Rasmus Kaikkonen
Tämänhetkisen näkemykseni mukaan historian opiskelussa on tärkeää, että oppilas saadaan ymmärtämään kokonaisuutena merkittävät menneisyyden tapahtumat, miksi kyseiset tapahtumat tapahtuivat sekä miten kyseinen tapahtuma on vaikuttanut/vaikuttaa tämänhetkiseen maailmantilanteeseen. Uskon myös, että historian opiskelu auttaa kehittymään erilaisten kokonaisuuksien hahmottamisessa, lähdekriittisyydessä ("voittajat kirjoittavat historian kirjat") sekä keskustelutaitojen kehittyminen.
Opsin T5 kohta eli ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja herätti mielenkiintoni.
Varsinkin tavoitteet kohdistuen työelämätaitoja ja yrittäjyyttä herättivät mielenkiintoni. Tavoite sai minut pohtimaan, miten historian oppiaineen kautta voidaan innostaa oppilaita olemaan yrittelijäitä.
Voiko esimerkiksi historian tunneilla seurattu teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen virittää oppilaiden asenteita lähestyvää työelämää ja yrittelijäisyyttä kohtaan. Mielestäni laaja-alaisen osaamisen osa-alueilla historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat opetusta, jossa oppilaan ymmärrys kasvaa ympäröivästä maailmasta, monilukutaidosta, kulttuurisesta osaamisesta, vuorovaikutuksesta, itsenä ilmaisemisesta sekä syy-seuraussuhteista.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Aarne Aalto
Mikä historian opetuksessa on tärkeää ?
Historian opetuksen tarkoituksena on oppia ymmärtämään, miten eri kulttuureiden ja eri maiden aiemmat tapahtumat ovat vaikuttaneet kansojen elämään. Historian tunnit olivat itselleni joko erittäin tylsiä tai hyvin kiinnostavia. Opettajana on pyrittävä siihen, että oppilaat eivät kokisi historian tunteina sellaisina opettajohtoisina monologeina. Sen sijaan olisi tärkeää saada oppilaat innostumaan historiasta. Nykyaikana internet on täynnä erilaisia dokumentteja liittyen, vaikka Berliinin muuriin kaatumiseen tai johonkin muuhun historialliseen tapahtumaan.
-Mikä/mitkä tavoitteista herättivät kiinnostuksesi tai mitä jäit ihmettelemää? Oliko jotakin, mitä et ymmärtänyt?
Mielestäni on hyvä, että vuosiluokilla 3-6 käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa apuna, kun oppilaat eivät vielä jaksa keskittyä niin paljon pelkän opettajan puheen kuunteluun. Videomuotoinen kuva voi innostaa lapsia enemmän keskittymään ja kiinnostumaan historiallisista tapahtumista.
Kiinnostuin siitä, että historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvissä tavoitteissa vuosiluokilla 7-9 kannustetaan etsimään koulun ulkopuolelta historiakulttuuria esimerkiksi elokuvien, sarjojen tai erilaisten pelien avulla.
En ihan ymmärtänyt arvioinnissa sitä, että miten voi arvioida oppilaan osaamista, jos hän ei muista avainkäsitteitä. Historiassa on paljon vuosilukuja ja tarkkoja käsitteitä, jos niitä ei muista on vaikea vastata kokeessa oikein.
-Mieti, mitä historia ja yhteiskuntaoppi oppiaineina tarjoavat laaja-alaisen osaamisen osa-alueille?
Monilukutaito (L4) tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään.
Historia ja yhteiskuntaoppi opettaa oppilaita lukemaan erilaisia dokumentteja ja kehittää oppilaiden kriittistä lukemista. Oppilaat oppivat tunnistamaan valheellisen ja oikean tiedon eri teksteistä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.