tiistai 8.10.
1. Kuvia kasvillisuusvyöhykkeistä
Yhdistä kuva oikeaan kasvillisuustyyppiin.

Vastaa
2. Kasvillisuusvyöhykkeet kartalla
Nimeä kartalla näkyvät kasvillisuusvyöhykkeet. Ne ovat samat kuin tehtävässä 2a, mutta lisäksi löytyy jäätikkö.
LÄHDE: Tabletkoulu
Vastaa
3. Maastokartta
Maastokartan avulla saa yleiskuvan alueesta. Se tarjoaa myös mahdollisuuden maaston muotojen tutkimiseen korkeuskäyrien avulla. Maanmittauslaitoksen tuottama maastokartta kattaa koko Suomen.

Vastaa
4. Lue
Maastokartta
Maastokartan avulla saa yleiskuvan alueesta. Se tarjoaa myös mahdollisuuden maaston muotojen tutkimiseen korkeuskäyrien avulla. Maanmittauslaitoksen tuottama maastokartta kattaa koko Suomen.
Maastokartta kuvaa alueen yleisiä ominaisuuksia
Maanmittauslaitos tuottaa Suomesta tarkkoja maastokarttoja, jotka kuvaavat maaston yleisiä ominaisuuksia (esim. Pinnanmuodot, ihmisen rakennelmat). Maastokartan tarkkuus riippuu sen mittakaavasta. Painetun maastokartan mittakaava on 1:25 000. Tällöin yhden sentin matka kartalla vastaa 25 000 cm eli 250 metrin matkaa maastossa. Digitaalisissa aineistoissa, kuten Karttapaikassa, maastokarttaa voi tarkastella eri mittakaavoissa.
Maastokartan valmistus
Maastokartan laadinnassa käytetään hyväksi ilmakuvia, joiden avulla saadaan kohteiden sijainnit ja muodot maanpinnalla asetettua kartalle. Tarkka korkeusprofiili saadaan mallinnettua laserkeilauksella, jolla mitataan lentokoneesta lähetettävien laserpulssien heijastumista.

Kaikkia karttaan merkittäviä yksityiskohtia ei voi havaita ilmasta, vaan kartoittajan täytyy käydä maastossa keräämässä kenttähavaintoja. Kohteet sijoitetaan karttapohjalle oikeaan kohtaan karttamerkeillä. Oikea sijainti saadaan satelliittipaikannuksen avulla. Kartta piirretään valmiiksi tietokoneen kartanpiirto-ohjelman avulla.

Karttamerkit kuvaavat maaston kohteita
Maastokartan karttamerkit
Karttamerkeillä pyritään kuvaamaan aluetta mahdollisimman selkeästi. Maastokartan karttamerkit on pyritty laatimaan mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi tulkita. Väreillä on merkittävä osa kartan tulkinnassa. Esimerkiksi sininen väri maastokartassa viittaa aina veteen ja keltainen avoimeen alueeseen.
Maastokartan yleisimmät karttamerkit on hyvä osata, jotta maastokarttoja voidaan tulkita ja käyttää hyväksi. Seuraavissa kartoissa on esitelty maastokartan karttamerkkejä.
Karttamerkkejä tiheästi asutulla alueella Helsingin Herttoniemessä. Klikkaa rengassymbolia.
Karttamerkkejä harvaan asutulla alueella Mäntyharjun Nironkylässä. Klikkaa rengassymbolia.
5. Lue
Korkeuskäyrät

Korkeuskäyrä yhdistää samalla tasolla merenpinnasta olevat pisteet maanpinnalla. Jos kuljetaan maastossa kartalla merkittyä korkeuskäyrää pitkin, niin liikutaan koko ajan yhtä korkealla merenpinnasta. Tällöin ei siis nousta tai laskeuduta rinnettä.

Aluetta läheltä tutkittaessa korkeuskäyrät esitetään viiden metrin välein. Lisäksi toisinaan käytetään kahden ja puolen metrin apukäyrää (katkoviiva) tarkentamaan paikallisia korkeusvaihteluja. Kahdenkymmenen metrin välein maastokartasta löytyy johtokäyrä, joka esitetään paksummalla ruskealla viivalla.
Korkeuskäyrätulkinnassa on tärkeää havainnoida käyrien välistä etäisyyttä. Jos käyrät ovat lähekkäin toistensa kanssa, niin maasto on jyrkkää. Käyrien ollessa kaukana toisistaan maaston korkeusvaihtelut ovat vähäisiä.
Korkeuskäyrän korkeus merenpinnasta on välillä vaikea selvittää. Osassa korkeuskäyrissä on kuitenkin merkitty kyseisen käyrän korkeus merenpinnasta. Myös järven nimien alta löytyy usein kursiivilla painettuna järven pinnan korkeus merenpinnasta.
Korkeuskäyrien tulkinta on maantieteessä tärkeää. Luonnonmaantieteessä korkeuskäyrät kertovat esimerkiksi alueen luonnonhistoriasta ja paikallisilmastosta. Aluesuunnittelussa korkeuskäyrät tarjoavat puolestaan tietoa rakentamisen tueksi.
Korkeuskäyriä selitettynä. Klikkaa rengassymbolia.
6. Lue
Maastokartan tulkinta
Taitavalle kartanlukijalle maastokartta tarjoaa paljon tietoa. Seuraavassa esimerkkejä maastokartasta tulkittavista asioista.
- Millaiset pinnanmuodot alueella ovat? Mitä pinnanmuodot kertovat alueella tapahtuneista luonnonprosesseista?
- Miten paljon alueella on vesistöjä ja millaisia? Miten vesistöt ovat sijoittuneet? Missä suot sijaitsevat?
- Näkyykö kartalla kalliopaljastumia tai jyrkänteitä? Mitä ne kertovat alueen kallioperästä?
- Millaista maaperää alueella on?
- Miten ihmisen toiminta (pellot, liikenneväylät, asutus, sora- ja hiekkakuopat jne.) maaseudulla on sijoittunut ja miksi?
- Miten ihmisen toiminta on jakautunut taajamissa (erilaiset asuinalueet, teollisuus, palvelut, liikenne)?
Esimerkki maastokartan tulkinnasta. Klikkaa rengassymbolia.
7. Käsitteet
8. Maastokartan värit
9. Karttamerkit
Sijoita vastaukseen seuraavat sanat: pelto, havumetsä, suo, polku, korkeuskäyrä, oja, kuntaraja ja avosuo.

Vastaa
10. Täytä kentät
Sijoita aukkoihin seuraavat sanat: apukäyrä, kesämökki, talousrakennus, jyrkänne, metsäaukko, ajotie, lampi, iso kivi, asuinrakennus.

Vastaa
11. Täytä kentät
Sijoita aukkoihin seuraavat sanat: liikerakennus, rautatie, autoliikennealue, puro, niitty, avokallio, johtokäyrä, tehdasrakennus, puisto ja sähkölinja.
