Kimo -22
Mielestäni olennaisinta historian opetuksessa on, että oppilaat ymmärtävät historian tiedon luonteen. Koska historiaan vaikuttaa niin monet asiat, on mahdotonta käydä eri tapahtumia läpi kaikista näkökulmista. Tietoa historian tapahtumista voi kuka vain etsiä ja löytää netistä tai kirjastosta mutta sen ymmärtäminen, ettei tapathumien kulussa ole välttämättä yhtä totuutta, on mielestäni tärkeää. Aina, kun johonkin asiaan liittyy enemmän kuin yksi henkilö, on siinä myös enemmän kuin yksi tulo- tai näkökulma. 

Kiinnostavia tavoitteita (POPS2014) olivat mm: 

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

Nämä ehkä kiinnostavimpia siksi, että ne ovat linjassa oman pohdintani kanssa.

T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
Jäin miettimään tätä tavoitetta, että mitä tarkoitetaan identiteettiä rakentavalla oppiaineella. Millä tavalla historian opetuksessa rakennetaan identiteettiä? Tavallaan tottakai se vaikuttaa mutta millä tavoin?

Mielestäni historia ja yhteiskuntaoppi voidaan liittää jokaiseen laaja-alaiseen tavoitteeseen jollain tapaa. Ehkä keskeisimpiä ovat kuitenkin L1 ajattelu ja oppimaan oppiminen, L2 kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L4 monilukutaito sekä L7 osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Laaja-alaiset osaamisen osiothan nimensä mukaisesti pyrkivät laajempaan ymmärrykseen ja siihen, että erilliset asiat ymmärrettäisiin olevan osa jotain suurempaa kuvaa. Historia ja yhteiskuntaoppi tarjoavat siis jotain niihin jokaiseen.