nousee merkittäväksi osaksi, ja siihen kuuluu tekstien tuottamisen ja tulkitsemisen lisäksi myös draama ja media.

Kaikessa opetuksessa pyritään kokemuksellisuuteen ja sisältöjen omakohtaistamiseen. Osallisuuden kokemusta vahvistetaan keskusteluilla ja muilla yhteistoiminnallisilla menetelmillä, jolloin oppilas ja opiskelija voivat saada kuulluksi tulemisen kokemuksia. Tällä tavoin tuetaan eettistä kasvua ja innostetaan elämysten jakamiseen ja saamiseen. Mediakasvatus nähdään yhtenä oppiaineen osa-alueena, jossa sisältöjä tulkitaan ja tuotetaan ikäkauden mukaisesti.

Rakentava ja vastuullinen vuorovaikutus tukevat kielitietoisuuden laajentumista. Kielitietoisuus ei ole pelkästään tietoa kielen rakenteista, vaan myös ymmärrystä kielestä maailman hahmottamisen välineenä, ymmärrystä kielestä identiteettiä rakentavana voimana ja filosofista pohdintaa siitä, mitä kieli on. Kielitietoisuuteen kuuluu käsitys kielestä kommunikoinnin mahdollistajana, käsitys kielen liittymisestä itseilmaisuun ja identiteettiin, sekä käsitys kielessä itsessään olevasta luonteesta ja sen vaikutuksesta ihmiseen. Oppiaineen tehtävänä on kaiken mainitun lisäksi luoda henkilökohtainen suhde kieleen, mikä auttaa opiskelijaa sanallistamaan omia näkemyksiään, tunteitaan, havaintojaan ja elettyjä tapahtumia. Yhteistyötä tehdään kotien ja koulun välillä sekä muiden oppiaineiden välillä, mahdollisuuksien mukaan myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkielten opetuksen kanssa.

Oppilaiden erilaisuus, tasa-arvo ja sukupuolen moninaisuus huomioidaan oppimisympäristössä ja opetusmenetelmissä. Opetuksessa tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa eläviä oppilaita.

 

Vuosiluokilla 1-2

Vuosiluokilla 1-2 tehtävänä on edistää ikäkauden ja yksilöllisten edellytysten pohjalta itseilmaisua ja vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutustaidoissa kiinnitetään huomiota kuuntelemiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Kielitietoisuutta edistetään etenkin draaman ja tarinoiden jälleenkerronnan avulla. Opetuksessa pyritään aina kiinnostuksen ja innostuksen vahvistamiseen luomalla oppilaille tilaisuuksia mielikuvien kautta oppisisältöihin tutustumiseen ja sisältöjen oppimiseen. Ikäkauden mukainen oppimisprosessi jatkuu esiopetuksesta kouluun sekä perustaitojen että laaja-alaisen osaamisen osalta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen keskeinen osa-alue vuosiluokilla 1-2 on muotopiirustus. Se tukee lukemisen ja kirjoittamisen oppimista, lisäksi sen tarkoituksena on oppilaan muototajun herättäminen, tahdon kehittäminen ja kehontietoisuuden vahvistaminen. Se kehittää silmän ja käden yhteistyötä, käden koordinaatiota sekä silmän kykyä hahmottaa ja erotella eri muotoja. Muotopiirustuksen terapeuttiset mahdollisuudet auttavat hahmotusongelmissa, keskittymisessä, tehtävien loppuun saattamisessa sekä temperamenttien tasapainottamisessa. Muotopiirustusta toteutetaan piirtäen, kehollisesti ja tilassa liikkuen.

Vuosiluokilla 3-6

Vuosiluokilla 3-6 tehtävänä on sujuvoittaa ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä lukemista ja tekstien tuottamista. Tekstilajivalikoimaa laajennetaan, tekstintuottamisessa aletaan kiinnittää huomiota kirjoittamisen vaiheittaiseen etenemiseen. Monimediaiset vuorovaikutustilanteet nostetaan yhteiseen keskusteluun ja opetuksen sisältöihin oppilaan ikäkauden mukaisesti siten, että harjoitellaan ja vahvistetaan median käsittelyyn tarvittavia tietoja ja taitoja suorissa vuorovaikutustilanteissa ensin ihmisenä ihmiselle, jotta voi myöhemmin olla ja toimia ihmisenä ihmiselle virtuaaliympäristössä. Tekstien tuottaminen, tulkitseminen ja arvioiminen harjaantuvat kielellisten taitojen kehittyessä. Opetuksessa pyritään aina kiinnostuksen ja innostuksen vahvistamiseen luomalla oppilaille tilaisuuksia kokea kieli ja omakohtaistaa se, jotta kiinnostus kielen havainnointiin kasvaa, lukemisesta syntyy harrastus ja itseilmaisu kielen avulla vahvistuu.

 

Vuosiluokilla 7-9

Vuosiluokilla 7-9 tehtävänä on edistää oppilaan kielellisiä taitoja niin, että hän pystyy olemaan vuorovaikutuksessa myönteisesti ja rakentavasti erilaisissa ja monimuotoisissa viestintätilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti. Oman viestijäkuvan hahmottamisen lisäksi oppilaita kannustetaan osallistumaan kielenkäyttötilanteisiin monipuolisesti yhteiskunnassa ja eri viestintävälineitä hyödyntäen. Tekstien valikoima laajenee ja opiskelijoita ohjataan pohtimaan erilaisten tekstisisältöjen ja oman elämän tapahtumien yhteyttä toisiinsa; tällä tavoin kirjallisuuden ja yhteiskunnallisten ja opiskelu- ja työelämässä tarvittavien tekstien analyysin taidot syvenevät.

 

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet

 

Vuosiluokilla 1-2

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan yhteisölliseksi, turvalliseksi ja oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta tukevaksi ympäristöksi, jossa on saatavilla lapsille soveltuvaa kirjallisuutta ja tekstejä ja jossa kasvokkainen vuorovaikutus onnistuu. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja lähipiirissä. Opetuksen läpäisee leikinomaisuus, mielikuvaoppiminen ja draama. Oppiaineen sisäisen integraation lisäksi toteutetaan oppiaineiden välistä integraatiota nivomalla äidinkielen taitojen oppiminen osaksi muihinkin oppiaineisiin. Erityisesti draama liitetään kirjallisuuden lisäksi esim. musiikkiin, liikuntaan ja ympäristöoppiin. Oppimisympäristöksi luetaan myös koululuokan ulkopuolinen ympäristö, kuten koti, kirjastot, museot, kulttuuritapahtumat ja teatteri. Kulttuurin monimuotoisuutta hyödynnetään ikäkauden mukaisesti. Media-aiheita nostetaan opetuksessa esille silloin, kun oppilaat nostavat median kautta tullutta sisältöä omaehtoisesti esiin. Viestintäteknologiassa lähdetään liikkeelle 1-2 luokilla kynästä ja paperista, jonka jälkeen laajennetaan 3-6 luokilla koneympäristöön ja taitojen hankinnan kautta, esim. 10-sormijärjestelmä ja tiedonhaku, tieto- ja viestintäteknologian välineenhallintanäkökulmaiseen hyödyntämiseen/käyttöön. Muotopiirustuksessa tärkeätä on tilava oppimisympäristö, jossa on mahdollisuus kokea muotoja liikkeestä käsin.

Vuosiluokilla 3-6

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan yhteisölliseksi, turvalliseksi ja oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta tukevaksi ympäristöksi, jossa on saatavilla lapsille soveltuvaa ja itse valittua kirjallisuutta ja tekstejä ja jossa lukukokemukset ja tarinakokemukset laajentuvat ja kasvokkainen vuorovaikutus mahdollistuu. Tavoitteena on yhteisöllinen oppimisympäristö, jossa oppilaat voivat esittää näkemyksiään varmana siitä, että heidän ajatuksiaan halutaan kuulla ja jossa tekstejä on mahdollisuus tarkastella ja tuottaa yksin ja yhdessä. Viestintäteknologiaa hyödynnetään tekstintuottamisen ja tarkastelun välineenä silloin, kun välineestä on hyötyä oppimisessa. Työtavat valitaan siten, että yhdessä toimiminen on mahdollista, keskustelua voi käydä kasvokkain ja sisältöjä (esim. draamaa ja kirjallisuutta) integroidaan luontevasti muihinkin oppiaineisiin. Projektityöskentely ja prosessinomainen opiskelu eheyttävät opetusta. Esiintymistaitoja harjoitellaan draaman ja monipuolisten vuorovaikutustilanteiden avulla.

Vuosiluokilla 7-9

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö rakennetaan yhteisölliseksi, turvalliseksi ja oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta tukevaksi ympäristöksi, jossa oppimaan oppimisen taidot kehittyvät ja jossa vuorovaikutus oppilaiden ja opettajien kanssa luo virikkeitä etsiä, käyttää ja tuottaa tietoa niin laajoista tekstikokonaisuuksista, keskusteluista kuin monimediaympäristöistä. Oppimisympäristöksi luetaan koko oppilaan elinpiiri, jossa kulttuuri- ja mediatarjonta ovat omana osanaan. Työtavat valitaan yhteisöllisiksi siten, että yksilösuoritukset on mahdollista nähdä ryhmässä kokonaisuuden osana. Esimerkiksi luetun ymmärtämisen strategioiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuottamisen prosessit sujuvoituvat, kun oppilaat yhteistoiminnallisesti ja prosessi- ja projektityöskentelyn avulla jakavat kokemuksiaan ja ajatuksiaan ja myös yhdessä tuottavat tekstejä ja suullisia esityksiä. Vuorovaikutusharjoituksia tehdään, jotta viestijäkuva vahvistuu ja jotta ymmärrys itsestä kielenkäyttäjänä kasvaa. Draamaa integroidaan eri sisältöalueisiin sekä äidinkielen ja kirjallisuuden että muiden aineiden opetuksessa. Lisäksi kirjallisuudenopetus integroituu luontevasti vieraiden kielten, historian, maantiedon ja kuvataiteen opetukseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään opetuksessa silloin, kun se tukee oppimista.

 

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa

 

Vuosiluokilla 1-2

Oppilaita kannustetaan käyttämään kieltä kaikenlaisissa vuorovaikutustilanteissa niin koulussa kuin kotona. Yhteistyössä kotien kanssa tuetaan lukemaan ja kirjoittamaan oppimista niin, että lukemisesta tulee elinikäinen harrastus ja kirjoittamisesta muodostuu erilaisilla välineillä yksi luonnollinen vuorovaikutuksen muodoista. Vaikeudet puheen, lukemisen ja kirjoittamisen alueella pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain. Oppilaita ei saateta median äärelle, mutta mediavälineiden turvallista käyttöä koskevia asioita nostetaan esiin oppilaiden ikäkauden mukaisesti silloin, kun oppilaat alkavat kiinnostua mediavälineistä tai itse nostavat kokemuksiaan esiin oppitunneilla. Kielellisesti taitavia oppilaita ohjataan haastavampien tehtävien, materiaalien ja tekstiympäristöjen pariin siten, että oppimisen tapa säilyy mielikuvaoppimisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu. Muotopiirustuksessa tavoitteena tukea oppilaan kirjoittamaan ja lukemaan oppimista, sekä kehittää hahmotuskykyä. Muotopiirustuksen terapeuttiset mahdollisuudet auttavat hahmotusongelmissa. Opettajan huolehtii, että muodot tehdään oikein ja että liike on virtaavaa.

 

Vuosiluokilla 3-6

Oppilaan kielellistä kehitystä tuetaan siten, että tekninen luku- ja kirjoitustaito muuttuu sujuvaksi taidoksi, ja lukutaito syvenee ymmärtäväksi lukemiseksi. Sanavaraston laajenemista, käsitteiden ja oppilaan omien ajatusten esiin tuomista erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tuetaan muun muassa kannustamalla oppilasta lukemaan omaa taitotasoaan vastaavaa kirjallisuutta ja muita tekstejä. Oppilaita ohjataan sujuvaan puheen ja kirjoitetun tekstin tuottamiseen siten, että huomio kohdistuu vastaanottajan mahdollisuuteen ymmärtää puhujan sanoma. Oppilasta ohjataan sopivien opiskelustrategioiden kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Oppilaan tekstien tuottamisen ja rakentamisen taitojen sekä oikeinkirjoituksen kehittämiseksi annetaan malleja ja yksilöllistä tukea. Myös kielellisesti taitavia oppilaita tuetaan lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että oppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo toteutuu.

 

Vuosiluokilla 7-9

Oppilasta tuetaan löytämään omaan taitotasoon sopivaa kirjallisuutta ja tekstejä ja kannustetaan lukuharrastuksen jatkamiseen. Omien ajatusten ja kokemusten esiin tuomista ryhmässä kannustetaan vuorovaikutustaitojen edelleen kehittymisen vuoksi. Koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tuetaan auttamalla löytämään ja käyttämään itselle sopivia opiskelustrategioita ja omia vahvuuksia oppijana. Turvallista ja vastuullista median käyttöä tuetaan keskustelemalla oppilaiden kokemuksista, tunteista ja median tuomista näkökulmista. Tavoitteena on tukea oppilasta toimimaan mediaympäristössä ihmisenä ihmiselle samalla tavalla kuin hän toimii muissakin ympäristöissä. Vuorovaikutustaitojen ja tekstien tuottamistaitojen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä ohjausta ja palautetta. Oppilas saa ohjausta ja tukea mahdollisissa kielellisissä oppimisvaikeuksissa, käsitteiden oppimisessa ja ajatusten kielentämisessä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ottamisessa ja itselleen soveltuvien työtapojen löytämisessä ja tavoitteiden asettamisessa.

 

Oppilaan oppimisen arviointi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa

 

Vuosiluokalla 1

• Opettaja arvioi lukemisen, kirjoittamisen ja luetun ymmärtämistä sekä suullista ilmaisutaitoa ja vihkotyötä. Opettaja arvioi oppilaan lukutaidon ja tekstien ymmärtämisen taitojen edistymistä kuuntelemalla oppilaan liukulukua ja/tai lukemista sekä jälleenkerrontaa luokkatilanteissa. Opettaja arvioi oppilaan kiinnostuneisuutta lukemista kohtaan. Opettaja seuraa kirjoittamisen ja hienomotoriikan kehittymistä oppilaan työskentelyä seuraamalla. Opettaja arvioi näppäintaitojen edistymistä sormileikkien, huilunsoiton ja neulomisen avulla. Opettaja seuraa oppilaan lukuharrastuneisuutta ja arvioi oppilaan lukutaitoa.
• Huoltaja arvioi yhdessä opettajan kanssa oppilaan edistymistä arviointikeskustelussa kevätlukukauden aikana. Oppilas arvioi omia vihkojaan ja töitään säännöllisesti vuoden aikana opettajan ohjauksessa.

 

Vuosiluokalla 2

• Opettaja arvioi lukemisen, kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen perusteita sekä suullista ilmaisutaitoa ja vihkotyötä. Opettaja arvioi oppilaan lukutaidon ja tekstien ymmärtämisen taitojen edistymistä kuuntelemalla oppilaan liukulukua ja/tai lukemista, oman runon lausumista sekä jälleenkerrontaa luokkatilanteissa. Opettaja arvioi oppilaan kiinnostuneisuutta lukemista kohtaan erilaisten luetunymmärtämisen tehtävien ja pienimuotoisten kirjaesitelmien avulla. Opettaja seuraa kirjoittamisen ja hienomotoriikan kehittymistä oppilaan työskentelyä seuraamalla ja vihkotyötä arvioimalla. Opettaja arvioi näppäintaitojen edistymistä sormileikkien, huilunsoiton ja virkkauksen avulla. Opettaja seuraa oppilaan lukuharrastuneisuutta ja arvioi oppilaan lukutaitoa. Osallistumista draamatyöskentelyyn ja roolissa toimimiseen arvioidaan kysymys-vastaus-esitysten avulla.
• Huoltaja arvioi yhdessä opettajan kanssa oppilaan edistymistä arviointikeskustelussa kevätlukukauden aikana (tämä 1.-3.lk:lla kaikissa aineissa).
• Oppilas arvioi omia vihkojaan ja töitään säännöllisesti vuoden aikana opettajan ohjauksessa.

 

Vuosiluokalla 3

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Opettaja arvioi oppilaan vuorovaikutustaitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kuten ryhmätöissä, kirjaesitelmissä ja luokkakeskusteluissa. Esiintymistilanteissa arvioidaan ensisijaisesti eläytymistä ja selkeää puheen tuottamista ja keskusteluissa lisäksi sisällön loogisuutta.

S2 Tekstien tulkitseminen

Lukutaidon sujuvoitumista arvioidaan kuuntelemalla oppilaan ääneen lukemista. Oppilas oppii arvioimaan omaa lukutaitoaan lukemalla yhdessä ja yksin ääneen luokassa. Tekstinymmärtämistä arvioidaan seuraamalla kirjallisten ohjeiden noudattamista ja luetunymmärtämisen tehtävien kautta.

Monimuotoisten tekstien erittelyn ja tulkitsemisen taitoja, sana- ja käsitevarannon laajuutta ja ajattelutaitoja arvioidaan oppilaan tuottamien tekstien kautta.

S3 Tekstien tuottaminen

Tekstien tuottamista arvioidaan erilaisten tekstien kautta. Tekstejä arvioidaan havainnoimalla oppilaan kykyä muokata omia tekstejä oikeinkirjoituksellisesti oikeaan suuntaan, vastaanottaja huomioiden, eettisesti, yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen opettajalta ja oppilailta saadun palautteen perusteella. Arvioidaan oppilaan käsialan kehittymistä.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Arvioidaan oppilaan taitoa eritellä kieltä, sen sisältöä ja kielen rakenteita keskustelujen ja erilaisten tehtävien avulla.

 

Vuosiluokalla 4

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Opettaja arvioi oppilaan vuorovaikutustaitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kuten ryhmätöissä, esitelmissä ja luokkakeskusteluissa. Esiintymistilanteissa ja keskusteluissa arvioidaan eläytymistä ja selkeää puheen tuottamista ja lisäksi sisällön loogisuutta, kuulijoiden tarpeiden huomioimista ja oman esityksen vaikutusta yleisöön. Arvioidaan oppilaan esiintymisvalmiutta.

S2 Tekstien tulkitseminen

Lukutaidon sujuvoitumista arvioidaan kuuntelemalla oppilaan ääneen lukemista. Oppilas oppii arvioimaan omaa lukutaitoaan lukemalla yhdessä ja yksin ääneen luokassa. Tekstinymmärtämistä arvioidaan seuraamalla kirjallisten ohjeiden noudattamista ja luetunymmärtämisen tehtävien kautta. Opettaja havainnoi oppilaan kykyä arvioida tiedon luotettavuutta esimerkiksi esitelmien valmistelun yhteydessä.

S3 Tekstien tuottaminen

Tekstien tuottamista arvioidaan oppilaan kirjoittamien (vihko)tekstien kautta. Tekstejä arvioidaan havainnoimalla oppilaan kykyä muokata omia tekstejä oikeinkirjoituksellisesti oikeaan suuntaan, vastaanottaja huomioiden, eettisesti, yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen opettajalta ja oppilailta saadun palautteen perusteella. Arvioidaan oppilaan käsialan kehittymistä.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Arvioidaan oppilaan taitoa eritellä kieltä, sen sisältöä ja variantteja sekä kielen rakenteita keskustelujen ja erilaisten tehtävien avulla.

Vuosiluokalla 5

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Opettaja arvioi oppilaan rakentavaa ja vastuullista vuorovaikutusta erilaisissa tilanteissa, kuten ryhmätöissä, esitelmissä ja luokkakeskusteluissa. Esiintymistilanteissa ja keskusteluissa arvioidaan eläytymistä ja selkeää puheen tuottamista ja lisäksi sisällön loogisuutta, kuulijoiden tarpeiden huomioimista ja oman esityksen vaikutusta yleisöön. Arvioidaan oppilaan monipuolista ilmaisua.

S2 Tekstien tulkitseminen

Arvioidaan lukutaidon kehittymistä oppilaan tekstiin eläytymisen ja tekstin sisällön ymmärtämisen kautta. Tekstinymmärtämistä arvioidaan edelleen seuraamalla kirjallisten ohjeiden noudattamista ja luetunymmärtämisen tehtävien kautta. Opettaja havainnoi oppilaan kykyä arvioida tiedon luotettavuutta ja olennaisen tiedon löytämistä esimerkiksi esitelmien valmistelun yhteydessä.

S3 Tekstien tuottaminen

Tekstien tuottamista arvioidaan oppilaan kirjoittamien (vihko)tekstien kautta. Tekstejä arvioidaan havainnoimalla oppilaan kykyä muokata omia tekstejä oikeinkirjoituksellisesti ja kieliopillisesti oikeaan suuntaan, vastaanottaja huomioiden, eettisesti, yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen opettajalta ja oppilailta saadun palautteen perusteella. Arvioidaan oppilaan käsialan kehittymistä.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Arvioidaan oppilaan taitoa eritellä kieltä, sen sisältöä ja variantteja, kielen rakenteita sekä kirjallisuutta ja tarinakokemuksia keskustelujen ja erilaisten tehtävien avulla.

 

 

Vuosiluokalla 6

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Opettaja arvioi oppilaan rakentavaa ja vastuullista vuorovaikutusta erilaisissa tilanteissa, kuten ryhmätöissä, esitelmissä ja luokkakeskusteluissa. Esiintymistilanteissa ja keskusteluissa arvioidaan eläytymistä ja selkeää puheen tuottamista ja lisäksi sisällön loogisuutta, kuulijoiden tarpeiden huomioimista ja oman esityksen vaikutusta yleisöön. Arvioidaan oppilaan monipuolista ilmaisua myös monimediaisissa ympäristössä.

S2 Tekstien tulkitseminen

Arvioidaan lukutaidon kehittymistä oppilaan tekstiin eläytymisen ja tekstin sisällön ymmärtämisen kautta. Tekstinymmärtämistä arvioidaan edelleen seuraamalla kirjallisten ohjeiden noudattamista ja luetunymmärtämisen tehtävien kautta. Opettaja havainnoi oppilaan kykyä arvioida tiedon luotettavuutta ja olennaisen tiedon löytämistä esimerkiksi esitelmien valmistelun yhteydessä.

S3 Tekstien tuottaminen

Tekstien tuottamista arvioidaan oppilaan kirjoittamien (vihko)tekstien kautta. Tekstejä arvioidaan havainnoimalla oppilaan kykyä muokata omia tekstejä käsin ja koneella oikeinkirjoituksellisesti ja kieliopillisesti oikeaan suuntaan, vastaanottaja huomioiden, eettisesti, yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen opettajalta ja oppilailta saadun palautteen perusteella.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Arvioidaan oppilaan taitoa eritellä kieltä, sen sisältöä ja variantteja, kielen rakenteita sekä kirjallisuutta ja tarinakokemuksia keskustelujen ja erilaisten tehtävien avulla.

 

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppimisen edistymisen kannalta keskeisiä ovat äidinkielen ja kirjallisuuden eri tavoitealueiden perustaidot ja niihin johtavat työskentelyprosessit ja oppimisstrategiat.

 

 

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Opetuksen tavoite	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä	S1	Puheviestintätilanteissa toimiminen	Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä itselleen tutuissa viestintäympäristöissä.
T2 ohjata oppilasta huomaamaan omien kielellisten ja viestinnällisten valintojensa vaikutuksia ja huomioimaan toisten tarpeita ryhmäviestintätilanteissa	S1	Toiminta vuorovaikutustilanteissa	Oppilas hyödyntää äänenkäytön, viestien kohdentamisen ja kontaktinoton taitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, osaa muunnella viestintätapaansa tilanteen mukaan ja pyrkii ottamaan muiden näkökulmat huomioon.
T3 ohjata oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseään monipuolisesti erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman avulla	S1	Ilmaisukeinojen käyttö	Oppilas osaa käyttää kokonaisilmaisun keinoja omien ideoidensa ja ajatustensa ilmaisemiseen ryhmässä, osaa pitää lyhyen valmistellun puheenvuoron tai esityksen sekä osallistuu draamatoimintaan.
T4 kannustaa oppilasta kehittämään myönteistä viestijäkuvaa sekä halua ja kykyä toimia erilaisissa, myös monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa	S1	Vuorovaikutustaitojen kehittyminen	Oppilas ottaa vastaan palautetta omasta toiminnastaan ja antaa palautetta muille.
Tekstien tulkitseminen
T5 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tekstin ymmärtämisen strategioita sekä tarkkailemaan ja arvioimaan omaa lukemistaan	S2	Tekstinymmärtämisen perusstrategioiden hallinta	Oppilas lukee sujuvasti monimuotoisia tekstejä ja käyttää tekstinymmärtämisen perusstrategioita sekä osaa tarkkailla ja arvioida omaa lukemistaan.
T6 opastaa oppilasta kehittämään monimuotoisten tekstien erittelyn, arvioinnin ja tulkitsemisen taitoja ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan sekä edistämään ajattelutaitojaan	S2	Tekstien erittely ja tulkinta	Oppilas tunnistaa joitakin kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä. Oppilas osaa käyttää tekstien tulkintataitoja oman ajattelunsa sekä sana- ja käsitevarantonsa kehittämiseen.
T7 ohjata oppilasta tiedonhankintaan, monipuolisten tiedonlähteiden käyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin	S2	Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys	Oppilas käyttää tiedonhankinnassaan mediaa ja eri tekstiympäristöjä sekä tilanteeseen sopivia strategioita ja osaa jossain määrin arvioida tietolähteiden luotettavuutta.
T8 kannustaa oppilasta kehittämään kirjallisuudentuntemusta ja kiinnostustaan lapsille ja nuorille tarkoitettua kirjallisuutta, media- ja muita tekstejä kohtaan, luomalla mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja elämyksiin, tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen, myös monimediaisissa ympäristöissä	S2	Lapsille ja nuorille tarkoitetun kirjallisuuden ja tekstien tuntemus ja lukukokemusten jakaminen	Oppilas tuntee jonkin verran lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta, media- ja muita tekstejä ja osaa jakaa kokemuksiaan, myös monimediaisessa ympäristössä.
Tekstien tuottaminen
T9 rohkaista oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään tekstien tuottajana	S3	Kokemusten ja ajatusten ilmaiseminen	Oppilas ilmaisee kokemuksiaan ja ajatuksiaan monimuotoisten tekstien avulla.
T10 kannustaa ja ohjata oppilasta kielentämään ajatuksiaan ja harjoittelemaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien tuottamista, myös monimediaisissa ympäristöissä	S3	Oman ajattelun kielentäminen ja eri tekstilajien käyttö	Oppilas osaa ohjatusti käyttää kertomiselle, kuvaamiselle ja yksinkertaiselle kantaaottavalle tekstille tyypillistä kieltä. Oppilas osaa otsikoida tekstinsä, jakaa sen kappaleisiin ja kiinnittää huomiota sananvalintoihin.
T11 ohjata oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitumista ja vahvistamaan kirjoitetun kielen ja tekstien rakenteiden ja oikeinkirjoituksen hallintaa	S3	Kirjoitustaito ja kirjoitetun kielen hallinta	Oppilas kirjoittaa sujuvasti ja selkeästi käsin ja on omaksunut tarvittavia näppäintaitoja. Oppilas tuntee kirjoitetun kielen perusrakenteita ja oikeinkirjoituksen perusasioita ja käyttää niitä oman tekstinsä tuottamisessa.
T12 kannustaa oppilasta kehittämään tekstin tuottamisen prosesseja ja taitoa arvioida omia tekstejä, tarjota mahdollisuuksia tekstien tuottamiseen yhdessä, rakentavan palautteen antamiseen ja saamiseen, ohjata ottamaan huomioon tekstin vastaanottaja sekä toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen	S3	Tekstien rakentaminen ja eettinen viestintä	Oppilas tuntee ja osaa kuvailla tekstien tuottamisen perusvaiheita, osaa arvioida omia tekstejään ja tuottaa tekstejä vaiheittain yksin ja muiden kanssa sekä antaa ja vastaanottaa palautetta. Oppilas osaa merkitä lähteet tekstin loppuun, ymmärtää, ettei saa esittää lainaamaansa tekstiä omanaan ja tietää verkossa toimimisen eettiset periaatteet.
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T13 ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan, innostaa häntä tutkimaan ja tarkkailemaan kieltä ja sen eri variantteja ja harjaannuttaa käyttämään käsitteitä, joiden avulla kielestä ja sen rakenteista puhutaan ja auttaa ymmärtämään kielellisten valintojen vaikutuksia	S4	Kielen tarkastelun kehittyminen ja kielikäsitteiden hallinta	Oppilas tekee havaintoja ja osaa kuvailla tekstien kielellisiä piirteitä ja käyttää oppimiaan käsitteitä puhuessaan ja kirjoittaessaan niistä.
T14 kannustaa oppilasta laajentamaan tekstivalikoimaansa ja lukemaan lapsille ja nuorille suunnattua kirjallisuutta sekä rohkaista lukuharrastukseen ja lukuelämysten jakamiseen ja kirjaston aktiiviseen käyttöön	S4	Kirjallisuuden tuntemus	Oppilas lukee sovitut lapsille ja nuorille suunnatut kirjat, keskustelee ja jakaa kokemuksiaan lukemistaan kirjoista.
T15 tukea oppilasta kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentamisessa ja ohjata arvostamaan eri kulttuureja ja kieliä sekä luoda oppilaalle mahdollisuuksia media- ja kulttuuritarjontaan tutustumiseen sekä oman kulttuurin tuottamiseen	S4	Kielitietoisuuden ja kulttuurin tuntemuksen kehittyminen	Oppilas osaa kuvailla havaitsemiaan yhtäläisyyksiä ja eroja eri kielten ja kulttuurien välillä. Oppilas osaa kertoa itseään kiinnostavasta media- ja kulttuuritarjonnasta. Oppilas osallistuu omien esitysten suunnitteluun ja esittämiseen.

 

Vuosiluokalla 7

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Opettaja arvioi oppilaan ilmaisua: miten hän kertoo esimerkiksi esitelmiä pitäessään ja väittelyissä omista ajatuksistaan ja näkemyksistään ja miten hän perustelee näkökantaansa ja pystyykö liikkumaan näkökantojen välillä. Oppilaan kykyä ottaa vastaan palautetta ja antaa vertaispalautetta arvioidaan sekä suullisesti että kirjallisesti.

S2 Tekstien tulkitseminen

Tiivistelmien ja referaattien avulla arvioidaan oppilaan kykyä löytää teksteistä olennaisin asia. Luetun tekstin omiksi sanoiksi muokkaamisen kautta arvioidaan, miten oppilas on ymmärtänyt lukemaansa.

S3 Tekstien tuottaminen

Arvioidaan oppilaan taitoa poimia olennainen puheesta ja opiskelumateriaalista sekä saattaa se ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi vihkotekstinä. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan taito tuottaa omia ajatuksia tekstiksi oppisisällöistä. Arvioinnin kohteena ovat sekä tekstien sisällöt että oikeakielisyys, muoto ja rakenne.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Arvioidaan, miten oppilas osaa ilmaista itseään erilaisissa viestintätilanteissa ja erilaisilla viestintävälineillä ja monimediaisissa kanavissa. Arvioidaan oppilaan kykyä arvioida eri tekstilajien tuomaa tietoa maailman tapahtumista, että oppilas näkee, millä tavalla eri asioista puhutaan ja kirjoitetaan eri yhteyksissä. Arvioidaan oppilaan kykyä käsitellä kirjallisesti ja suullisesti elokuvan, kirjallisuuden, teatterin ja muiden kulttuurin muotojen herättämiä tarina- ja tunnekokemuksia.

 

Vuosiluokalla 8

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Kahdeksannen luokan iso projekti on näytelmän valmistaminen.Rooliin asettumisen ja ilmaisun taidon kehittymistä arvioidaan koko näytelmäprosessin ajan.Oppilaat saavat jatkuvaa palautetta prosessin aikana ja prosessin jälkeen sekä yksilötyöskentelyn että ryhmätyöskentelyn näkökulmasta. Lisäksi ilmaisutaitoa arvioidaan esitelmien ja muiden vuorovaikutteisten oppimistilanteiden yhteydessä.

S2 Tekstien tulkitseminen

Tiivistelmien ja referaattien avulla arvioidaan oppilaan kykyä löytää teksteistä olennaisin asia. Luetun tekstin omiksi sanoiksi muokkaamisen kautta arvioidaan, miten oppilas on ymmärtänyt lukemaansa.

S3 Tekstien tuottaminen

Arvioidaan oppilaan taitoa poimia olennainen puheesta ja opiskelumateriaalista sekä saattaa se ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi vihkotekstinä. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan taito tuottaa omia ajatuksia tekstiksi oppisisällöistä. Arvioinnin kohteena ovat sekä tekstien sisällöt että oikeakielisyys, muoto ja rakenne. Arvioidaan oppilaan taitoa soveltaa tekstinteossa kirjoittamisen eri vaiheita: ideointia, luonnostelua, muokkausta ja viimeistely

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Arvioidaan, miten oppilas osaa ilmaista itseään erilaisissa viestintätilanteissa ja erilaisilla viestintävälineillä ja monimediaisissa kanavissa. Arvioidaan oppilaan kykyä arvioida eri tekstilajien tuomaa tietoa maailman tapahtumista, että oppilas näkee, millä tavalla eri asioista puhutaan ja kirjoitetaan eri yhteyksissä. Arvioidaan oppilaan kykyä käsitellä kirjallisesti ja suullisesti elokuvan, kirjallisuuden, teatterin ja muiden kulttuurin muotojen herättämiä tarina- ja tunnekokemuksia ja tuottaa esimerkiksi omia lyhyitä kaunokirjallisia tekstejä, lyhytelokuvia, ja pienimuotoisia kulttuuritapahtumia (esimerkiksi näytelmä).

 

Vuosiluokalla 9

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Arvioidaan oppilaiden verbaalia ja nonverbaalia esiintymisen taitoa ja sisältöjen havainnollistamisen taitoa kohdeyleisölle mm. tilannepuheiden ja esitelmien kautta myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen.

S2 Tekstien tulkitseminen

Tiivistelmien ja referaattien avulla arvioidaan oppilaan kykyä löytää teksteistä olennaisin asia. Luetun tekstin omiksi sanoiksi muokkaamisen kautta arvioidaan, miten oppilas on ymmärtänyt lukemaansa. Tekstien tulkitsemisen taidon arvioinnissa huomioidaan oppilaan taitoa analysoida ja eritellä tekstin kieltä ja sisältöä sekä pohtia merkityksiä suhteessa omiin kokemuksiinsa.

S3 Tekstien tuottaminen

Arvioidaan oppilaan taitoa poimia olennainen puheesta ja opiskelumateriaalista sekä saattaa se ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi kirjalliseen muotoon erilaisilla välineillä monimediaisiin ympäristöihin. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan taito tuottaa omia ajatuksia tekstiksi oppisisällöistä. Arvioinnin kohteena ovat sekä tekstien sisällöt että oikeakielisyys, muoto ja rakenne. Arvioidaan oppilaan taitoa soveltaa tekstinteossa kirjoittamisen eri vaiheita: ideointia, luonnostelua, muokkausta ja viimeistelyä. Oppilaalla tulisi olla taito perustella näkökulmansa objektiivisilla havainnoilla ja omilla kokemuksilla. Lisäksi oppilaalla tulisi olla taito ymmärtää kulttuurituotteen prosessiluonnetta sekä olla taitoa taltioida oma kulttuurituote ja esitellä prosessin eri vaiheet.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Arvioidaan, miten oppilas osaa ilmaista itseään erilaisissa viestintätilanteissa ja erilaisilla viestintävälineillä ja monimediaisissa kanavissa. Arvioidaan oppilaan kykyä arvioida eri tekstilajien ja -tyylien tuomaa tietoa maailman tapahtumista, että oppilas näkee, millä tavalla eri asioista puhutaan ja kirjoitetaan eri yhteyksissä. Arvioidaan oppilaan kykyä käsitellä kirjallisesti ja suullisesti elokuvan, kirjallisuuden, teatterin ja muiden kulttuurin muotojen herättämiä tarina- ja tunnekokemuksia.

 

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

 

Opetuksen tavoite	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Arvosanan kahdeksan osaaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 ohjata oppilasta laajentamaan taitoaan toimia tavoitteellisesti, motivoituneesti, eettisesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä	S1	Vuorovaikutus erilaisissa viestintäympäristöissä	Oppilas osaa toimia tavoitteen mukaisesti erilaisissa viestintäympäristöissä ja -tilanteissa, osoittaa ymmärtävänsä muiden puheenvuoroja ja osaa tarkkailla oman viestintänsä vaikutuksia muihin.
T2 kannustaa oppilasta monipuolistamaan ryhmäviestintätaitojaan ja kehittämään taitojaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintojaan	S1	Vuorovaikutus ryhmässä	Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella sen uskottavasti. Oppilas ottaa toisten näkemykset huomioon ja tekee yhteistyötä heidän kanssaan vuorovaikutustilanteissa.
T3 ohjata oppilasta monipuolistamaan kokonaisilmaisun taitojaan erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinoin.	S1	Kokonaisilmaisun ja esiintymisen taidot	Oppilas osaa ilmaista itseään ja käyttää tavoitteen ja tilanteen mukaisesti kokonaisilmaisun keinoja. Oppilas osaa esittää sekä spontaanin että valmistellun puheenvuoron tai puhe-esityksen ja ottaa esittäessään huomioon yleisönsä ja käyttää joitakin havainnollistamisen keinoja.
T4 kannustaa oppilasta syventämään viestijäkuvaansa niin, että hän oppii havainnoimaan omaa viestintäänsä, tunnistamaan vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan erilaisissa, myös monimediaisissa viestintäympäristöissä	S1	Vuorovaikutustaitojen kehittäminen	Oppilas osaa arvioida omia vuorovaikutustaitojaan saamansa palautteen pohjalta ja nimetä kehittämiskohteita.
Tekstien tulkitseminen
T5 ohjata oppilasta kehittämään tekstien lukemisessa, ymmärtämisessä, tulkinnassa ja analysoimisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja sekä taitoa arvioida oman lukemisensa kehittämistarpeita	S2	Tekstinymmärtämisen strategiat	Oppilas osaa käyttää tekstinymmärtämisen strategioita itsenäisesti. Oppilas osaa arvioida omaa lukutaitoaan ja nimetä kehittämiskohteita.
T6 tarjota oppilaalle monipuolisia mahdollisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arvioida monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä	S2	Tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito	Oppilas osaa käyttää ja tulkita ohjatusti erityyppisiä, monimuotoisia ja myös itselleen uudenlaisia tekstejä.
T7 ohjata oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa, harjaannuttaa oppilasta tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoa	S2	Tekstien erittely ja tulkinta	Oppilas osaa tarkastella tekstejä kriittisesti, tunnistaa tekstilajeja ja osaa kuvailla joitakin, pohtivien, kantaa ottavien ja ohjaavien tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen. Oppilas ymmärtää, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja tarkoitusperiä.
T8 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla	S2	Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys	Oppilas osaa nimetä tiedonhaun keskeiset vaiheet ja tietää, mistä ja miten tietoa voidaan hakea. Oppilas osaa arvioida tietojen käytettävyyttä ja lähteiden luotettavuutta.
T9 kannustaa oppilasta laajentamaan kiinnostusta itselle uudenlaisia fiktiivisiä kirjallisuus- ja tekstilajityyppejä kohtaan ja monipuolistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukokemuksiaan ja niiden jakamisen keinoja sekä syventämään ymmärrystä fiktion keinoista	S2	Fiktiivisten tekstien erittely ja tulkinta ja lukukokemusten jakaminen	Oppilas osaa tulkita fiktiivisiä tekstejä, käyttää keskeisimpiä käsitteitä puhuessaan teksteistä ja osaa liittää tekstit johonkin kontekstiin. Oppilas löytää itsenäisesti itselleen ja tilanteeseen sopivaa luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa. Oppilas lukee useita kirjoja ja osaa jakaa lukukokemuksiaan.
Tekstien tuottaminen
T10 rohkaista oppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan kirjoittamalla ja tuottamalla monimuotoisia tekstejä sekä auttaa oppilasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana	S3	Ajatusten ilmaiseminen, tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito	Oppilas tuottaa ohjatusti myös itselleen uudenlaisia tekstejä, kokeilee erilaisia tapoja ja keinoja tuottaa tekstiä ja ilmaista näkemyksiään. Oppilas osaa kuvailla itseään tekstien tuottajana.
T11 tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa oppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja	S3	Tekstilajien hallinta	Oppilas osaa ohjatusti tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä ja käyttää niille tyypillisiä ilmaisutapoja.
T12 ohjata oppilasta vahvistamaan tekstin tuottamisen prosesseja, tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista oppilasta vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana	S3	Tekstien tuottamisen prosessien hallinta	Oppilas osaa nimetä tekstien tuottamisen prosessin vaiheita ja osaa työskennellä niiden mukaisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilas antaa ja vastaanottaa palautetta teksteistä ja osaa arvioida omia tekstintuottamisen taitojaan ja nimetä niiden kehittämiskohteita.
T13 ohjata oppilasta edistämään kirjoittamisen sujuvoittamista ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventämään ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tietoa kirjoitetun kielen konventioista	S3	Kirjoitetun kielen konventioiden hallinta ja kirjoitustaito	Oppilas tuntee kirjoitettujen tekstien perusrakenteita ja kirjoitetun yleiskielen piirteitä ja osaa hyödyntää tietoa tekstejä kirjoittaessaan ja muokatessaan. Oppilas kirjoittaa sujuvasti käsin ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.
T14 harjaannuttaa oppilasta vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja monipuolistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapojen hallintaa omassa tekstissä sekä opastaa oppilasta toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen.	S3	Tiedon esittäminen, hallinta ja eettinen viestintä	Oppilas osaa käyttää omissa teksteissään muualta hankittua tietoa. Oppilas osaa tehdä muistiinpanoja, tiivistää hankkimaansa tietoa ja käyttää lähteitä omassa tekstissään. Oppilas noudattaa tekijänoikeuksia ja osaa merkitä lähteet.
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T15 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia	S4	Kielitietoisuuden kehittyminen	Oppilas osaa kuvailla tekstien kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä, pohtia niiden merkityksiä ja kuvata eri rekisterien ja tyylien välisiä eroja.
T16 kannustaa oppilasta avartamaan kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystään, tutustuttaa häntä kirjallisuuden historiaan ja nykykirjallisuuteen, kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä pohtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä omassa elämässään, tarjota oppilaalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen	S4	Kirjallisuuden tuntemuksen, kulttuuritietoisuuden ja lukuharrastuksen kehittyminen	Oppilas tuntee ja ymmärtää kulttuurin monimuotoisuutta sekä osaa kuvata omia kulttuurikokemuksiaan. Oppilas tuntee kirjallisuuden vaiheita ja suomalaisen kulttuurin juuria. Oppilas tuntee kirjallisuuden päälajit ja on lukenut sovitut kirjat.
T17 ohjata oppilas tutustumaan Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suomen kielen taustaan ja piirteisiin ja auttaa oppilasta pohtimaan äidinkielen merkitystä sekä tulemaan tietoiseksi omasta kielellisestä ja kulttuurisesta identiteetistään sekä innostaa oppilasta aktiiviseksi kulttuuritarjonnan käyttäjäksi ja tekijäksi	S4	Kielen merkityksen ja aseman hahmottaminen	Oppilas osaa kuvailla Suomen kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta. Oppilas osaa kuvailla äidinkielten merkitystä ja suomen kielen piirteitä ja asemaa muiden kielten joukossa.

 

Oppimäärän erityinen tehtävä (lainaus perusteista 2014)

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukee oppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessa ohjataan oppilaita ymmärtämään suomen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä ja asemaa monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan huomaamaan koulun ulkopuolella opitun kieli-, media- ja kulttuuritietouden merkitys suomen kielen oppimisen tukena.

Opetuksessa otetaan huomioon suomen ja ruotsin kielten asema kansalliskielinä ja suomen asema enemmistökielenä ja pääasiallisena opetuksen kielenä. Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Tehdään yhteistyötä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien kanssa.

Vuosiluokilla 1–2 opetuksen painopiste on luku- ja kirjoitustaitojen perustan luomisessa sekä oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen kehittämisessä. Opetuksen tehtävänä on herättää kiinnostusta kieleen, ilmaisuun ja erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen.

Vuosiluokilla 3–6 opetuksen painopiste on oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen, lukuharrastuksen sekä sujuvan ja monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon vakiinnuttamisessa. Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen yhteydessä harjaannutaan tarkastelemaan kielen piirteitä ja kirjallisuuden keinoja. Lyhyiden tekstien lukemisesta edetään kokonaisteosten lukemiseen ja lukukokemusten monipuoliseen jakamiseen.

Vuosiluokilla 7–9 erityisenä tehtävänä on monipuolistaa oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitoja ja monilukutaitoa. Oppilaiden kielitietoutta, tekstimaailmaa ja kulttuurintuntemusta laajennetaan. Opetuksessa ohjataan tilanteeseen sopivaan kielenkäyttöön, ilmaisuun ja viestintään eri ympäristöissä. Jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavat kielelliset ja vuorovaikutusvalmiudet otetaan huomioon. Kirjallisuudenopetuksessa kannustetaan elämykselliseen ja monipuoliseen lukemiseen.