Alakouluun lisää:
- sanavaraston vahvistamista
– hajonta lakoulusta yläkouluun siirtyvien oppilaiden sanavaraston hallinnassa suuri
- kielen perustaidot ja –käsitteet hallintaan äidinkielessä mm. sanaluokat, verbien aikamuodot, lauseenjäsenet
- verbit be ja have
- mm. verbien aikamuodoista mieluiten preesensin hallinta ja imperfektin osaaminen
- kysymyslauseen rakenne
- voisiko alakouluilla olla sama kirjasarja?
- muuta: englanninopettajalla on näkemys lapsen kielellisestä taidosta ja kyvystä työskennellä vieraan kielen parissa, tämän näkemyksen voisi yhdistää luokanopettajan näkemykseen tilanteessa, missä pohditaan valitseeko lapsi lisää kieliä esim. saksan kielen

Yläkoulussa:
- preesens ja imperfekti kerrataan
- perfekti ja muut verbien aikamuodot opetetaan pääsääntöisesti yläkoulussa Oppiainekohtaiset tvt-käytänteet ja oppimateriaalit
- Wilma ja Pedanet käytössä (lähinnä informatiivinen käyttö)
- ei digikirjoja käytössä, mutta oppilailla on (vaihtelevasti, koulukohtaisia eroja) pääsy oppikirjakustantajan sähköisiin tehtäviin - olisiko mahdollista saada tässä asiassa alakoulujen oppilaat samanarvoiseen asemaan?
- kumpikaan kouluaste ei toivo pelkkiin digimateriaaleihin siirtymistä
- opettajan ohjauksessa tabletit ja älypuhelimet ovat ajoittain käytössä - tietoliikenteen hyödyntämistä rajoittavat tekniset olosuhteet (yhteydet, reitittimet ym)
- koulutukset ja materiaalit profiloitava tarpeen mukaan, jotta hyödyttäisivät arjen työtä

Arviointi – huomioita oppilasarvioinnista
- 3-4 –luokkalaisten oppilaiden arviointi ei tunnu tarkoituksenmukaiselta vierailevan opettajan näkökulmasta (kielen opettaja ei pääse tekemään arviointia joustavasti, onko käytäntöön tulossa muutosta)
- sanallinen arviointi ei vaikuta informoivan riittävästi oppilaita eikä heidän huoltajiaan, numeerista arviointia kaivataan myös alakoulun puolella
- yläkoulun numeroarviointia täydentää formatiivinen arviointi
- arvioinnin osuus työajasta tuntuu painottuvan aiempaan verrattuna, lieneekö arviointi itsetarkoitus..