Tunnetko raparperin? (Rheum x hybridum)

Raparperista tehdään paljon erilaisia elintarvikkeita, kuten kiisseleitä, hilloja, piirakkaa, mehua ja jugurttia. Raparperi sisältää omenahappoa, joka antaa raparperille raikkaan maun. Se sopii hyvin yhdistettäväksi moniin muihin makuihin, esimerkiksi mansikan tai muiden marjojen pariksi.

Raparperi syödään kypsennettynä. Moni tietää, että raparperin syötävä osa on sen varsi, lehtiä ja juuria ei saa syödä, koska ne sisältävät haitallisia aineita. Mutta tiesitkö, että raparperin ”varsi” ei oikeastaan olekaan varsi, vaan osa raparperin lehteä? Raparperin maanalaiset osat muodostavat juurimukuloista koostuvan juurakon, jossa yhdestä kasvupisteestä kasvaa useita lehtiruoteja isoksi ruusukkeen muotoiseksi kasvustoksi. Maan pinnan yläpuolella raparperista ovat näkyvillä lehdet: pitkät lehtiruodit ja niiden päissä leveät lehtilavat.

Raparperi voi elää kymmeniä vuosia samalla kasvupaikalla ja antaa satoa koko tämän ajan, jo varhaisesta keväästä pitkälle kesään. Virus-, bakteeri- ja sienitaudit sekä juurimukuloiden keskinäinen kilpailu voivat kuitenkin vähentää saatavan sadon määrää.

Lisää tietoa löydät Geenivaraopin asiantuntija-artikkelista: Tarharaparperi