Opintojakson tehtävät ja arviointi
Opintojakson kokonaisarvosanan muodostuminen
| Arvioinnin kohde | Arvioinnin tapa | Osuus kokonaisarvosanasta |
| Prope-työskentely sisältäen pulmapähkinätehtävän Prope-työskentely sisältäen pulmapähkinätehtävän |
kriteeriperustainen sanallinen ja numeerinen itsearviointi kriteeriperustainen sanallinen ja numeerinen opettaja-arviointi |
75% (itsearvioinnin ja opettaja-arvioinnin keskiarvo) |
| Tutkimusanalyysitehtävä | kriteeriperustainen sanallinen ja numeerinen ryhmän itsearviointi (tuotoksen opearviointi +/-1) |
25% |
Opintojakson tehtävät
Tutkimusanalyysi (ryhmätyö)
Valitkaa (listalta) jokin opettajankoulutukseen/oppiaineiden pedagogiikkaan/kasvatukseen ja koulutukseen liittyvä väitöskirjatutukimus (2015-2024).
Tarkastastelkaa valitsemaanne tutkimusta:
- Mikä on tutkittava ilmiö?
- Missä eri tilanteissa/ympäristöissä voitte kohdata tutkittavan ilmiön?
- Millaisia arkitiedon (käsityksiä, uskomuksia) ja tutkimustiedon piirteitä olette kohdanneet tästä ilmiöstä. Perustelkaa valintanne.
- Mitkä ovat tutkimuskysymykset?
- Miten tutkimuksessa on tehty rajauksia ja perusteltu niitä?
- Miten aineisto on kerätty?
- Mitä mitä menetelmiä on käytetty?
- Miten analysoitu?
- Mitkä ovat tutkimuksen päätulokset? Millaisia jatkotutkimusajatuksia tutukimuksessa esitetään?
- Miten eettiset ratkaisut tuodaan tutkimuksessa esiin? (esim. mitä eettisiä ongelmakohtia tutkimukseen liittyy, miten tutkija on ratkaissut ne?
-
Miten arvioisitte tutkimusta kokonaisuudessaan? Esimerkiksi miten merkityksellisiä ja hyödyllisiä tutkimustulokset ovat?
Tuottakaa tehtävästä 20-30 minuutin esitys (esitys 15/20 min+ keskustelu 5-10 min.) 15.4. tapaamiskerralle. Aika riippuu ryhmien määrästä.
Palauttakaa raportti ja ryhmän yhteinen itsearviointi oman ryhmänne sivulta löytyvään palautuskansioon.
Ryhmän itsearvioinnin kriteerit löytyvät: https://peda.net/id/f54cccaea53
Väitöskirjatutkimuksia:
Yhteiskunnallisia teemoja:
- Tujula, Mikko (2023). Aktiiviseksi koulussa ja yhteiskunnassa. Kouludemokratian toteuttaminen peruskoulussa. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/ad797973-b6c2-4f5f-b3d3-928348f14fda/content
- Fornaciari, Aleksi (2020), Luokanopettajan yhteiskuntasuuntautuneisuus ja sen kriittinen potentiaali. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71979
- Männistö, Perttu (2020), The state of democracy education in Finnish primary school-education. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72316
- Moilanen, Antti (2022) Sivistys ja emansipaatio: sivistävä ja yhteiskuntakriittinen opetus kriittis-konstruktiivisessa didaktiikassa https://www.oulu.fi/fi/vaitokset/sivistys-ja-emansipaatio-sivistava-ja-yhteiskuntakriittinen-opetus-kriittis-konstruktiivisessa
- Tammi, Tuure (2017), Poliittinen prosessi ja demokratiakokeilujen tartunnat koulun arjessa. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/172951/Poliitti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Aarnio-Linnavuori, Essi (2018), Ympäristö ylittää oppiainerajat: Arvolatautuneisuus ja monialaisuus koulun ympäristöopetuksen haasteina. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229396
- Mykrä, Niina (2021), Peruskoulu ekologista kestävyyttä edistämässä : Toiminnanteoreettinen tutkimus koulun monitasoisesta muutoshaasteesta. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/124943/978-952-03-1878-9.pdf?sequence=2&isAllowed=y
- Lehtonen, Anna (2021), Drama as an interconnecting approach for climate change education. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/332925/lehtonen_anna_dissertation_2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Valtonen, Virpi (2022), Kanssakuljeskelua : Monilajisen kasvatuksen teoreettisia ja pedagogisia lähtökohtia. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/348017/valtonen_virpi_dissertation_2022.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Nuorten elämää, kulttuureja ja (digitaalisia) elinympäristöjä:
- Hietajärvi, Lauri (2019) Adolescents’ socio-digital engagement and its relation to academic well-being, motivation, and achievement. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5399-9
- Meriläinen, Mikko (2020). Kohti pelisivistystä: Nuorten digitaalinen pelaaminen ja pelihaitat kotien kasvatuskysymyksenä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5791-1
- Spišák, Sanna (2019) ”Porn and Norms – Pornography and normative notions of gender, love, sex, and relationships in the sexual narratives of Finns on their adolescent experiences”. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7874-8
- Hämäläinen, Elina (2023): Examining and Enhancing Adolescents’ Critical Online Reading Skills https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/87952/978-951-39-9654-3_vaitos02092023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vuorovaikutuksen teemoja:
- Kekki, Minna-Kerttu (2022), Kasvamisen mahdollisuudet mediapohjaisessa julkisessa keskustelussa. Fenomenologis-filosofinen analyysi toisten annettuudesta kokemuksessa.http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526232294.pdf
- Mäensivu, Marja (2019), Hierarkia ja demokratia opiskelutilanteiden jäsentäjinä. Tapaustutkimus luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja toimintaa ohjaavista kehyksistä. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63519
Opettajaksi kehittyminen:
- Juutilainen, Maaret (2023), Opettajaopiskelijoiden ammatillisen toimijuuden rakentuminen luokanopettajakoulutuksessa. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/89627/978-951-39-9782-3_vaitos25112023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Martin, Anne (2021), ‘Draw with words, write myself’ : supporting teachers’ professional development in creative writing communities. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/77620/978-951-39-8824-1_vaitos25092021.pdf?sequence=4&isAllowed=y
- Matikainen, Minni (2022), Transformatiivinen opettajaksi oppiminen : fenomenologis-hermeneuttinen analyysi luokanopettajakoulutuksesta. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81432
- Karttunen, Reetta (2022). Merkityssuhteiden muodostuminen ja toisen kohtaaminen – Fenomenologinen tutkimus alakouluikäisen oppilaan mielenannoista. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/79585/978-951-39-8999-6_vaitos_2022_02_19.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
- Kupiainen, Reijo (2005). Mediakasvatuksen eetos. Fenomenologinen tutkimus mediakasvatuksen etiikasta. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61704/Reijo_Kupiainen_v%c3%a4it%c3%b6skirja.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Eri oppiaineiden pedagogiikka:
- Khawaja, Amna (2024). Historical literacy in Finnish primary classrooms
Teaching history or things about the past https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/3a69424c-a7e1-4389-a5f9-abd45f665b8e/content - Stolp, Eveliina (2023). Student agency in whole-class playing in music education. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/91817/978-951-39-9812-7_vaitos_2023_12_08_jyx.pdf?sequence=5&isAllowed=y
- Vesterinen, Ida (2022). Orders of history: An ethnographic study on history education and the enacted curriculum. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80149
- Kristiansson, Jesper (2021). "Aika paljon sai tehdä, kunhan se liittyi siihen historiaan ja opetussuunnitelmaan": Oppilaiden valtaistuminen yläkoulun historian tunneilla. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75989
- Rissanen, Marjo (2016). Taitamisen tiede – Tietämisen taide: Taidon oppimisen arkkitehtuuri. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/51643/978-951-39-6781-9_vaitos_20161029.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
- Erra, Satu (2020). Minä kirjoittajana, lukio ympäristönä: näkökulmia kirjoittamisen opetukseen. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71533
- Mertaniemi, Seija (2018). Seitsemäsluokkalaisten kerrontaa kirjoittamisestaan opetusta eheyttävässä moniaineprojektissa. http://urn.fi/urn:isbn:9789526218359
- Kallionpää, Outi (2017): Uuden kirjoittamisen opetus: osallistavaa luovuutta verkossa. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52704
- Rättyä, Kaisu (2017): Kielitiedon didaktiikkaa: Kielentäminen ja visualisointi sanaluokkien ja lauseenjäsenten opetusmenetelminä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2861-4
- Vesaranta, Helena, (2022).Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän arviointi opettajien käsityksissä. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/140322
- Lakka, Leea (2024). Takarivin tekstikäytänteet. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6c9f0dd8-a9aa-40f8-957e-023f58c8bac3/content
Pulmapähkinä (yksilötyö, liitä osaksi Propea)
Valitse jokin kasvatustieteen ilmiö aiempiin opintojaksoihin liittyen, joka kiinnostaa sinua/on jäänyt epäselväksi/kaihertamaan. Toisin sanoen, valitse sellainen ilmiö, joka kiinnostaa sinua ja josta haluat tietää lisää. Koeta muodostaa kiinnostuksesi kohteesta mahdollisimman konkreettinen kysymys tai kokonaisuus, jota tehtävässä lähdet ratkaisemaan. Mitä konkreettisempi kysymyksesi on, sitä helpompaa on tehtävän tekeminen.
Tehtäväsi on lähestyä valitsemaasi ilmiötä tieteellisesti ja tutkivalla otteella erilaisista näkökulmista
- Arkijärki vs. tieteellinen lähestymistapa.
- Hurtig, J., Laitinen, M. & Uljas-Rautio, K. (toim.) 2010. Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. Jyväskylä: PS-Kustannus
- Raportoi tehtäväsi Propesi yhteydessä noin kolmen sivun kirjoituksella, jossa kuvaat:
- Ilmiön sekä sen pohjalta muodostamasi kysymyksen tai kokonaisuuden
- Miksi olet valinnut sen/miksi sen käsitteleminen on koulutuksen/kasvatuksen näkökulmasta merkityksellistä?
- Miten ilmiötä käsitellään tai miten kysymyksen voisi ratkaista arkijärjellä?
- Miten ilmiötä on tarkasteltu tutkimuksessa? Käytä tutkimuksia moninäkökulmaisesti, mutta keskity tarkemmin yhteen näkökulmaan
- Tekemäsi johtopäätökset tai ratkaisut tutkimustiedon pohjalta
- Käyttämäsi lähteet
- Voit lähestyä tehtävää niin, että valitset tutkittavaksi ilmiöksi, jonkun omaan oppiaineeseesi kuuluvan ilmiön ja suunnittelet tehtävässä oppitunnin (tai useamman tunnin opetuskokonaisuuden), jonka aikana tuon ilmiön opetat oppilaillesi ja opiskelijoillesi
- Tässäkin tapauksessa seuraa tehtävänannon parametrejä:
- Valitse nimenomaan ilmiö (ei yksittäistä tiedollista faktaa)
- Muodosta mahdollisimman konkreettinen kysymys ilmiöstä, johon myös vastaat tehtävässä
- Moninäkökulmaisuus vastauksessa
- Raportoinnin muu tarkempi ohjeistus yltä
- Tässäkin tapauksessa seuraa tehtävänannon parametrejä:
Liitteet:
Prope-työskentely (yksilötyö)
PROpe-sivustolla
- pohditaan omaa kasvatusalan/opettajan asiantuntijuutta ja sen kehittymistä eri osa-alueilla työstämällä opettajuuden ydinosaamisalueita, oppimiskokonaisuuksien/ilmiöiden/oppiaineiden ydinkysymyksiä sekä havaintoja ja kokemuksia opettajan/kasvattajan työstä ja ohjaamisesta
- esitellään näytteitä omalta open taipaleelta
- esitellään mitä ikinä halutaan ;)
Tarkemmat Propen tekemiseen ja tekniseen toteuttamiseen liittyvät ohjeet: https://peda.net/id/8a1fa586886
KTKP040 Tieteellinen tieto ja ajattelu -opintojaksolla sivuston tekemistä jatketaan tutustumalla OKL:n opetussuunnitelman opettajan ydinosaamisalueisiin ja työstetään luentoja, pienryhmätapaamisia ja kirjallisuutta hyväksi käyttäen erityisesti tieteellistä osaamista.
- tavoitteena kartoittaa omia lähtökohtia osaamisalueiden kehittämiselle - tehdään itsearviointia ja reflektoidaan
- millainen olet, missä ja miten sinun on kehityttävä suhteessa ydinosaamisalueisiin
- mitä ajattelet koulusta, oppimisesta ja opettamisesta suhteessa ydinosaamisalueisiin
- käytä reflektion tukena opintojakson luentoja ja kirjallisuutta (vähintään yhtä lähdettä/osaamisalue). Teoreettisten lähteiden lisäksi voit hyödyntää esim. uutisia, kolumneja, ajankohtaiskeskusteluja kasvatuksesta ja koulutuksesta jne.
TYÖSTÄT EDELLÄ MAINITUSTA YDINOSAAMISALUEESTA ERILLISEN TEKSTIN (ESIM. VISUAALINEN, KIRJOITETTU, PODCAST, VIDEO), JOISSA REFLEKTOIT OMAA OPETTAJAKSI KASVUASI SUHTEESSA KYSEISTEN YDINOSAAMISALUEIDEN LÄHTEISIIN JA KURSSIN LUENTOIHIN & MATERIAALEIHIN.
Tee oma alasivu kurssille
Tee teksti esim. alisivuina, blogina, tekstinä, tai liitettävänä tiedostona
Tekstin sivumäärää ei ole rajoitettu, mutta suosituksena on vähintään yksi A4-sivu per ydinosaamisalue (yli 10 sivua per ydinisaamisalue on jo turhan laaja) tai esim. max 5-10 minuutin video/podcast. Kysy omalta opettajaltasi, jos olet epävarma ohjeistuksesta tai esim. tekstin laajuudesta.
Liitä käyttämäsi lähteet tekstin loppuun lähdeluettelon muodossa, lähdeviittaustekniikalla ei ole väliä
Ydinosaamisalueita käsittelevissä teksteissä sisältönä:
- tavoitteena kartoittaa omia lähtökohtia osaamisalueiden kehittämiselle - tehdään itsearviointia ja reflektoidaan
- mitä ajattelet koulusta, oppimisesta ja opettamisesta, millainen olet, missä ja miten sinun on kehityttävä suhteessa osaamisalueiseen
- käytä reflektion tukena opintojakson luentoja ja kirjallisuutta (vähintään yhtä lähdettä/osaamisalue). Teoreettisten lähteiden lisäksi voit hyödyntää esim. uutisia, kolumneja, ajankohtaiskeskusteluja kasvatuksesta ja koulutuksesta jne..
Opintojakson arviointi
Tutkimusanalyysitehtävän arviointikriteerit (ryhmän/parin itsearviointi)
Erinomainen 5:
Olemme esitelleet tutkimusta kattavasti ja analysoineet monipuolisesti tutkimuksen rakennetta ja argumentointia. Olemme pohtineet oivaltavasti, millaisissa tilanteissa olemme kohdanneet tutkittavan ilmiön. Olemme tarkastelleet tutkimukseen liittyviä eettisiä ratkaisuja monipuolisesti kirjallisuuden avulla. Raportin kieliasu on erinomainen. Olemme käyttäneet lähdeviitteitä moitteettomasti ja hyvän tieteellisen tavan mukaisesti. Lähdeluettelo on ajantasainen ja moitteeton.
Hyvä 3:
Olemme esitelleet tutkimusta ja analysoineet tutkimuksen rakennetta ja argumentointia. Olemme pohtineet millaisissa tilanteissa olemme kohdanneet tutkittavan ilmiön. Olemme tarkastelleet jonkin verran tutkimukseen liittyviä eettisiä ratkaisuja kirjallisuuden avulla. Raportin kieliasu on hyvä. Olemme käyttäneet lähdeviitteitä lähes moitteettomasti ja hyvän tieteellisen tavan mukaisesti. Lähdeluettelo on ajantasainen ja lähes moitteeton.
Välttävä 1:
Olemme esitelleet tutkimusta pintapuolisesti ja analysoineet heikosti tutkimuksen rakennetta ja argumentointia. Olemme pohtineet niukasti, millaisissa tilanteissa olette kohdanneet tutkittavan ilmiön. Olemme tarkastelleet suppeasti tutkimukseen liittyviä eettisiä ratkaisuja kirjallisuuden avulla. Raportin kieliasu on heikko ja viimeistelemätön. Lähdeviitteiden käytössä on suuria puutteita. Lähdeluettelo on heikko ja puutteellinen.
Opettaja-arvioinnin kriteerit (prope + pulmapähkinä)
Sivustolla on eritelty monipuolisesti / eri näkökulmista omia käsityksiä koulusta, oppimisesta, opettamisesta ja arvioinnista. Sivustolla ilmenee tekijän oma suhde kouluun, ja tekijä on myös pyrkinyt laajentamaan sitä kehitellessään sivustoaan. Hän on pohtinut kasvatukseen ja oppimiseen liittyviä teemoja ja valittuja opettajuuden ydinosaamisalueita syvällisesti lukemansa kirjallisuuden pohjalta ja muiden opiskelijoiden kanssa ja pyrkinyt näin lisäämään ymmärrystään opintojakson aihepiireistä ja opettajuuden ydinosaamisalueista. Tekijä on pystynyt reflektoimaan kriittisesti omaa kehittymistään, tunnistamaan kehittämiskohteitaan ja aktiivisesti laajentanut omaa ymmärrystään opettajana ydinosaamisalueiden suunnassa. Tekijä on tehnyt oppimisesta itselleen merkityksellistä, jolloin sivusto toimii myös henkilökohtaisena oppimisympäristönä.
Pulmapähkinätehtävässä tutkittava ilmiö sekä siitä herännyt kysymys tai kokonaisuus on kuvattu selvästi ja ymmärrettävästi sekä sen valinta on perusteltu huolellisesti. Olet pohtinut monisyisesti miten ilmiötä käsitellään tai miten voisit ratkaista kysymyksen arkijärjellä. Olet kuvannut moninäkökulmaisesti kuinka ilmiötä on tarkasteltu tutkimuksessa, mutta kuitenkin keskittynyt raportissa tarkemmin yhteen näkökulmaan. Näkökulman valinta on huolellisesti perusteltu ja sen pohjalta tehdyt johtopäätökset tai ratkaisut ovat loogisia. Johtopäätökset tai ratkaisut on perusteltu vakuuttavasti tutkimuskirjallisuuden avulla. Ilmiöön liittyviä käsitteitä on käytetty asiantuntevasti pohdintaan ja tulkintaan. Raportti on kirjoitettu kokonaisuudessa selkeästi. Olet käyttänyt lähdeviitteitä moitteettomasti ja hyvän tieteellisen tavan mukaisesti. Lähdeluettelo on ajantasainen ja moitteeton.
Arvosana 3:
Sivustolla on eritelty omaa käsitystä koulusta, oppimisesta, opettamisesta ja arvioinnista. Sivustolla ilmenee tekijän oma suhde kouluun, ja tekijä on myös pyrkinyt laajentamaan sitä kehitellessään sivustoaan. Hän on pohtinut hyvin kasvatukseen ja oppimiseen liittyviä teemoja opettajuuden ydinosaamisalueita lukemansa kirjallisuuden pohjalta ja muiden opiskelijoiden kanssa ja näin lisännyt ymmärrystään opintojakson aihepiireistä ja opettajuuden ydinosaamialueista. Tekijä on pystynyt reflektoimaan omaa kehittymistään ja tunnistamaan kehittämiskohteitaan opettajana ydinosaamisalueiden suunnassa. Sivustoa on pyritty kehittämään henkilökohtaiseksi oppimisympäristöksi.
Pulmapähkinätehtävässä tutkittava ilmiö sekä siitä herännyt kysymys tai kokonaisuus on kuvattu pääosinselvästi ja ymmärrettävästi. Sen valinta on myös perusteltu. Olet pohtinut miten ilmiötä käsitellään tai miten voisit ratkaista kysymyksen arkijärjellä. Olet kuvannut joitain tutkimuksellisia lähestymistapoja ilmiöön, mutta kuitenkin keskittynyt raportissa tarkemmin yhteen näkökulmaan. Näkökulman valinta on perusteltu ja sen pohjalta tehdyt johtopäätökset tai ratkaisut ovat loogisia. Johtopäätökset tai ratkaisut on perusteltu tutkimuskirjallisuuden avulla. Ilmiöön liittyviä käsitteitä on käytetty asianmukaisesti pohdintaan ja tulkintaan. Raportti on kirjoitettu pääosin selkeästi. Olet käyttänyt lähdeviitteitä lähes moitteettomasti ja hyvän tieteellisen tavan mukaisesti. Lähdeluettelo on ajantasainen ja lähes moitteeton.
Arvosana 1:
Tunnistaa koulun ja oppimisen piirteitä, mutta koulun ilmiöiden sekä opettajuuden ydinosaamisalueiden erittely ja tulkinta on pinnallista ja/tai vähäistä. Pystyy jossain määrin reflektoimaan omaa kehittymistään ja tunnistamaan kehittämiskohteitaan ydinosaamisalueiden avulla. Sivuston laadinta on ulkokohtaisia, ja se on pikemminkin töiden ja materiaalien koonti-/säilömispaikka.
Pulmapähkinätehtävässä tutkittava ilmiö ja siitä noussut kysymys tai kokonaisuus on kuvattu epäselvästi ja/tai ylimalkaiseti. Lähestyt pulmaa arkijärjellä, mutta tutkimuskirjallisuuden kautta ilmiön käsittely on pinnallista ja/tai puutteellista. Tutkimuksen pohjalta muodostamasi johtopäätökset tai ratkaisut ovat epäloogisia. Ilmiöön liittyvien peruskäsitteiden käyttö on puutteellista ja/tai virheellistä. Raportti on kirjoitettu epäselvästi. Lähdeviitteiden käytössä on suuria puutteita. Lähdeluettelo on heikko ja puutteellinen.
Henkilökohtaisen itsearvioinnin kriteerit (prope + pulmapähkinä)
Erinomainen 5:
Pystyn kriittisesti reflektoimaan ja erittelemään oppimaani opintojaksolla. Tunnistan ja pystyn erittelemään arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun perusteita ja eroja. Osaan arvioida kriittisesti tietoa ja todellisuutta koskevia uskomuksiani sekä vahvuuksiani ja kehittämistarpeitani valitun opettajuuden ydinosaamialueen näkökulmasta lähdemateriaalia (luennot ja kirjallisuus) hyödyntäen. Pohdintani ovat oivaltavia, ja ne on perusteltu vakuuttavasti kirjallisuuden, luentojen ja arkielämän kokemusten avulla. Käsitteet on valittu asiantuntevasti ja niitä on käytetty asianmukaisesti pohdintaan ja tulkintaan.
Hyvä 3:
Pystyn reflektoimaan ja erittelemään analyyttisesti oppimaani opintojaksolla. Tunnistan ja pystyn erittelemään arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun perusteita ja eroja. Osaan arvioida tietoa ja todellisuutta koskevia uskomuksiani sekä vahvuuksiani ja kehittämistarpeitani valittujen opettajuuden ydinosaamialueiden näkökulmasta lähdemateriaalia (luennot ja kirjallisuus) hyödyntäen. Pohdintani ovat perusteltu hyvin kirjallisuuden, luentojen ja arkielämän kokemusten avulla. Olen käyttänyt opintojakson peruskäsitteitä pohdintaan ja tulkintaan.
Pulmapähkinätehtävässä olen kuvannut tutkittavan ilmiön sekä siitä heränneen kysymyksen tai kokonaisuuden pääosinselvästi ja ymmärrettävästi. Olen myös perustellut sen valinnan. Olen pohtinut miten ilmiötä käsitellään tai miten voisin ratkaista kysymyksen arkijärjellä. Olen kuvannut joitain tutkimuksellisia lähestymistapoja ilmiöön, mutta kuitenkin keskittynyt raportissa tarkemmin yhteen näkökulmaan. Näkökulman valinta on perusteltu ja sen pohjalta tehdyt johtopäätökset tai ratkaisut ovat loogisia. Johtopäätökset tai ratkaisut on perusteltu tutkimuskirjallisuuden avulla. Ilmiöön liittyviä käsitteitä on käytetty asianmukaisesti pohdintaan ja tulkintaan. Raportti on kirjoitettu pääosin selkeästi.
Välttävä 1:
Pystyn kuvaamaan omaa oppimistani. Tunnistan joitakin arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun eroja. Osaan kuvata joitakin tietoa ja/tai todellisuutta koskevia uskomuksiani, mutta niiden käsittely on pinnallista. Olen esittänyt pohdintojani ilman lähdemateriaalia (luennot ja kirjallisuus) tai kirjallisuuden ymmärtämisessä ja käytössä on puutteita. Opintojakson peruskäsitteiden käyttö on puutteellista ja/tai virheellistä.
Pulmapähkinätehtävässä olen kuvannut tutkittavan ilmiön ja siitä nousseen kysymyksen tai kokonaisuuden epäselvästi ja/tai ylimalkaiseti. Lähestyn pulmaa arkijärjellä, mutta tutkimuskirjallisuuden kautta ilmiön käsittely on pinnallista ja/tai puutteellista. Tutkimuksen pohjalta muodostamani johtopäätökset tai ratkaisut ovat epäloogisia. Ilmiöön liittyvien peruskäsitteiden käyttö on puutteellista ja/tai virheellistä. Raportti on kirjoitettu epäselvästi.