Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää oppia ymmärtämään, miksi elämme tällaisessa maailmassa kuin nyt ja mitkä asiat historian saatossa ovat siihen vaikuttaneet. Opetuksen tulisi johdatella oppilaita ajattelemaan ja pohtimaan asioita sekä kokonaisuuksia. Historiallisesti merkittävien tapahtumien kertominen tarinan omaisesti sekä oppituntien elävöittäminen toiminnallisuuden sekä yhdessä tekemisen kautta aktivoi oppilaita tutustumaan historiaan mielekkäällä tavalla sekä luo pohjaa historian opiskeluun myöhemmille vuosiluokille.

Historian oppiaineen tavoitteissa mielenkiintoni herätti tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen tiedon hankkimisessa. Tietotekniikka on yhä enemmän läsnä lasten elämässä ja se voi tarjota oppilaille mielekkään oppimisympäristön, mutta haastaa samalla oppilaita myös kriittiseen ajatteluun.

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat oppilaille hyvin laaja-alaista opetusta. Oppiaineissa pyritään ymmärtämään ympäröivää maailmaa, syy-seuraus suhdetta, kulttuurien oppimista, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä monilukutaitoa.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) tarjoaa oppilaille tietoa erilaisista kulttuureista, kielistä sekä uskonnoista. Eri kulttuureista saatu tieto auttaa oppilaita ymmärtämään sekä arvostamaan toisiaan paremmin. Historia ja yhteiskuntaoppi vahvistaa myös oppilaan kulttuuri-identiteetin muodostamista sekä kannustaa oppilaita pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa.

Historian opetuksessa, kuten kaikessa opetuksessa, tärkeää on tietenkin se, että oppilaat oppisivat uutta tietoa ja ymmärrystä. Historian opetuksessa tärkeää on mielestäni faktatiedon opettamisen sijaan opettaa ymmärrystä ja käsitystä maailmasta. Kuten aina sanotaan, historian tuntemisen avulla voi käsittää nykyisyyttä. Kuitenkin opetuksessa tulisi huomioida se, että ymmärrys ja käsitys myös saavuttavat oppilaat. Tähän vaikuttaa mm. opetustyyli, toki paljon muitakin asioita. 

 

Opsissa mielestäni tavoitteet ovat selkeitä ja historian ja yhteiskuntaopin oppianeen on mahdollista saavuttaa nämä tavoitteet. En jäänyt ihmettelemään mitään, pikemminkin tavoitteet herättivät kiinnostuksen, että mihin kaikkeen historian ja yhteiskuntaopin oppiaineessa voi päästä.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista historian ja yhteiskuntaopin oppiaineet tarjoavat osia monista tavoitteista, esim.

• osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Tässä tavoitteessa oppilaat pohtivat menneisyyden ja tulevan välisiä yhteyksiä.
• monilukutaito ja tieto-ja viestintäteknologiaosaaminen siinä mielessä, että ops:n tavoitteissa johdattaa oppilasta tunnistamaan eri historiallisia lähteitä. Tähän liittyy mielestäni oleellisesti monilukutaito, eri välineiden avulla tiedon etsimistä.
• kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
• ajattelu ja oppimaan oppiminen

Historian opetuksessa on mielestäni tärkeää tuoda esiin merkittäviä tapahtua ihmiskunnan historiassa. Tärkeää on myös luoda keskustelua näiden aiheiden ympärille: Miksi luulette että näin on tapahtunut? Voisiko näin joskus uudestaan tapahtua? Mitä tapahtuneesta on voitu oppia?

Pidän myös tärkeänä sitä, että kaikessa opiskelussa tuo esiin erilaiset kokemukset ja näkökulmat. Harvoin mikään asia on mustavalkoisesti joko hyvä tai paha.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää se, että oppilaalle tulisi edes jonkinlainen käsitys siitä, minkälainen maailma on ennen ollut ja miten ollaan tultu tähän tilanteeseen, missä nyt ollaan. Lisäksi on tärkeää oppia, että mitkä ovat tärkeimmät tapahtumat tai asiat, joita maailma on kohdannut ja mille ajalle nämä tapahtumat sijoittuvat aikajanalla. Koen, että nämä ovat tärkeitä historian opetuksessa myöskin sen takia, että oppilaalle muodostuisi kokonaisvaltaisempi käsitys kaikesta, esim. siitä, mikä tilanne on johtanut mihinkin. Lisäksi koen, että parempi tietämys historiasta antaa myöskin eväitä kriittisempään ajatteluun esim. yhteiskunnallisissa asioissa. 

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Mielestäni kaikki historian opsin tavoitteet olivat hyvin mielenkiintoisia ja selkeitä. Erityisesti kiinnitin kuitenkin huomiota siihen, miten tavoitteet voidaan saavuttaa. Mielenkiintoani herätti esimerkiksi se, että miten tärkeää on valita erilaisia työtapoja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Pidin erityisesti siitä, että työtapoihin oltiin lueteltu lähteiden tarkastelemisen lisäksi myös toiminnallisia tapoja, kuten esim. draamaa sekä leikkejä. Mielestäni on erittäin hienoa ja myöskin tärkeää, että lapset voivat oppia uusia asioita historiasta, mutta samalla myöskin pääsevät harjoittelemaan itse ilmaisutaitoja yms. 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineena tarjoavat oppilaille erittäin laaja-alaista opetusta, sillä nämä oppiaineet muodostavat yhdessä erittäin kattavan opetuksen monesta eri osaamisen osa-alueista. Oppiaineessa opitaan niin omasta itsestään sekä omasta identiteetistään kuin myös tieto- ja viestintäteknologiasta. 

Tämänhetkisen näkemykseni mukaan historian opiskelussa on tärkeää, että oppilas saadaan ymmärtämään kokonaisuutena merkittävät menneisyyden tapahtumat, miksi kyseiset tapahtumat tapahtuivat sekä miten kyseinen tapahtuma on vaikuttanut/vaikuttaa tämänhetkiseen maailmantilanteeseen. Uskon myös, että historian opiskelu auttaa kehittymään erilaisten kokonaisuuksien hahmottamisessa, lähdekriittisyydessä ("voittajat kirjoittavat historian kirjat") sekä keskustelutaitojen kehittyminen.

Opsin T5 kohta eli ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja herätti mielenkiintoni.

Varsinkin tavoitteet kohdistuen työelämätaitoja ja yrittäjyyttä herättivät mielenkiintoni. Tavoite sai minut pohtimaan, miten historian oppiaineen kautta voidaan innostaa oppilaita olemaan yrittelijäitä.
Voiko esimerkiksi historian tunneilla seurattu teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen virittää oppilaiden asenteita lähestyvää työelämää ja yrittelijäisyyttä kohtaan. Mielestäni laaja-alaisen osaamisen osa-alueilla historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat opetusta, jossa oppilaan ymmärrys kasvaa ympäröivästä maailmasta, monilukutaidosta, kulttuurisesta osaamisesta, vuorovaikutuksesta, itsenä ilmaisemisesta sekä syy-seuraussuhteista.

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää käsitellä aiheita siten, että niistä saa hyvän kokonaiskuvan. On tärkeää suunnitella opetus huolella ja miettiä, mitä asioita haluaa käsitellä tarkemmin kuin toisia. Mielestäni olisi tärkeää, että historian opetuksen avulla oppilaat saisivat selkeän aikajanallisen kuvan siitä, mitä kaikkea menneisyydessä on tapahtunut. Näen myös tärkeänä sen, että asioiden syy-seuraus yhteyksiä käydään tunneilla lävitse ja pohditaan esimerkiksi sitä, miten historiasta voidaan ottaa opiksi, eikä toistaa enää samoja virheitä. Näkisin tärkeänä myös sen, että tapahtumia käsiteltäisiin loogisessa järjestyksessä, siten kuin ne ovat tapahtuneet, jolloin asioita ja tapahtumia on helpompi asettaa oikeaan mittakaavaan ja toisaalta peilata niitä toisiinsa. 

Kaiken kaikkiaan näen yksityiskohtia ja vuosilukujen ulkoaopettelua tärkeämpänä sen, että opetus vahvistaa kokonaisukuvaa menneisyydestä. Toki on mielestäni hyvä, että esimerkiksi jokainen tietää, milloin Suomi on itsenäistynyt ja osaa sijoittaa merkittävimpiä tapahtumia oikealle vuosisadalle tai vuosikymmenille, mutta tarkkojen päivämäärien ulkoaopettelu on mielestäni turhaa. 

Näkisin historian opetuksessa tärkeänä myös sen, että joihinkin asioihin voitaisiin syventyä tarkemmin oppilaiden kiinnostuksen mukaan. 

Historian opetuksessa pidän tärkeänä myös sen, että oppilaat osaisivat tunnistaa nykymaailmasta asioita, jotka heijastuvat menneisyyteen tai ymmärtäisivät nykymaailman ilmiöitä menneisyyden tapahtumien kautta. 


Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Mielestäni sekä historian että yhteiskuntaopin tavoitteet oli hyvin muotoiltu ja ainakin itse pidin niitä kaikkia tärkeinä. Lukiessa tavoitteita mieleeni nousi uusia asioita sen suhteen, mikä historian opetuksessa on tärkeää. Mielestäni esimerkiksi eri kulttuurien ja kansojen tunteminen ja ymmärtäminen on tärkeää rasisimin ennaltaehkäisemiseksi ja suvaitsevamman yhteiskunnan kehittymisen kannalta. 

Se oli tavoitteissa myös mielenkiintoista, kuinka niissä oli nostettu esille elämykselliset ja toiminnalliset työtavat, joita omana kouluaikanani ei ainakaan kovin paljoa ollut, jos ei lasketa mukaan perinteisiä ryhmätöitä. Toki jonkin verran oli joitain toiminnallisia juttuja, mutta koen, että niitä olisi voinut olla enemmänkin. Mielenkiintoni herätti, kuinka tavoitteissa nostettiin esimerkiksi esiin draaman ja leikkien kautta oppiminen. Mielestäni tällainen toiminnallinen oppiminen on tärkeää ja varmasti lisää kiinnostusta opiskeltavaa asiaa kohtaan. 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Mielestäni historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueille. Kulttuurista osaamista voidaan kehittää historian avulla tutustumassa esimerkiksi erilaisiin kansoihin ja kulttuureihin ja heidän elämäntapoihin. Arjen taidot korostuvat luonnollisesti erityisesti yhteiskuntaopissa, jossa opetellaan erilaisia arjen taitoja, kuten vaikuttamista ja laskujen maksamista. Molemmat oppiaineet mahdollistavat myös laajan tvt:n hyödyntämisen. Yhteiskuntaoppi tukee myös sitä, kuinka asioihin on mahdollista vaikuttaa demokraattisessa yhteiskunnassa.

Mikä on historian opetuksessa tärkeää?

Oppilaat saavat ansaitsemansa yleissivistyksen historian opettamisen avulla. Se ei ole pelkästään oma oppiaineensa, vaan moni muukin kouluaine (uskonto, kemia) käsittelevät omasta näkökulmastaan historiaa. Historian aineen opetus tarjoaa myös uusia näkökulmia, joiden kautta oppilaat katsovat maailmaa, sen tapahtumia ja osaavat arvioida niitä kriittisesti. Oppilaat saavat historian opetuksen avulla myös uutta tietoa yhteiskuntien rakentumisesta ja ymmärrystä siihen, miten ja miksi ne toimivat nykyään niin kuin toimivat. Mikä kaikki on muuttunut, ja miksi? Aivan yhtä tärkeää on myös kertoa oppilaille historiassa tehdyistä virheistä, jotta ne eivät koskaan enää toteutuisi.

Mikä/mitkä tavoitteista herätti kiinnostuksen tai jäi ihmettelemään? Oliko jotain, mitä ei ymmärtänyt?

Perusopetuksen opetussuunitelman perusteiden tavoiteet (POPS, 2014) historian ja yhteskuntaopin osuudessa ovat hyvin selkeät ja määrätietoiset, mistä olin positiivisesti yllättynyt! Ne on mahdollista tavoittaa, sillä alakoulun puolella keskitytään kasvattamaan oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurintuntemusta, ja niitä pystytään soveltamaan eri tavoin. Tavoitteissa painotettiin myös kiinnostuksen herättämisen tärkeyttä sekä ymmärtämistä.

En koe jääneeni ihmettelemään mitään, sillä tavoiteet ovat realistisia ja hyvin selkeitä. Kiinnostukseni herätti varsinkin T4: ”ohjata oppilasta tarkastelemaan median roolia ja merkitystä omassa arjessa ja yhteiskunnassa”. Nykypäivänä media on suuressa osassa ihmisten elämää ja vaikuttaa heidän ajattelutapaansa. Olisi mielenkiintoista nähdä myös oppilaiden ymmärtävän sen vaikutusvallan ja kuinka media on muovannut ihmisten elämää ja ajattelutapaa kymmenien vuosien ajan sekä sen muutokset. 

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi muodostavat yleissivistyksen kehdon, joka tarjoaa laaja-alaisen osaamisen osa-alueella tietoa ja ymmärrystä sekä ennen aikaan kuin tulevaisudestakin. Opetukseen sisältyy ajattelua ja pohdintaa ei pelkästään yhteiskunnan mittakaavassa, vaan myös oppilaan omasta identiteetistä: kuinka se on muovautunut aikojen ja yhteiskunnan myllerryksessä. 

Esimerkiksi L7 tuo esille hyvin oppiaineiden tarkoituksen: “Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.” Molemmat aineet voidaan liittää tähän, sillä ne pyrkivät juuri pohdintaan eri näkökulmien avulla. Yhteiskuntaoppi keskittyy enemmän yhteiskunnan muovautumiseen, kun taas historia kertoo teot ja niiden merkityset.

Historian opetuksessa on tärkeää mielestäni jo aikaisessa vaiheessa tuoda esiin historian luonne, eli se, etteivät historialliset lähteet usein ole mitään tarkkoja ja objektiivisia kuvauksia menneistä tapahtumista vaan tieto muokkaantuu aina, kun sitä kirjoitetaan ylös. Siihen vaikuttavat esimerkiksi se, mistä kerrotaan ja mitä jätetään mainitsematta, kenen näkökulmasta tapahtumat on kuvattu ja niin edelleen. Juuri tästä syystä historian opetuksessa mielestäni on hyvin tärkeää myös opettaa lähdekriittisyyttä ja kannustaa oppilaita hakemaan tietoa monesta lähteestä eikä vaan luottamaan yhteen, vaikka tiettyä oppikirjaa usein tunneilla käytetäänkin.

 

Historian opetuksessa on myös tärkeää antaa jonkinlainen kokonaiskuva menneisyydestä eikä ainakaan keskittyä vuosilukujen ja nimien ulkoa opetteluun. Toki tiettyihin, tärkeisiin tapahtumiin on hyvä perehtyä paremmin, mutta mahdollisimman mielenkiintoisella tavalla jossa oppilaat itse pääsevät tutkimaan ja etsimään tietoa. Historian opetuksessa on myös hyvä kannustaa oppilaita, jos heitä alkavat kiinnostamaan jotkut tietyt aiheet ja aikakaudet, ja ottaa sitä myös mukaan opetukseen esimerkiksi projektien muodossa.

 

Tavoitteissa oli paljon samoja asioita, mitä itsekin pidän tärkeänä, erityisesti kannustus historiasta kiinnostumiseen, lähteiden tunnistaminen ja käyttö sekä niiden tulkinnallisuus. Minusta kiinnostavia tavoitteita oli myös ihmisen toiminnan motiivien ymmärtäminen, sekä tapahtumien ja ilmiöiden syiden ja seurauksien tutkiminen. Ainakaan minun historiantunneillani ei kauheasti pohdittu aiheita noin syvällisesti, lähinnä luimme ja kuulimme tapahtumista ja ne piti sitten itsekin osata selostaa. On hienoa, että tavoitteissa on myös tuotu vahvasti esille ajattelun kehittyminen, soveltaminen ja tutkiva oppiminen sekä elämykselliset ja toiminnalliset työtavat, niitä haluaisin itse opettajana osata hyödyntää. Samoin oman perheen ja yhteisön historian tutkiminen kuulostaa mielenkiintoiselta projektilta. Hankalalta tuntui ehkä oppilaan ajattelun ja toiminnan arviointi.

 

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueille historia oppiaineena voi tarjota paljon. Erityisesti se voi kehittää ajattelua historiallisesta ja kriittisestä näkökulmasta, laajankin tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Lisäksi se tuo myös paljon kulttuuriseen osaamiseen, sillä historiassa voidaan nimenomaan tutkia menneitä ja nykyisiä kulttuureja, esimerkiksi sisällöissä mainitaan antiikin perintö ja toki Ruotsin osana olemisen vaikutus kulttuuriimme. Minusta historiassa voisi myös tuoda esiin kieliaspektin vahvemmin, ainakin minua kielten kehittyminen ja historia kiinnostavat kaikista eniten ja se liittyy myös kansanryhmien levittäytymiseen ja vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Samoin historia ja erityisesti yhteiskuntaoppi kehittävät oppilaan työelämätaitoja ja kiinnostusta osallistua ja vaikuttaa. Toki myös monilukutaito sekä tieto ja viestintäteknologinen osaaminen tulevat esille monenlaisien lähteiden tutkimisessa ja kriittisessä tulkinnassa.

Mielestäni olennaisinta historian opetuksessa on, että oppilaat ymmärtävät historian tiedon luonteen. Koska historiaan vaikuttaa niin monet asiat, on mahdotonta käydä eri tapahtumia läpi kaikista näkökulmista. Tietoa historian tapahtumista voi kuka vain etsiä ja löytää netistä tai kirjastosta mutta sen ymmärtäminen, ettei tapathumien kulussa ole välttämättä yhtä totuutta, on mielestäni tärkeää. Aina, kun johonkin asiaan liittyy enemmän kuin yksi henkilö, on siinä myös enemmän kuin yksi tulo- tai näkökulma. 

Kiinnostavia tavoitteita (POPS2014) olivat mm: 

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

Nämä ehkä kiinnostavimpia siksi, että ne ovat linjassa oman pohdintani kanssa.

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
Jäin miettimään tätä tavoitetta, että mitä tarkoitetaan identiteettiä rakentavalla oppiaineella. Millä tavalla historian opetuksessa rakennetaan identiteettiä? Tavallaan tottakai se vaikuttaa mutta millä tavoin?

Mielestäni historia ja yhteiskuntaoppi voidaan liittää jokaiseen laaja-alaiseen tavoitteeseen jollain tapaa. Ehkä keskeisimpiä ovat kuitenkin L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L4 monilukutaito sekä L7 osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Laaja-alaiset osaamisen osiothan nimensä mukaisesti pyrkivät laajempaan ymmärrykseen ja siihen, että erilliset asiat ymmärrettäisiin olevan osa jotain suurempaa kuvaa. Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat siis jotain niihin jokaiseen. 

Historian opetuksessa tärkeää on se, että oppilaat oppisivat ja ymmärtäisivät sen millaisessa maailmassa elämämme ja mitkä tekijät ovat siihen pisteeseen johdattanut. Oppia asioiden syy-seuraussuhteita, jotta pystyisivät hahmottamaan ja käsittämään ympäröivää maailmaa. Opetuksessa tärkeää on saada oppilaiden mielenkiinto ja innostus historiaa kohtaan. Historia on tärkeä oppiaine ja opetuksessa tärkeä hyödyntää myös mahdollisimman monipuolisia opetustapoja.  

- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt? 

Kaikki tavoitteet olivat selkeitä, monipuolisia ja tärkeitä. Kiinnostukseni herätti tavoitteissa esiin nostetut elämykselliset ja toiminnalliset työtavat esim. draama, leikit ja pelit. Toiminnallisuuden ja elämyksellisien työtapojen kautta asioiden opettelu tekee opiskelusta mielenkiintoista, hauskaa sekä voi helpottaa oppilaita hahmottamaan konkreettisemmin asioita. Myös tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa monipuolistaa opetustapoja esim. Erilaiset videot, dokumentit jne. sekä oppilaiden oma mahdollisuus itse tutkia ja etsiä tietoa. 

 
- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille? 

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat paljon ja monipuolisesti laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueille ja voidaankin yhdistää jokaiseen tavoitteeseen jollakin tapaa. Esim. oppilaiden monilukutaito, kulttuurinen ymmärrys, vuorovaikutus, tieto- ja viestintäteknologia sekä osallistuminen. 

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historian opetuksessa on tärkeää pyrkiä luomaan oppilaille mahdollisimman hyvä kokonaiskuva siitä, miten maailma ja yhteiskunta ovat kehittyneet juuri tällaisiksi kuin ne nyt ovat. Lisäksi historian opetuksessa on tärkeää saada oppilaat kiinnostumaan menneestä ajasta ja ihmisen toiminnasta erilaisina aikakausina. On tärkeää, että oppilaat pääsevät myös hyödyntämään omaa elämäänsä ja löytävät tietynlaista samaistumispintaa. Historian opetuksessa merkittävässä roolissa on myös ajattelutaitojen kehittyminen sekä asioiden tarkasteleminen kriittisesti.

- Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Oikeastaan kaikki tavoitteet olivat mielestäni melko selkeitä ja tärkeitä. Kiinnostuin erityisesti historian tavoitteesta ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja sekä esittämään muutoksille syitä. Historian opetuksesta tulee usein ensimmäisenä mieleen ajatus siitä, että opeteltaisiin tarkkoja vuosilukuja ja yksittäisiä tapahtumia. Kuitenkin yleensä oleellisempaa on ymmärtää, miksi nämä tapahtumat ovat merkityksellisiä, siksi onkin erityisen tärkeää, että historian opetuksessa ohjataan käsittelemään eri aiheita monipuolisesti ja erilaisista näkökulmista.

Yhteiskuntaopin tavoitteista kiinnostukseni herätti pyrkimys kannustaa oppilasta harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja sekä keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä. Tavoite on kiinnostava, koska näen sen todella merkityksellisenä. On tärkeää, että oppilaat oppivat jo varhain vaikuttamisen mahdollisuuksista ja oppivat minkälaisen mahdollisuuden erilaiset mielipiteet luovat.

- Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?

Historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat paljon sisältöä laaja-alaisen osaamisen osa-alueille. Historian opetuksessa korostuu ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) sekä monilukutaito (L4). Yhteiskuntaopissa puolestaan laaja-alaisen osaamisen osa-alueista korostuvat itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) sekä osallistuminen sekä vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).

Mikä historian opetuksessa on tärkeää?

Historiaa opetuksessa on tärkeää käydä läpi erilaisia vaihteita, tapahtumia ihmiskunnan aikana ja sitä ennen, sekä pohtia että tutkia näiden merkitystä siinä ajassa sekä kuinka ne vaikuttavat nykyaikaan. Tärkeää on osata luoda kokonaiskuva eri aikakausista sekä merkittävistä tapahtumista. Myös historian tapahtumien eri näkökulmien esiin nostaminen ja niiden pohdinta on tärkeä osa historian opetusta.

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksen tai mitä jäit ihmettelemään? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?

Opsin tavoitteet olivat selkeitä. Mielenkiintoni herätti tavoitteissa esimerkiksi kohta (T5): ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja. Tämä kyky eläytyä toisen ihmisen asemaan on tärkeä taito myös jokapäiväisessä elämässä ja vuorovaikutustaidoissa.

Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineena tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille.

Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat kattavasti laaja-alaista osaamista. Historian oppiaine kehittää esimerkiksi kriittistä ajattelua, eri kulttuurien osaamista, monilukutaitoa erilasten historiallisten lähteiden parissa. Yhteiskuntaoppi tarjoaa työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä osaamista ja taitoja osallistumiseen ja vaikuttamiseen yhteiskunnassa sekä kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Historian opetuksessa on tärkeää saada oppilaat ymmärtämään, että aineen opiskelussa tärkeintä ei ole opetella ulkoa menneisyyden tapahtumia ja vuosilukuja, vaan pikemminkin etsiä syitä mitkä asiat ovat johtaneet historiallisiin tapahtumiin ja miten niiden seuraukset näkyvät tämän päivän yhteiskunnassa. Menneestä oppiminen auttaa rakentamaan kestävää tulevaisuutta, sillä he jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä.

Kiinnostavin tavoite minulle oli tavoite kaksi. Oppilaiden täytyy ymmärtää, etteivät historiankirjat sisällä pelkkää sataprosenttista faktatietoa, sillä historia on enemmän tai vähemmän voittajien ja/tai tapahtuma-ajan vallanpitäjien kirjoittamaa. 

Laaja-alaiseen osaamiseen (OPS) historian opetus antaa parhaimmillaan tietoa ja taitoa joka osa-alueelle, kuten esim. monilukutaitoon sekä ymmärrykseen omasta ja muiden kulttuureista.

Historian opetuksessa mielestäni on tärkeää, että oppilas ymmärtää tämän hetkisen maailman ja mitkä asiat ovat johtaneet tämän hetkiseen maailmaan, jossa elämme nyt. Historian opetuksen avulla oppilas myös oppii muustakin kuin omasta ympäristöstä, joka auttaa avartamaan oppilaan käsityksiä ja uskomuksia eri asioista. 

Kiinnostuin siitä, että opetuksessa tavoitetaan käyttämään myös toiminnallisia keinoja sekä oppilasta ohjataan ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja.

Historia ja yhteiskuntaoppinoppiaineena tarjoavat erittäin laaja-alaista opetusta. Yhteiskuntaopin myötä oppilas ymmärtää tekemään valintoja ottaen huomioon ympäröivä yhteiskunta ja ympäristö. Historian avulla oppilas ymmärtää syy seuraus suhteet sekä oppii muista kulttuureista.

Mielestäni historian opetuksessa on tärkeää herättää oppilaan mielenkiinto ainetta kohtaan. On myös tärkeää, että oppilas sisäistää suuremmat kokonaisuudet ja oppii hahmottamaan ajanjaksoja sopivassa määrin ikätasoonsa nähden. Historia oppiaineena sisältää todella paljon tietoa ja yksityiskohtia, joten olisi hyvä, että opetuksessa keskitytään myös siihen, miten oppilas löytää olennaisen tiedon sekä oppii tunnistamaan luotettavia lähteitä. Historian opetuksessa on myös tärkeää, että opettajan oma asenne ainetta kohtaan on positiivinen.

Tavoitteista erityisesti kiinnostukseni herätti historian syiden ja seurausten hahmottaminen sekä historian jakaminen aikakausiin. 

Historia tarjoaa laaja-alaiseen oppimiseen hyvinkin paljon esimerkiksi oppimaan oppimiseen (historian opiskeleminen aloitetaan ala-asteella ja se vaatii uusia oppimistapoja), historian avulla tuetaan kulttuurista osaamista (opiskellaan eri kulttuureja eri aikakausilla ja esimerkiksi kulttuurien syntymistä) ja monilukutaitoon (historia sisältää paljon erilaista materiaalia, jota voidaan tulkita monin tavoin).

Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi

Mielestäni historian OPSin kaikki tavoitteet ovat hyvin selkeitä ja hyviä. Itselleni ei jäänyt mitään epäselväksi. Mutta jäin pohtimaan, ettei se käytännössä kuitenkaan ole näin helppoa, koska jokainen päivä koulumaailmassa on erilainen eivätkä kaikki opi samalla tavalla.

Kiinnostusta herätti laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa, se kun puhutaan siitä, että opettajien täytyy antaa tilaa oppilaiden omille ajatuksille ja tulkinnoille, ja myöskin ratkaisuille. Tuo on mielestäni todella tärkeää ja se tekee historian oppimisesta hauskaa. Itse en peruskoulussa tykännyt historiasta enkä yhteiskuntaopista ollenkaan, koska meitä oppilaita ei kuunneltu vaan tunnit perustuivat siihen, että opettaja vaan lyö tekstit taululle ja kaikki kirjoitetaan vihkoon. Asioita ei koskaan mitenkään avattu ja jäi sellainen fiilis, ettei ole oppinut mitään.