KTKP020 Kasvatus, yhteiskunta ja muutos
Tervetuloa opintojaksolle!
Osaamistavoitteet
- hahmottaa, miten kasvatus ilmenee yhtäältä yhteiskunnallisten rakenteiden ja käytänteiden osana ja toisaalta niitä muuttavana voimana
- osaa tarkastella kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta hyödyntäen kasvatussosiologian käsitteitä
- osaa eritellä kasvatuskäytänteiden ja lapsuudessa, nuoruudessa ja aikuisuudessa tapahtuneiden kulttuuristen muutosten yhteyksiä.
- kasvatus- ja koulutusinstituutiot ja -järjestelmät ja niiden muutos
- kasvatuksen ja koulutuksen suhde valtarakenteisiin, kulttuureihin ja ideologioihin
- kasvatuskäytänteet ja lapsuudessa, nuoruudessa, perheessä sekä työelämässä tapahtuneet kulttuuriset muutokset
- keskeisiä käsitteitä: yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, inkluusio, osallisuus, moninaisuus, toiseus, eriarvoistuminen, sukupuolistunut väkivalta
Opintojakson suorittaminen:
- Tiedekunnan yhteiset luennot (polkuavain: traditio), jotka katsotaan tallenteina, suurryhmä- ja opehuonetapaamiset
- Yksilötehtävät: Norminrikkomistehtävä, Propen työstäminen
- Ryhmätehtävä: Megatrenditehtävä opehuoneissa
Opintojakson kirjallisuus:
- Antikainen, A. & Rinne, R. & Koski, L. 2013. Kasvatussosiologia. Jyväskylä: PS-kustannus. (soveltuvin osin)
- Englanninkielinen tieteellinen artikkeli joko Lanas, Maija & Kiilakoski, Tomi (2014) Growing pains: teacher becoming a transformative agent. Pedagogy, Culture & Society, 21(3), 343-360. (saatavilla: https://hairikot.files.wordpress.com/2019/05/growing-pains_postprint.pdf) tai opehuoneen vetäjän kanssa sovittu artikkeli teematehtävään liittyen
- Lisäksi muuta kirjallisuutta ja materiaalia opetusohjelmassa tarkennettavalla tavalla.
Koulukuvat
Palauttakaa kolmannen syyrryhmän koulukuvat tänne
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Aleksin luento: Megatrenditehtävän caset
Vähättely VS. Aktivismi
- Luokkahuoneessa voi tulla vastakkainasetteluita oppilaiden ja opettajan välillä tai vain oppilaiden kesken.
- Opettajan päätös ottamasta asiaan kantaa on hänen oma valintansa. Pitkässä juoksussa voi olla turvallisempaa pysyä puolueettomana ellei halua väitellä asiasta ihmisen kanssa joka onkin asiasta eri mieltä.
- Opettaja voi tukea ja kannustaa aktiivisuuteen, jos kyseessä on jokin hyödyllistä ja tärkeätä päämäärää ajava tavoite, esimerkiksi ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu.
- Opettajan tulee keskustella aktivismista avoimesti oppilaiden kanssa, sekä muistuttaa yhteisistä pelisäännöistä, missä menevät kohtuuden rajat mikäli aktivismia harjoittaa
Kaupunki vs. maaseutu vs. monipaikkaisuus
- voi aiheuttaa porukan jakautumista luokan sisällä
- vastakkainaasettelu maaseutu vs kaupunki
- asenne-erot esim. pitkät välimatkat
- monipaikkaisuus ilmentyy eismerkiksi eronneiden vanhempien lapsissa, jotka asuvat ns. kahdessa kodissa
- Esimerkiksi tietynlaiset helpotukset pitkän välimatkan opiskelijoille (maaseutu), kuten aikaisemmin tunnilta päästäminen bussin kyytiin voi aiheuttaa närkästystä lyhyemmän välimatkan opiskelijoissa (kaupunki)
- ihmiset keskittyy asumaan kaupunkeihin, opettajien rekrytointi maaseudulle hankalampaa; opetuksen taso eri maalla vs. kaupungissa ja esim. kieli- tai kurssitarjonta voi olla maaseudun kouluissa suppeampi
- Erilaiset opiskeluvaihtoehdot maalla ja kaupungissa (eri lähtökohdat)
- Monipaikkaisuus tuo erilaisia perspektiivejä ja tapoja (mm. edellämainitut asenne-erot)
Vahvojen johtajien ihannointi
- Vahvoja johtajia havaitaan kouluympäristön lisäksi yhteiskunnassa yleisesti.
- Vallan jakautuminen yhdelle hahmolle ei välttämättä ole hyvä lopputulos. Johtajan orgaaninen valikoituminen ei kuitenkaan takaa demokratiaa.
- Johtajan valikoitumisessa demokratia ilmenee esimerkiksi johtajan asemasta luopumisessa. Jos johtaja on valmis luopumaan asemastaan, hänen voidaan tulkita toimivan demokraattisesti.
- Johtajan ihannointi on yksilöistä riippuvainen sosiaalinen ilmiö. Erilaisissa tilanteissa ja yhteiskunnassa yleisesti usein karismaattisemmat yksilöt saattavat ajautua johtajan asemaan.
- Karismalla on helpompi päästä usein korkeammalle johtajan aseman tavoitteisiin.
- Koulussa oppilaat ottavat auktoriteetista esimerkkiä, oli kyseessä opettaja, toinen oppilas tai joku muu.
- Sosiaalisen hierarkian muodostuminen on tyypillistä etenkin yläkoulussa. Tällöin johtajien ihannointi näyttäytyy etenkin oppilasryhmien sisäisenä vallan hakemisena ja vertaisen kunnioituksen rakentumisena.
- Toisella asteella sosiaaliset valtarakenteet heltyvät ja johtajia kohdataan enemmän tasavertaisina yksilöinä.
- Hyvä johtaja osaa hallita tilanteita ja auktoriteettiaan demokraattisesti, nöyrästi, empaattisesti ja pedagogiikan huomioiden.
- Populismi rakentaa vaikutusalaisten yksilöiden ajatuksia ja mielipiteitä ihanteellisesta johtajasta.
Heimoutuminen ja heimouttaminen
- Ennakkoluulot tai oletukset toisia kohtaan esimerkiksi ainejärjestön tai omien mielenkiinnonkohteiden mukaan
- Omiin ryhmiin jakautuminen luokkahuoneessa esimerkiksi yhteisten harrastusten tai kotipaikkakunnan mukaan
- Esimerkiksi yläkouluissa hierarkiat: ysiluokkalaiset korkeammassa asemassa kuin seiskaluokkalaiset
- "Heimojen" muodostuminen koulussa: esimerkiksi 'suositut' nuoret muodostavat oman ryhmänsä ja muut nuoret tiedostavat sen
- Opiskelijat jaetaan herkästi ryhmiin; esimerkiksi oppilaat jotka ovat aktiivisia tunnilla mielletään nopeasti yli-innokkaiksi
- Heimouttaminen sukupuolen perusteella: "pojat on poikia" - ajattelu
- Heimoista ja 'rooleista' on vaikea päästä pois, vaikka haluaisikin
- Heimoihin kuulumiseen liittyy tietynlainen velvollisuudentunne; vaikea sanoa 'ei' jos itsesi liitetään tiettyyn ryhmään tai heimoon
KULUTUSKULTTUURI VS RIITTÄVÄ ON TARPEEKSI
-kulutustottumukset on ja tulee olemaan jatkossakin väestöä jakava tekijä
-vanhemmat käyttävät enenevässä määrin rahaa ostaakseen yksityistä tukiopetusta lapsilleen (painotus palveluihin)
-se, kenellä on eniten rahaa, pystyy kuluttamaan eniten
-mahdollisuus kuluttaa voi määrittää oppilaan suosion luokkahuoneessa
-ylikulutus on yleistä nuorilla, koska heillä ei ole impulsiivisuuden kontrollin kykyä-saavat mitä haluavat
Populismi
-Vaikka koulut ovat periaatteessa ei-poliittisia instituutioita, opiskelijat ja oppilaat ovat heijastuma heitä ympäröivästä yhteiskunnasta: vanhemmat, eri viestimet ja sosiaalinen media tuovat populistiset aatteet ja ajatusket näkyviksi kouluympäristössä
-Erilaiset vastakkainasettelun muodot kärjistyvät populismin myötä: oppilas vs opettaja, menestyvät oppilaat vs muut oppilaat, korkeasti koulutetuista perheistä tulevat vs duunariperheistä tulevat, eri kulttuureista tulevat
-Erilaiset konfliktit kärjistyvät helposti nyky-yhteiskunnassa, ja tämä heijastuu toimintaan luokkahuoneissa: mm. sosiaalisen median kuplat ja yleinen asenneilmapiiri vaikeuttavat konfliktien ratkaisemiseen pyrkivää toimintaa
-Populistisen ajattelun tietyt osa-alueet ovat ristiriidassa opetussuunnitelman tasavertaisuuden vaatimuksen kanssa, joka voi aiheuttaa ristiriitatilanteita opetukseen liittyen
-Myöskin koulun sisällä saattaa muodostua populistisia 'blokkeja' - kun joku tietty toimintatapa tai ajattelutapa muodostuu vallitsevaksi normiksi, on oppilaiden/opiskelijoiden vaikea haastaa tällaista normia
- Luokkahuoneessa voi tulla vastakkainasetteluita oppilaiden ja opettajan välillä tai vain oppilaiden kesken.
- Opettajan päätös ottamasta asiaan kantaa on hänen oma valintansa. Pitkässä juoksussa voi olla turvallisempaa pysyä puolueettomana ellei halua väitellä asiasta ihmisen kanssa joka onkin asiasta eri mieltä.
- Opettaja voi tukea ja kannustaa aktiivisuuteen, jos kyseessä on jokin hyödyllistä ja tärkeätä päämäärää ajava tavoite, esimerkiksi ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu.
- Opettajan tulee keskustella aktivismista avoimesti oppilaiden kanssa, sekä muistuttaa yhteisistä pelisäännöistä, missä menevät kohtuuden rajat mikäli aktivismia harjoittaa
Kaupunki vs. maaseutu vs. monipaikkaisuus
- voi aiheuttaa porukan jakautumista luokan sisällä
- vastakkainaasettelu maaseutu vs kaupunki
- asenne-erot esim. pitkät välimatkat
- monipaikkaisuus ilmentyy eismerkiksi eronneiden vanhempien lapsissa, jotka asuvat ns. kahdessa kodissa
- Esimerkiksi tietynlaiset helpotukset pitkän välimatkan opiskelijoille (maaseutu), kuten aikaisemmin tunnilta päästäminen bussin kyytiin voi aiheuttaa närkästystä lyhyemmän välimatkan opiskelijoissa (kaupunki)
- ihmiset keskittyy asumaan kaupunkeihin, opettajien rekrytointi maaseudulle hankalampaa; opetuksen taso eri maalla vs. kaupungissa ja esim. kieli- tai kurssitarjonta voi olla maaseudun kouluissa suppeampi
- Erilaiset opiskeluvaihtoehdot maalla ja kaupungissa (eri lähtökohdat)
- Monipaikkaisuus tuo erilaisia perspektiivejä ja tapoja (mm. edellämainitut asenne-erot)
Vahvojen johtajien ihannointi
- Vahvoja johtajia havaitaan kouluympäristön lisäksi yhteiskunnassa yleisesti.
- Vallan jakautuminen yhdelle hahmolle ei välttämättä ole hyvä lopputulos. Johtajan orgaaninen valikoituminen ei kuitenkaan takaa demokratiaa.
- Johtajan valikoitumisessa demokratia ilmenee esimerkiksi johtajan asemasta luopumisessa. Jos johtaja on valmis luopumaan asemastaan, hänen voidaan tulkita toimivan demokraattisesti.
- Johtajan ihannointi on yksilöistä riippuvainen sosiaalinen ilmiö. Erilaisissa tilanteissa ja yhteiskunnassa yleisesti usein karismaattisemmat yksilöt saattavat ajautua johtajan asemaan.
- Karismalla on helpompi päästä usein korkeammalle johtajan aseman tavoitteisiin.
- Koulussa oppilaat ottavat auktoriteetista esimerkkiä, oli kyseessä opettaja, toinen oppilas tai joku muu.
- Sosiaalisen hierarkian muodostuminen on tyypillistä etenkin yläkoulussa. Tällöin johtajien ihannointi näyttäytyy etenkin oppilasryhmien sisäisenä vallan hakemisena ja vertaisen kunnioituksen rakentumisena.
- Toisella asteella sosiaaliset valtarakenteet heltyvät ja johtajia kohdataan enemmän tasavertaisina yksilöinä.
- Hyvä johtaja osaa hallita tilanteita ja auktoriteettiaan demokraattisesti, nöyrästi, empaattisesti ja pedagogiikan huomioiden.
- Populismi rakentaa vaikutusalaisten yksilöiden ajatuksia ja mielipiteitä ihanteellisesta johtajasta.
Heimoutuminen ja heimouttaminen
- Ennakkoluulot tai oletukset toisia kohtaan esimerkiksi ainejärjestön tai omien mielenkiinnonkohteiden mukaan
- Omiin ryhmiin jakautuminen luokkahuoneessa esimerkiksi yhteisten harrastusten tai kotipaikkakunnan mukaan
- Esimerkiksi yläkouluissa hierarkiat: ysiluokkalaiset korkeammassa asemassa kuin seiskaluokkalaiset
- "Heimojen" muodostuminen koulussa: esimerkiksi 'suositut' nuoret muodostavat oman ryhmänsä ja muut nuoret tiedostavat sen
- Opiskelijat jaetaan herkästi ryhmiin; esimerkiksi oppilaat jotka ovat aktiivisia tunnilla mielletään nopeasti yli-innokkaiksi
- Heimouttaminen sukupuolen perusteella: "pojat on poikia" - ajattelu
- Heimoista ja 'rooleista' on vaikea päästä pois, vaikka haluaisikin
- Heimoihin kuulumiseen liittyy tietynlainen velvollisuudentunne; vaikea sanoa 'ei' jos itsesi liitetään tiettyyn ryhmään tai heimoon
KULUTUSKULTTUURI VS RIITTÄVÄ ON TARPEEKSI
-kulutustottumukset on ja tulee olemaan jatkossakin väestöä jakava tekijä
-vanhemmat käyttävät enenevässä määrin rahaa ostaakseen yksityistä tukiopetusta lapsilleen (painotus palveluihin)
-se, kenellä on eniten rahaa, pystyy kuluttamaan eniten
-mahdollisuus kuluttaa voi määrittää oppilaan suosion luokkahuoneessa
-ylikulutus on yleistä nuorilla, koska heillä ei ole impulsiivisuuden kontrollin kykyä-saavat mitä haluavat
Populismi
-Vaikka koulut ovat periaatteessa ei-poliittisia instituutioita, opiskelijat ja oppilaat ovat heijastuma heitä ympäröivästä yhteiskunnasta: vanhemmat, eri viestimet ja sosiaalinen media tuovat populistiset aatteet ja ajatusket näkyviksi kouluympäristössä
-Erilaiset vastakkainasettelun muodot kärjistyvät populismin myötä: oppilas vs opettaja, menestyvät oppilaat vs muut oppilaat, korkeasti koulutetuista perheistä tulevat vs duunariperheistä tulevat, eri kulttuureista tulevat
-Erilaiset konfliktit kärjistyvät helposti nyky-yhteiskunnassa, ja tämä heijastuu toimintaan luokkahuoneissa: mm. sosiaalisen median kuplat ja yleinen asenneilmapiiri vaikeuttavat konfliktien ratkaisemiseen pyrkivää toimintaa
-Populistisen ajattelun tietyt osa-alueet ovat ristiriidassa opetussuunnitelman tasavertaisuuden vaatimuksen kanssa, joka voi aiheuttaa ristiriitatilanteita opetukseen liittyen
-Myöskin koulun sisällä saattaa muodostua populistisia 'blokkeja' - kun joku tietty toimintatapa tai ajattelutapa muodostuu vallitsevaksi normiksi, on oppilaiden/opiskelijoiden vaikea haastaa tällaista normia