Porvoon valtiopäivien jälkeen valtiopäiviä ei kutsuttu koolle ennen kuin vuonna 1863, kun Venäjän keisariksi tuli uudistusmielinen Aleksanteri II. Koska valtiopäivät eivät olleet kokoontuneet yli viiteenkymmeneen vuoteen, oli kova tarve uudistaa lainsäädäntöä. Niinpä 1860- ja 1880-lukuja kutsutaan lainsäädännön kulta-ajaksi.


1863 kieliasetus: suomi ja ruotsi tasavertaisiksi virkakieliksi 20 vuoden kuluessa
1865 kunnallishallinnon uudistus
- kirkollinen ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan
- kunnan vastuulle käyhäin- ja terveydenhoito
- kuntakokous
1866 kansakouluasetus: valtio tuki, jos kansakoulu haluttiin perustaa kuntaan
1869 uusi valtiopäiväjärjestys
- vp:t määräaikaisiksi. Aluksi joka 5. vuosi koolle, sitten joka 3. vuosi
- säätyjako jäi voimaan eli valtiopäivillä kokoonnuttiin ja äänestettiin säädyittäin
1869 uusi kirkkolaki
- kirkon asioista tuli päättämään kirkolliskokous
1873 kaupunkien kunnallisuudistus
- kaupunkien hallinnosta ryhtyi päättämään raastuvankokous
- äänimäärä muotoutui veronmaksukyvyn mukaan
1889 rikoslain uudistus
- rangaistuksia lievennettiin ja alettiin myös ymmärtää ajatus rikoksentekijän kasvattamisesta yhteiskuntakelpoiseksi

Huom! Suomessa toteutettiin 1860- ja 1870-luvuilla myös talouslainsäädännön muuttaminen merkantilistisesta liberalistisiksi. Tähän liittyvät lainsäädännön uudistukset ovat diasarjassa "Teollistumisen alku Suomessa".