tiistai 24.9.

3. Asukastiheyteen vaikuttavat tekijät

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Valitse tiheään tai harvaan asutukseen liittyvät asiat.

1=Tiheä asutus
2=Harva asutus

Väite12
sademetsä
riittävä sademäärä ja lämpötila
tasainen, alava maa
vuoristot
kaupunki
lehtimetsävyöhyke
tundra
kuivuus
kylmyys
hyvät liikenneyhteydet

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

4. Mikä alue vastaa kuvausta?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1=Keski-Eurooppa
2=Pohjois-Amerikan itäosat
3=Aasia
4=Guineanlahden Afrikka

Väite1234
Nopea väestönkasvu. Suuri muuttoliike kaupunkeihin. Alueen valtiot ovat olleet köyhiä, mutta vaurastuvat vauhdilla.
Alavaa, viljelylle sopivaa maata. Teollinen vallankumous alkoi täällä. Pitkälle teollistunut ja kaupungistunut alue.
Teollisuus on syntynyt Suurien Järvien ympärille. Pitkälle kaupungistunut ja teollistunut alue.
Alueella on ollut tiheää asutusta jo tuhansia vuosia, sillä riisinviljelyssä tarvitaan paljon lihastyövoimaa. Kaupungistuu ja vaurastuu nopeasti.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

5. Suomen asukastiheyden vaihtelut

 

Kuvassa on esitetty Suomen kuntien asukastiheys kunnittain vuonna 2016. Tarkastele kuvaa ja vastaa kysymyksiin.

VIHJE: Käytä vastauksissasi ilmansuuntia (esimerkiksi Etelä-Suomessa tai kaakkoisessa Suomessa) tai luonnonmaantieteellisiä kohteita (meren rannalla, sisämaassa, vesistön rannalla). Voit etsiä esimerkkikuntia ja nimetä ne.

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Missä ovat suurimmat väestökeskittymät?

2. Missä väestöntiheys on suurimmillaan?

3. Missä alueilla on pienin väestöntiheys?

4. Millainen väestöntiheys on harvaan asutuilla alueilla?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

6. Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Pohdi Suomen asukastiheyden vaihtelun syitä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

7. Euroopan unionin väentiheyskartta

Laadi väentiheyskartta Euroopan Unionin jäsenvaltioista. Pienimmät valtiot on jätetty pois. Väentiheystiedot ovat vuodelta 2015 ja sisältävät valtion maa- ja vesialueet.



Määrittele ensin valtiot väentiheydeltään kolmeen luokkaan. Luokkien tulee olla jatkuvia, esimerkiksi 0-20, 21-40 ja yli 40. Mikä olisi mielestäsi paras jaottelu?

Merkitse luokat kartan vasemmassa laidassa olevaan selitteeseen. Käytä kaikkiin luokkiin saman värin eri tummuusasteita. Mitä suurempi väentiheys, sitä tummempi värisävy. Käytä eri väriä Euroopan Unionin ulkopuolisiin valtioihin. Valtioiden sijainnit löydät vaikka tästä Wikipedian kartasta.

8. Lue

Kertausta


Maatalouteen huonosti soveltuvat alueet

Seuraavat kasvillisuusvyöhykkeet soveltuvat huonosti tuottoisaan maanviljelykseen:

  • Tundra
    • Tundrakasvillisuutta on kylmällä lämpövyöhykkeellä.
    • Viljelyä hankaloittaa lyhyet kesät, ohut maannos ja ikirouta.
    • Porot laiduntavat tundralla.
  • Aavikko
    • Aavikkokasvillisuus on sopeutunut kuivuuteen.
    • Aavikoilla veden puute rajoittaa viljelyä ja karjankasvatusta.
    • Keitailla on pienimuotoista viljelyä.
  • Vuoristokasvillisuus
    • Vuoristokasvillisuus on vyöhykkeistä. 
    • Ylärinteillä voidaan laiduntaa karjaa.

Paimentolaisuus on niukkatuottoisten alueiden maatalousmuoto. Ihmiset liikkuvat eläinten mukana laidunalueelta toiselle vuoden mittaan. 



Lauhkealla ja lämpimällä vyöhykkeellä on monipuolista maataloutta

Lauhkean vyöhykkeen kasvillisuustyyppejä ovat:

  • Havumetsä 
    • Kasvillisuus pääosin havupuita, kenttäkerroksessa varpuja ja maassa kasvaa sammalia ja jäkälöitä.
    • Kylmyys ja vähäravinteinen podsoli-maannos heikentävät maatalouden edellytyksiä.
    • Viljellään viljoja (ruis, ohra, kaura ja vehnä) sekä kasvatetaan karjaa. 
  • Lehtimetsä
    • Kasvillisuus jaloja lehtipuita.
    • Ravinteikas maannos ja lauhkeampi ilmasto tuottavat hyviä satoja. 
    • Tehomaataloudella saa suuret tuotot pieneltä pinta-alalta. Maataloudessa käytetään koneita ja lannoitteita runsaasti.
  • Arot
    • Sijaitsevat mannerten kuivissa keskiosissa. Luonnostaan puuton kasvillisuusvyöhyke.
    • Hedelmällinen mustamulta-maannos tuottaa hyviä viljasatoja.
    • Kuivemmilla aroilla laidunnetaan karjaa.

Lämpimän vyöhykkeen kasvillisuustyyppi

  • Välimerenkasvillisuus eli nahkealehtinen kasvillisuus
    • Mannerten länsireunoilla, noin 35:llä leveyspiirillä viidessä eri paikassa:
      • Välimeri
      • Australian lounaisosat
      • Etelä-Afrikan Kapmaa
      • Chilen keskiosa
      • Kalifornia.
    • Kesät kuivia ja sateet tulevat talvella. Kasvillisuutena puita (mm. sypressi) ja pensaikkoa. 
    • Viljellään mm. vehnää ja vihanneksia.


 Tropiikissa viljellään omaan käyttöön ja vientiin

Tropiikin köyhissä valtioissa maaseudulla viljellään ruokaa omaan käyttöön. Vientiin kasvatetaan rahakasveja suurilla plantaaseilla.

Tropiikin kasvillisuusvyöhykkeitä ovat:

  • Sademetsä
    • Sijaitsevat päiväntasaajalla. Suurimmat yhtenäiset sademetsäalueet ovat Amazon, Kongon altaan ja Kaakkois-Aasian saariston sademetsät.
    • Kasvillisuus on rehevää ja monikerroksista, mutta maannos on köyhää. Päällyskasveja ja liaaneja on paljon.
    • Perinteinen maankäyttömuoto on kaskeaminen. 
  • Savanni
    • Savanneilla on kuivakausi ja sadekausi, eikä siellä kasva yhtenäistä metsää.
    • Maatalousmuotoina karjanlaidunnus ja maanviljely.
  • Osa aavikoista on myös kuumalla eli trooppisella lämpövyöhykkeellä.

Lämpimällä vyöhykkeellä on myös sademetsiä mannerten itäosissa. Esimerkiksi Floridassa ja Kiinan itärannikolla. 

Riisinviljely vaatii runsaasti vettä, joten riisinviljely onnistuu parhaiten monsuunisateiden alueella Aasiassa. Näillä alueilla asutus on tiheää. 



 Väestöntiheys vaihtelee

  • Tiheään asutut alueet ovat alueilla, jossa on suotuisaa harjoittaa maanviljelyä (lämpötila, sademäärä, maannos, pinnanmuodot).
  • Harvaan asuttuja alueita ovat vuoristot, aavikot ja kylmät alueet.
  • Asutustiheys on suurimmillaan kaupungeissa.
  • Maailmassa on viisi suurta asutuskeskittymää:
    • Itä-Aasia
    • Etelä-Aasia
    • Kaakkois-Aasia
    • Eurooppa
    • Pohjois-Amerikan itäosat.

10. Oikein vai väärin?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Pohdi, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin.

1=Oikein
2=Väärin

Väite12
Sademetsä on kaikkein rehevin kasvillisuustyyppi.
Sademetsiä esiintyy päiväntasaajalla ja sen ympäristössä.
Suurimmat sademetsät ovat Norjassa.
Sademetsien asukastiheys on hyvin suuri.
Trooppisten sademetsien lajirunsaus on hyvin suuri.
Savanneilla on ikivihreää metsää.
Savannin tyypilliseen eläimistöön kuuluu suuret kasvinsyöjänisäkkäät.
Savanneilla sataa lähes joka päivä.
Maailman suurimmat aavikot sijaitsevat päiväntasaajalla.
Aavikoilla ei ole elämää.
Nahkealehtistä kasvillisuutta tavataan esimerkiksi Floridassa.
Plantaaseilla kasvatetaan rahakasveja.
Lehtimetsäkasvillisuusvyöhyke ei sovellu hyvin maanviljelyyn.
Subtrooppiset sademetsät sijaitsevat lauhkealla vyöhykkeellä.
Arot sijaitsevat rannikoilla.
Kuivat arot sopivat parhaiten maanviljelyyn.
Havumetsävyöhykkeellä maatalous on tuottavampaa kuin lehtimetsävyöhykkeellä.
Tundralla voi kasvattaa poroja.
Väestöntiheys on suurin suurissa valtioissa.
Suurin osa maailman väestöstä asuu Euroopassa.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

11. Yhdistä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yhdistä kasvillisuusvyöhyke oikeaan kuvaukseen.

savannit
vuoristokasvillisuus
lehtimetsä
sademetsä
nahkealehtinen kasvillisuus
havumetsä
tundra
aro
aavikot

Maa on ikiroudassa. Maisemaa hallitsevat matalat kasvit, kuten varvut ja heinät. Ihmisen toiminta on vähäistä.

Alueet löytyvät erityisesti mantereiden sisäosista. Talven ja kesän väliset lämpötilaerot ovat suuria. Kasvillisuus on heiniä ja sipulikasveja. Maannos on hedelmällistä mustamultaa. Maanviljely ja karjanhoito onkin tuottoisaa.

Ilmasto on kylmä ja maannos vähäravinteista podsolia. Maataloutta harjoitetaankin aika vähän, mutta metsätalous tuo rahaa maaseudulle. Soiden määrä on suuri.

Alueelle on tyypillistä sadekauden ja kuivan kauden vuorottelu Auringon aseman mukaan. Kosteimmilla alueilla on puita, mutta kuivemmilla alueilla pensaita tai ruohostoa.

Sateiden määrä on erittäin vähäinen ja vähäinen kasvillisuus on joutunut sopeutumaan kuivuuteen. Keitaat tuovat elämää keskelle autiota maisemaa.

Kasvillisuus on vyöhykkeistä korkeuden mukaan. Alimpana on usein lehtimetsiä, jotka vähitellen muuttuvat havumetsiksi. Ylempänä on niittyjä ja lopulta tundraa.

Sademäärä ja lämpötila on hyvin suuri. Kasvillisuus on kerroksellista ja puiden päällä kasvaa päällyskasveja. Ihmisen toiminta on vaikeaa köyhän maannoksen takia.

Maannos on hedelmällistä ruskomaannosta. Lämpötila ja sademäärä ovat riittäviä tehokkaalle maanviljelylle. Väentiheys on suurta.

Kasvillisuus on sopeutunut kuivaan kesään. Alueilla voidaan harjoittaa tehokasta maanviljelyä ja ihmisen toiminta onkin voimakasta.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen