Historia
Opintojaksot
Historia 1, 2 op (HIOJ1)
Opintojakson moduulit
• Ihminen, ympäristö ja historia, 2 op (HI1), Pakollinen
Tavoitteet
Ihminen, ympäristö ja historia
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää ja tuottaa historian tiedonalalle ominaista asiatekstiä sekä hallitsee tilastojen
lukutaidon
• ymmärtää historiallisen tiedon luonteen ja osaa käyttää historiallisia lähteitä sekä arvioida
niitä kriittisesti
• tuntee eurooppalaisten yhteiskuntien ja globaalin talouden järjestelmän muodostumisen
keskeiset prosessit
• ymmärtää nykypäivän taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja väestöllisiin ilmiöihin johtaneen
kehityksen sekä osaa eritellä siihen vaikuttaneita tekijöitä
• osaa analysoida väestön, talouden ja yhteiskuntarakenteiden kehitystä ja riippuvaisuutta
ympäristöstä
• osaa arvioida kriittisesti teknologian ja informaation muutoksen merkitystä ihmisten
elinolojen muokkaajana.
Keskeiset sisällöt
Ihminen, ympäristö ja historia
Historia tieteenalana
• historian kehityslinjojen hahmottaminen ja sitominen aikaan
• historian tutkimusmenetelmät ja lähteiden käyttö
Maatalous luomassa pohjaa yhteiskuntien kehitykselle
• ihminen ympäristön muokkaajana eri aikoina
• maanviljely, työnjako ja kulttuurin synty
• väestönkasvu, yhteiskuntien ja valtioiden muodostuminen
• rahatalouden ja kaupan kehitys
Maailmankaupan synty ja vuorovaikutuksen lisääntyminen
• eurooppalaiset tutkivat ja valloittavat maailmaa
• kansainvälisen kaupan monipuolistuminen ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
Teollistuminen muuttaa ihmisen ja luonnon suhdetta
• teollistumisen edellytykset ja vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön
• väestökehitys ja muuttoliikkeet
• jälkiteollinen yhteiskunta ja globaali talous
Laaja-alainen osaaminen
Yhteiskunnallinen osaaminen
Kurssin aikana opitaan ymmärtämään yhteiskuntien muuttuminen ajan kuluessa.
Lähdekriittisyyttä ja medialukutaitoa harjoitellaan erilaisten aineistojen avulla.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Ympäristön ja ilmaston muutosten historiallinen tarkastelu antaa valmiuksia tarkastella tämän
päivän yhteisöjen toiminnan perusteita ja tehtyjen ratkaisujen seurauksia. Asettuminen
menneisyyden ihmisten asemaan vahvistaa kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää
hänen ratkaisujaan hänen oman aikansa lähtökohdista
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Eri kulttuureihin tutustuminen antaa valmiuksia ymmärtää, miten asenteet ja suhtautuminen
muihin kulttuureihin ovat muuttuneet ja miten ne on perusteltu eri aikoina.
Historiallinen perspektiivi globalisaatioon, globaalin kansalaisuuden muotoutumiseen, maailman
verkottumiseen ja keskinäisiin riippuvuuksiin auttaa ymmärtämään tätä päivää ja suuntaamaan
tulevaisuuteen.
Opintojakson arviointi
Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta tavoitteiden saavuttamisessa.
Käytettävät arviointimenetelmät riippuvat siitä, miten jakso kulloinkin toteutetaan. Opiskelijan
tietojen ja taitojen kehittymistä arvioidaan jakson aikana. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi
itsenäisesti tai pienryhmissä tehtävät harjoitukset. Järjestettävät kokeet voidaan toteuttaa
sähköisesti. Jakso arvioidaan numeroarvosteluna arvosanoin 4-10.
Historia 2, 2 op (HIOJ2)
Opintojakson moduulit
• Kansainväliset suhteet, 2 op (HI2), Pakollinen
Tavoitteet
Kansainväliset suhteet
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät
kehityslinjat
• osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää
mielipidevaikuttamista eri aikoina
• osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten
suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja
tulevaisuuteen
• osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä,
vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
• seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
• osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.
Keskeiset sisällöt
Kansainväliset suhteet
Kansainvälisen politiikan perusteet
• kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
• poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin
Eurooppakeskeinen kansainvälinen järjestelmä
• imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
• maailmansotien syyt ja seuraukset
• demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu
• ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
Kaksinapaisesta moninapaiseen maailmaan
• kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
• dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
• maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino
Laaja-alainen osaaminen
Monitieteinen ja luova osaaminen
Historian lukutapa suhtautua teksteihin tulkinnan kohteena, ei neutraalina informaationa,
vahvistaa opiskelijoiden kykyä toimia muuttuvassa informaatioympäristössä. Historian
tekstitaitojen vahvistaminen vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Historianopetus tarkastelee, miten asenteet ja suhtautuminen muihin kulttuureihin ovat
muuttuneet ja miten ne on perusteltu eri aikoina. Historianopetus kannustaa kunnioittamaan
kulttuuriperintöä, mutta myös kulttuuriperinnön kriittinen reflektointiin ja moniperspektiiviseen
suhtautumiseen.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Asettuminen menneisyyden ihmisten asemaan vahvistaa kykyä asettua toisen ihmisen asemaan
ja ymmärtää hänen ratkaisujaan hänen oman aikansa lähtökohdista.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Sananvapauden merkitys korostuu erilaisia historiallisia ja nykypäivän yhteiskuntia vertailemalla.
Opintojakson arviointi
Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta tavoitteiden saavuttamisessa.
Käytettävät arviointimenetelmät riippuvat siitä, miten jakso kulloinkin toteutetaan. Opiskelijan
tietojen ja taitojen kehittymistä arvioidaan jakson aikana. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi
itsenäisesti tai pienryhmissä tehtävät harjoitukset. Järjestettävät kokeet voidaan toteuttaa
sähköisesti. Jakso arvioidaan numeroarvosteluna arvosanoin 4-10.
Historia 3, 2 op (HIOJ3)
Opintojakson moduulit
• Itsenäisen Suomen historia, 2 op (HI3), Pakollinen
Tavoitteet
Itsenäisen Suomen historia
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää Suomen valtiollisen kehityksen, kansainvälisen aseman ja yhteiskunnan
muotoutumisen osana eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä
• tuntee suomalaisen kulttuurin, yhteiskunnan ja talouden keskeiset muutokset,
ymmärtää niiden merkityksen 1860-luvulta nykypäivään ja osaa arvioida tulevaisuuden
mahdollisuuksia
• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän
ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden ennen ja nykyään
• pystyy arvioimaan Suomen historiasta tehtyjä tulkintoja ja niiden taustalla olevia vaikuttimia
historiallisessa kontekstissaan
• osaa eritellä suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin eri aikoina liitettyjä ominaisuuksia,
mielikuvia ja ihanteita sekä niiden vaikutusta nykypäivän Suomeen.
Keskeiset sisällöt
Itsenäisen Suomen historia
Suomalaisen yhteiskunnan juuret
• Ruotsin ajan perintö ja autonomian merkitys Suomen ja suomalaisuuden rakentamisessa
• demografiset muutokset ja väestön moninaisuus
• suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen
Itsenäistyvä Suomi osana Eurooppaa
• itsenäistymisprosessi, sisällissota ja sen kansainvälinen konteksti
• eheyttämisen aika ja demokratian kriisi
• Suomi kansainvälisten kulttuurivirtausten osana
Suomi kansainvälisissä konflikteissa
• Suomi toisessa maailmansodassa
• kylmän sodan vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan
Kohti nykyistä Suomea
• yhteiskunnan ja talouden rakennemuutokset ja hyvinvointivaltio
• kulttuuri, tiede ja osaaminen
• kulttuurisesti monimuotoistuva Suomi kansainvälisen yhteisön jäsenenä
Laaja-alainen osaaminen
Yhteiskunnallinen osaaminen
Historia auttaa opiskelijaa ymmärtämään yhteiskuntien muutoksen ihmisten toiminnan
seurauksena sekä hahmottamaan omat mahdollisuudet vaikuttaa tämän päivän ja tulevaisuuden
yhteiskuntiin.
Vuorovaikutusosaaminen
Historiallinen empatia vahvistaa kykyä eläytyä toisen asemaan.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Historianopetus kannustaa kunnioittamaan kulttuuriperintöä, mutta myös kulttuuriperinnön
kriittiseen reflektointiin ja moniperspektiiviseen suhtautumiseen.
Hyvinvointiosaaminen
Historianopetus tukee oman identiteetin rakentamista ja tekee näkyväksi identiteettien
moninaisuuden ja muutoksen erilaisissa ajallisissa ja maantieteellisissä konteksteissa. Historian
opiskelu auttaa suhteuttamaan muuttuvan maailman epävarmuutta ja asettamaan tämän päivän
tapahtumia ja ilmiöitä laajempaan perspektiiviin.
Opintojakson arviointi
Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta tavoitteiden saavuttamisessa.
Käytettävät arviointimenetelmät riippuvat siitä, miten jakso kulloinkin toteutetaan. Opiskelijan
tietojen ja taitojen kehittymistä arvioidaan jakson aikana. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi
itsenäisesti tai pienryhmissä tehtävät harjoitukset. Järjestettävät kokeet voidaan toteuttaa
sähköisesti. Jakso arvioidaan numeroarvosteluna arvosanoin 4-10.
HIstoria 4, 2 op (HIOJ4)
Opintojakson moduulit
• Eurooppalainen ihminen, 2 op (HI4), valinnainen
Tavoitteet
Eurooppalainen ihminen
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista
vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa
• ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa
yhteiskunnalliseen kehitykseen
• ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
• osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
• osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään
maailmaan
• pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään
kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
• osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.
Keskeiset sisällöt
Eurooppalainen ihminen
Eurooppalainen kulttuuri ja maailmankuvan rakentuminen
• tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä
Eurooppalaisen kulttuurin juuret
• • antiikin kulttuurien yleispiirteet
• • demokratian ja tieteellisen ajattelun synty
• • keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus
Yksilöllisen ajattelun ja tieteellisen maailmankuvan kehittyminen
• tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa
• reformaatio ja tiedon vallankumous
• valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
• 1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset
Kohti nykyaikaa
• taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen
• tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
• demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat
• tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen
• sukupuoliroolien murros
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen
Historianopetus tukee oman identiteetin rakentamista ja tekee näkyväksi identiteettien
moninaisuuden ja muutoksen erilaisissa ajallisissa ja maantieteellisissä konteksteissa.
Vuorovaikutusosaaminen
Sananvapauden merkitys korostuu erilaisia historiallisia ja nykypäivän yhteiskuntia vertailemalla.
Historiallinen empatia vahvistaa kykyä eläytyä toisen asemaan.
Opintojakson arviointi
Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta tavoitteiden saavuttamisessa.
Käytettävät arviointimenetelmät riippuvat siitä, miten jakso kulloinkin toteutetaan. Opiskelijan
tietojen ja taitojen kehittymistä arvioidaan jakson aikana. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi
itsenäisesti tai pienryhmissä tehtävät harjoitukset. Järjestettävät kokeet voidaan toteuttaa
sähköisesti. Jakso arvioidaan numeroarvosteluna arvosanoin 4-10.
Historia 5, 2 op (HIOJ5)
Opintojakson moduulit
• Ruotsin itämaasta Suomeksi, 2 op (HI5), valinnainen
Tavoitteet
Ruotsin itämaasta Suomeksi
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti
• tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen
historiaa
• hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen
kehitykseen ja Itämeren alueeseen
• kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee
kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
• osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
• osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
• osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa.
Keskeiset sisällöt
Ruotsin itämaasta Suomeksi
Suomen alue esihistoriallisella ajalla
• tutkimusmenetelmät ja lähteet
• käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
Keskiaika
• Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
• kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
• yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri
Uusi aika
• reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
• Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
• elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa
• Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla
Suomi osana Venäjää
• Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
• suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen
Historianopetus tukee oman identiteetin rakentamista ja tekee näkyväksi identiteettien
moninaisuuden ja muutoksen erilaisissa ajallisissa ja maantieteellisissä konteksteissa.
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Historianopetus tarkastelee, miten asenteet ja suhtautuminen muihin kulttuureihin ovat
muuttuneet ja miten ne on perusteltu eri aikoina.
Opintojakson arviointi
Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta tavoitteiden saavuttamisessa.
Käytettävät arviointimenetelmät riippuvat siitä, miten jakso kulloinkin toteutetaan. Opiskelijan
tietojen ja taitojen kehittymistä arvioidaan jakson aikana. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi
itsenäisesti tai pienryhmissä tehtävät harjoitukset. Järjestettävät kokeet voidaan toteuttaa
sähköisesti. Jakso arvioidaan numeroarvosteluna arvosanoin 4-10.
Historia 6, 2 op (HIOJ6)
Opintojakson moduulit
• Maailman kulttuurit kohtaavat, 2 op (HI6), valinnainen
Tavoitteet
Maailman kulttuurit kohtaavat
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää kulttuurien vuorovaikutusta koskevia teorioita ja käytänteitä
• tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja
sosiaalisissa suhteissa
• osaa eritellä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että nykypäivän
kontekstissa
• analysoi esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä
kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
• erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy
arvioimaan sille annettuja merkityksiä
• osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri kulttuureihin
liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön
• tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista asiatekstiä käyttämällä monipuolisesti ja kriittisesti
lähdeaineistoa.
Keskeiset sisällöt
Maailman kulttuurit kohtaavat
Kulttuurintutkimuksen perusteet ja käsitteet
• kulttuurit ja niiden vuorovaikutus
Moduulissa tarkasteltaviksi kohteiksi valitaan kaksi tai useampia kulttuureja seuraavilta alueilta:
• Aasian kulttuurit
• Afrikan kulttuurit
• arktiset kulttuurit
• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
• Latinalaisen Amerikan kulttuurit
• Lähi-idän kulttuurit
• Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.
Laaja-alainen osaaminen
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Historianopetus tarkastelee, miten asenteet ja suhtautuminen muihin kulttuureihin
ovat muuttuneet ja miten ne on perusteltu eri aikoina. Historianopetus kannustaa
kunnioittamaan kulttuuriperintöä, mutta myös kulttuuriperinnön kriittiseen reflektointiin ja
moniperspektiiviseen suhtautumiseen. Historiallinen perspektiivi globalisaatioon, globaalin
kansalaisuuden muotoutumiseen, maailman verkottumiseen ja keskinäisiin riippuvuuksiin auttaa
ymmärtämään tätä päivää ja suuntaamaan tulevaisuuteen.
Opintojakson arviointi
Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta tavoitteiden saavuttamisessa.
Käytettävät arviointimenetelmät riippuvat siitä, miten jakso kulloinkin toteutetaan. Opiskelijan
tietojen ja taitojen kehittymistä arvioidaan jakson aikana. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi
itsenäisesti tai pienryhmissä tehtävät harjoitukset. Järjestettävät kokeet voidaan toteuttaa
sähköisesti. Jakso arvioidaan numeroarvosteluna arvosanoin 4-10.
Sotahistoria, 2 op (HIOJ8)
Tavoitteet
Paikallinen lisäys
• Jakson tavoitteena on, että opiskelija
• hahmottaa sotien merkityksen historiassa
• syventää ymmärrystään sodan ja konfliktien merkitykselle yhteiskunnan, talouden ja
yksilöiden kannalta
• syventää tietojaan menneisyydestä ja hahmottaa erilaisten konfliktien moniulotteisuuden
• osaa analysoida ajankohtaisia kriisejä ja konflikteja ymmärtää niiden taustatekijät
• oppii soveltamaan tietojaan historian tutkimuksesta
• oppii syventämään lähdekriittistä lähestymistapaa erilaisiin dokumentteihin
Keskeiset sisällöt
• sodan kehittyminen rituaalisista taisteluista moderniin sodankäyntiin
• teknologisen kehityksen vaikutus sodankäynnissä
• sotien uhrien ja siviilien näkökulma ja sodan arkipäivä
• sodan todellisuuden ja fiktion sekä propagandan erottaminen
• ajankohtaisten konfliktien selittäminen historiantutkimuksen avulla
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiosaaminen
Historian opiskelu auttaa suhteuttamaan muuttuvan maailman epävarmuutta ja asettamaan
tämän päivän tapahtumia ja ilmiöitä laajempaan perspektiiviin.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Tiedon luotettavuuden arviointi. Historian tekstitaitojen vahvistaminen vahvistaa opiskelijan
monilukutaitoa.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Auttaa opiskelijaa ymmärtämään yhteiskuntien muutoksen ihmisten toiminnan seurauksena sekä
hahmottamaan omat mahdollisuudet vaikuttaa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntiin
Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Tarkastelee valtioiden keskinäisiä riippuvuuksia.
Opintojakson arviointi
Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta tavoitteiden saavuttamisessa.
Käytettävät arviointimenetelmät riippuvat siitä, miten jakso kulloinkin toteutetaan. Opiskelijan
tietojen ja taitojen kehittymistä arvioidaan jakson aikana. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi
itsenäisesti tai pienryhmissä tehtävät harjoitukset. Järjestettävät kokeet voidaan toteuttaa
sähköisesti. Jakso arvioidaan suoritusmerkinnällä Suoritettu tai Hylätty.
Historian kertaus, 2 op (HIYOOJ)
Tavoitteet
Paikallinen lisäys
• Valmentaudutaan historian ylioppilaskokeeseen
• Opiskelija hahmottaa historian muodostaman kokonaisuuden
• syventää ymmärrystään historiasta suhteessa kulttuuriin, yhteiskuntaan, talouteen ja
yksilöön
• syventää tietojaan menneisyydestä ja hahmottaa erilaisten menneisyyden tapahtumien
moniulotteisuuden
• oppii syventämään lähdekriittistä lähestymistapaa erilaisiin dokumentteihin
• oppii soveltamaan tietojaan historian tutkimuksesta
• osaa tunnistaa ja analysoida mediassa esiintyneitä ajankohtaisia historiaan liittyviä
teemoja
Keskeiset sisällöt
Paikallinen lisäys
• historian opintojaksojen kertaaminen
• vastauksen kirjoittaminen prosessina: jäsennys, laadinta ja arviointi
• tutustuminen historian yo-kokeen tehtävätyyppeihin
• jakso- ja ainerajoja ylittävien tehtävien harjoitteleminen
• ajankohtaisten ilmiöiden selittäminen historiantutkimuksen valossa
Laaja-alainen osaaminen
Monitieteinen ja luova osaaminen
Historian tekstitaitojen vahvistaminen vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa.
Opintojakson arviointi
Arvioinnin lähtökohtana on opiskelijan aktiivinen toiminta tavoitteiden saavuttamisessa.
Käytettävät arviointimenetelmät riippuvat siitä, miten jakso kulloinkin toteutetaan. Opiskelijan
tietojen ja taitojen kehittymistä arvioidaan jakson aikana. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi
itsenäisesti tai pienryhmissä tehtävät harjoitukset. Järjestettävät kokeet voidaan toteuttaa
sähköisesti. Jakso arvioidaan suoritusmerkinnällä Suoritettu tai Hylätty.