Yöpakkaset (1958-1959)
- Nimi viittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden jyrkkään viilenemiseen vuosina 1958-1959.
- kylmä sota merkittävänä taustatekijänä
- Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen muuttui 1950-luvun lopulla:
* vuoden 1958 eduskuntavaalien jälkeen välit kylmenivät
* vaaleissa SKDL sai eniten ääniä, mutta jätettiin hallituksen ulkopuolelle, koska sen välit muihin puolueisiin olivat huonot
* hallitukseen tulivat SDP ja Kokoomus, joita Neuvostoliitto epäili ja jotka vastustivat Kekkosta
- Neuvostoliitto ei voinut suoraan puuttua Suomen hallitukseen, mutta ilmaisi tyytymättömyytensä.
- Neuvostoliiton painostuskeinot:
* suurlähettilään vetäminen pois Suomesta ilman selitystä
* kauppaneuvotteluiden ja vientitoimitustan katkaiseminen
* tavoitteena pakottaa hallitus eroamaan
- Lopulta hallitus erosi.
- Kekkonen matkusti Hrutsovin luokse vakuuttamaan, että Suomen myönteinen linja Neuvostoliittoon säilyy. 
- Hrutsov korosti myös maiden ystävyyttä, mutta toi esiin myös, että Neuvostoliitolla on oikeus kertoa mielipiteensä Suomen politiikasta.

Noottikriisi (1961)
- Lokakuussa 1961 Suomen ja Neuvostoliiton välit kiristyivät uudelleen.
- kylmä sota merkittävänä taustatekijänä
- Neuvostoliitto antoi Suomelle julkisen nootin eli kirjallisen tiedonannon, jossa se ehdotti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia neuvotteluja. 
* perusteena kasvanut sodan uhka Euroopassa
* Suomi ei siis halunnut neuvotteluita
- Neuvostoliitto siis voisi neuvotteluiden jälkeen lähettää joukkonsa Suomeen vedoten sodan uhkaan ja YYA-sopimukseen.
- Suomen reagointi:
* Kekkonen hajotti eduskunnan ja määräsi ennenaikaiset vaali
* Kekkonen matkusti Novosibirskiin tapaamaan Hrutsovia
* NL hyväksyi Suomen näkökulman: ei sotilasneuvotteluita
* Suomi sitoutui vahvistamaan puolueettomuuttaan ja raportoimaan Itämeren alueen muutoksista
- Noottikriisin toiminnan vuoksi Kekkonen varmisti uudelleenvalintansa 1962.
- On myös tulkintoja, että Kekkonen itse tilasi nootit.

Suomettunut Suomi
- suomettuminen = käsite, joka tarkoittaa, että maa on virallisesti itsenäinen, mutta joutuu todellisuudessa ottamaan politiikassaan huomioon jonkin suurvallan edut.
- 1960-80 -lukujen politiikassa puolueettomuus ei enää riittänyt vaan Suomi suomettui Neuvostoliiton alaiseksi
- johtui Suomen tarpeesta säilyttää itsenäisyys ja välttää Neuvostoliiton miehitys
- Neuvostoliiton mielipide vaikutti mm. hallitusten muodostamiseen.
- Poliittisella uralla eteneminen edellytti Neuvostoliiton suojelua --> miellyttäminen, poliittinen liturgia
- itsesensuuri: Neuvostoliitolle kiusallisista aiheista vaiettiin virallisissa puheissa, lehtien palstoilla ja oppikirjoissa.
- Yleisradiolla tärkeä rooli Neuvostoliiton hyvän kuvan vaalijana
- historiaa tulkittiin Neuvostoliittomyönteisellä tavalla
- neuvostovalmisteiset tuotteet yleisiä Suomessa
- idänmatkailu yleistä
- maiden välinen opiskelijavaihto
- Suomettumisesta huolimatta Suomi pyrki ulkopolitiikassa puolueettomuuteen.

Urho Kekkonen
- Kekkonen toimi presidenttinä 25 vuotta --> Suomen pitkäaikaisin presidentti
- erittäin suosittu ja tunnettu kansan keskuudessa
- hyvä ihmistuntija, pystyi solmimaan suhteita eri poliittisten ryhmien ja maiden johtajien kanssa
- pitkä poliittinen ura: kesti paineita ja konflikteja
- vahva johtaja
- ristiriitaisia/kriittisia tulkintoja:
* toimi joskus demokratian rajoilla
* käytti Neuvostoliittoa hyväkseen ajaessaan omia etuja
* lavasti kriisejä
* käytti presidentin valtaoikeuksia liiankin rohkeasti
- Sisäpolitiikka:
* presidentin vallan vahvistaminen
* vaikutti hallitusten kokoonpanoihin ja poliittisiin päätöksiin
* jatkoi Paasikiven linjaa
* säilytti tasapainon eri puolueiden välillä (erityisesti kommunistit ja keskusta)
* käytti hyväksi suhteitaan Neuvostoliittoon
* korosti hyviä suhteita Neuvostoliittoon
* vaikutti henkilökohtaisilla suhteillaan poliittisiin päätöksiin
* vahva henkilöjohtaja
* keskeinen hahmo suomettumisen ajalla